76129 osumaa

Epikriisit sairaaloista terveyskeskuksiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeilla Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden vastuualueiden terveyskeskuksista kahden tutkimusviikon aikana (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94) erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden epikriisien palauttamista terveyskeskuksiin kolmen kuukauden kuluttua lähettämisestä keväällä vuosina 1993 ja 1995. Tarkastelu kohdistui alueiden kahteen yliopistolliseen, kahdeksaan keskus- ja seitsemään aluesairaalaan. Vuonna 1993 epikriisiä ei tullut 42 %:ssa lähetetyistä potilaista ja 50 %:ssa vuonna 1995 (p < 0,001). Epikriisikäytännön parantaminen on järjestelykysymys, jota osoittavat tutkimuksessa havaitut suuret erikoisalakohtaiset ja sairaalakohtaiset vaihtelut. Luutuneet asenteet, välinpitämättömyys ja sairaaloiden johdon kyvyttömyys hoitaa epikriisien palauttamiseen liittyviä asioita on pitänyt Suomen epikriisikäytännön kehittymättömänä verrattuna Euroopan muihin maihin. Tietotekniikan huippumaana Suomella olisi mahdollisuudet kehittää myös tiedonkulku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä aivan uudelle tasolle.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilaan oikeus valita hoitopaikkansa

Valinnanvapauden ja tasa-arvon vaatimusten yhteensovittaminen on suomalaisen hyvinvointivaltion ydinkysymyksiä myös terveydenhuollossa. Yksi valinnanvapautta koskeva keskustelunaihe on potilaan oikeus valita hoitopaikkansa. Julkisessa terveydenhuollossa tämä oikeus on varsin rajallinen. Kirjoituksessa tarkastellaan potilaan oikeudellista asemaa tässä kysymyksessä ja valinnanvapauden suhdetta tasa-arvovaatimuksen mukaiseen oikeuteen saada hoitoa.

Kaarlo Tuori

Sairaanhoito ja vanhustenhuolto kriisissä myös Ruotsissa

Keskustelu terveydenhuollon ja sairaanhoidon kriisistä jatkuu Ruotsissa ja tiedotusvälineiden otsikot käyvät yhä kovemmiksi. Ongelmat ovat kärjistyneet suurissa kaupungeissa, joissa varsinkin vanhustenhuoltoa vaivaa alimitoitettu henkilöstö. Tukholman lääninhallitus tarkasti 24 hoitoyksikköä ja vain kolme selvisi ilman kritiikkiä. Ruotsin hallitus yrittää ratkaista sairaanhoidon kriisiä lisäämällä kuntien ja maakäräjien avustusta sekä määräämällä sanktioita, kuten uhkasakkoja. Toisaalta sosiaalihallituksen terveydenhuollon ja sairaanhoidon vuositilasto 1998 kertoo, että hoitopäivät ja hoitoajat ovat lyhentyneet. Samanlaisista positiivisista asioista kertoo Healthcare Europe, jonka mukaan Ruotsi, Norja ja Suomi ovat Euroopan terveimpiä maita. Onnistumisen sanotaan johtuvan hyvästä sairaanhoidosta ja terveydenhuollon ohjelmista.

Ritva Vuorento

Lauri A. Laitinen lähtee rakentamaan HUS-piiriä: Valmius muutokseen on suurempi kuin luultiin

Yksi Suomen terveydenhuollon tällä haavaa kiinnostavimmista ja samalla varmaankin vaikeimmista tehtävistä on juuri täytetty. Uuden Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimitusjohtajan virkaan on kutsuttu väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ylilääkäri, professori Lauri A. Laitinen, HYKS:n sisätautien klinikan tulosyksikön johtaja.

Suvi Sariola

Tyhjät sairaalarakennukset kaipaavat uutta eloa Joskus on uskallettava myös purkaa

Suomessa on tyhjää sairaalatilaa 16,5 hehtaaria, raportoi Kuntaliitto muutama vuosi sitten. Viime aikoina laskeminen on jätetty, koska tarpeettomat sairaalat eivät enää muodosta suurta poikkeusta. Maassa on satoja tyhjiä teollisuushalleja, liikekeskuksia ja oppilaitoksia, puhumattakaan hylätyistä varuskunnista. Samaan aikaan kasvukeskusten sairaalat ja hoitolaitokset odottavat kuumeisesti remonttimiehiä korjaamaan rapistuvia paikkoja. Miksi tyhjät vanhat sairaalat eivät enää kelpaa?

Ulla Järvi

Sopimuskierros puolivälissä

Jäät lähtivät Puulavedestä tänään. Murrokset ja taitekohdat virittävät tarkastelemaan arkisia kuvioita uudella tavalla. Työaikalaki on ollut voimassa kaksi ja puoli vuotta, lääkärisopimuksen mukaan lääkäreitä koskien reilun vuoden. Valmistautuminen uuteen sopimuskierrokseen ja mahdolliseen seuraavaan TUPOon on alkanut. Entisen hallituspohjan jatkaminen viittaa työmarkkinoiden kolmikantayhteistyön jatkumiseen, ainakin sen suuntaiseen yritykseen. Vientiliitot ja työnantajapalatsin väki verryttelevät jo leukaperiään perustellakseen korotusvaraa tai sen puutetta. Pikantin lisäsävyn tilanteeseen tuo Akavan kesäkuinen edustajakokous, jossa valitaan akateemiselle keskusjärjestölle puheenjohtaja seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030