Lääkärin vastaanoton laatu

Nämä ohjeet on tarkoitettu apuvälineeksi vastaanottotoiminnan laadun kehittämiseen. Tavoitteena on ollut, että niitä voitaisiin soveltaa kaikkeen vastaanottotoimintaan riippumatta erikoisalasta tai organisaatiosta.

Puolesta ja vastaan: Ihmisen kloonaus - miksi ei?

Kun argumentaationi on hitaasti kääntymässä kloonausta puoltavaksi, on ponnekkaasti todettava, etteivät tämän päivän tietomme vielä riitä ihmisen kloonaukseen. Kuten esim. Kahn toteaa, ei mikään puhu a priori sen puolesta, etteikö ihminen kloonattaessa noudattaisi samoja biologisia peruslakeja kuin tähän mennessä kloonatut nisäkäslajitkin. Näin ollen operaatio on teknisesti toteutettavissa vaikka jo lähitulevaisuudessa, mutta monet peruskysymykset jäävät vielä odottamaan kokeellisen tutkimuksen edistymistä ja sen antamia vastauksia, kirjoittaa Lauri Saxén.

Lauri Saxén

Ihmisen kloonaus - järki- ja tunnekysymys?

Emeritusprofessori, kansleri Lauri Saxén esittelee kirjoituksessaan hyväksyvässä sävyssä ihmisten kloonaamista tutkimuksen tarpeisiin ja mahdollisesti myös terapeuttisiin tarkoituksiin, mutta torjuu lastensaannin kloonauksen avulla vedoten sen vaaroihin syntyvälle yksilölle. Olen luullakseni kirjoituksen johtopäätöksistä samaa mieltä, mutta jäin kaipaamaan joitakin täsmennyksiä niiden perusteluihin, kirjoittaa Matti Häyry

Matti Häyry

Tiedämmekö, mitä teemme?

Tärkein kysymys on se, tiedämmekö me oikeasti, mitä olemme tekemässä? Asioiden tuntemattomuus on aina eettiseltä kannalta lisäriski. Kloonauksen osalta me varmasti tiedämme vielä aivan liian vähän. Siksi eettisesti voidaan antaa vain keskeneräisiä vastauksia. Tietämättömyys on pätevä peruste olla varovainen etenemisessä uusiin sovelluksiin, sanoo Martti Lindqvist.

Martti Lindqvist

Uutiskirje Yhdysvalloista

Vastaanottoa pitävistä lääkäreistä puolet toimii vieläkin vastaanotolla yksin. Soolopraktikot ovat kuitenkin hieman vanhempia kuin ryhmävastaanotoilla toimivat: keski-iät ovat 53 ja 45 vuotta. Niinpä soolopraktiikan osuus työmuodoista luultavasti vähenee selvästi tulevan vuosikymmenen aikana, kun nyt yksin toimivat jäävät eläkkeelle. Tilastokatsauksen lääkärien työstä ja tuloista julkaisi viime vuoden lopulla Medical Economics -lehti.

Tuula Fabrizio

Itsensä painava sanomalehti

Tulevaisuuden sanomalehden paperilla näkyvä teksti vaihtuu uutisten mukana päivän mittaan.

Erkki Karjalainen

Laboratoriotoiminta <> kliininen kemia

Moilasen ym. mielenkiintoisen artikkelin Alueellisen laboratoriotoiminnan tuotantorakenne, sen taustatekijät ja asiakaslähtöinen kehittäminen (SLL 11/99) otsikosta tai yhteenvedosta ei käy ilmi, että kyseessä on kliinisen kemian alaan kuuluva raportti. Vasta tekstiosassa tästä saadaan pientä vihjettä, kuten maininta, ettei luokittelussa otettu huomioon potilaan läsnäoloa edellyttäviä tutkimuksia (vaikka otsikossa puhutaan asiakaslähtöisyydestä!) ja Kelan kliinisen kemian tutkimusten taksoituspolitiikasta. Artikkelissa usein vilahtanut yleistermi analytiikka yhdistetään laboratorioslangissa monesti juuri kliiniseen kemiaan, mutta tätä keskivertolukija ei välttämättä hahmota.

Markku Walamies

Vastaus Walamiehelle

Kiitämme Markku Walamiestä kommentista. On ilahduttavaa, että artikkelimme on herättänyt mielenkiintoa myös kliinisen fysiologian edustajien piirissä.

Ari Miettinen, Leena Moilanen, Erkki Seppälä, Ulla-Kaija Lammi, Ulla Mattelmäki-Rimpelä, Jukka Ratia, Olli-Pekka Ryynänen

Estääkö huumeresepti vahvojen kipulääkkeiden järkevän käytön ja valvonnan Suomessa?

WHO:n tilastojen mukaan Suomessa käytetään asukasta kohden vähiten morfiinin kaltaisia vahvoja kipulääkkeitä Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään morfiinia kuusi kertaa ja Tanskassa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.

Eero Vuorinen

Suomen Psykiatriyhdistyksen vastine

Pirkko Ekman ja Pertti Heikman ovat laatineet Lääkärilehteen mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän kirjoituksen ECT-hoidosta itsemääräämisoikeuden näkökulmasta (SLL 8/99). Aihe on varsin tärkeä juuri kirjoittajien mainitsemien pelkojen, väärän tietouden ja määrättyjen riskien vuoksi. Vaikka Ekman ym. ovat kirjoituksessaan (1) siteeranneet sanatarkasti oikein yhtä lausetta Suomen Psykiatriyhdistyksen kannanotosta Euroopan Neuvoston parlamentin päätöslauselmaan: ...eikä katso, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia koskevien yleisten periaatteiden kanssa, antaa tämä siteeraus sellaisenaan hieman virheellisen kuvan kokonaisuudesta. Suomen Psykiatriyhdistyksen hallitus on 30.11.94 laatinut asian johdosta kirjelmän sosiaali- ja terveysministeriöön (2), jossa se on todennut, että 1) Euroopan neuvoston parlamentin ihmisoikeuksia koskeva päätöslausuma 1029 on periaatteellisessa ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa ihmisoikeuksia koskevassa asiassa, 2) ettei Suomen lainsäädäntö tunne käytäntöä, jossa ECT-hoidon edellytyksenä olisi aina potilaan kirjallinen lupa, ja 3) ettei Suomen kaikissa vankiloissa ole päätöslausuman edellyttämää psykiatria.