Vähentävätkö statiinit luunmurtumariskiä?

Eläinkokeissa on todettu statiinien lisäävän luunmuodostusta, ja viitteitä tästä on saatu myös parissa aikaisemmin julkaistussa tutkimuksessa sekä miehillä että naisilla. Nyt on julkaistu kaksi asiaa selvittelevää epidemiologista tutkimusta. Englannissa yli 90 000 vähintään 50-vuotiasta henkilöä käsittävästä rekisteristä (General Practice Research Database) löytyi runsaat 28 000 lipidilääkkeitä käyttävää ja runsaat 13 000 hyperlipidemiapotilasta, jotka eivät käyttäneet lipidilääkkeitä sekä noin 50 000 muuta potilasta, joilla ei ollut hyperlipidemiaa. Statiinien käyttäjillä oli noin 45 % pienempi murtumariski kuin statiineja käyttämättömillä verrokeilla. Fibraatteja tai muita lipidilääkkeitä käyttävillä ei todettu merkittävää murtumariskin alenemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aristolakkia-yrttiin liittyy syöpää - vahvistus Belgiasta

Belgian terveysministeriö käynnisti keväällä kampanjan löytääkseen ihmiset, joilla kiinalaisen aristolakkia-yrtin käyttöön liittyi hiipivä munuaisvaurio, dialyysihoitoja ja munuaisensiirtoja (ks. SLL 2000;55:1616). Löydetyistä 110 potilaasta 39 nefropatiapotilaalla epäiltiin syöpää. Nämä potilaat on nyt leikattu profylaktisesti. Lähes puolella (18 potilasta) oli ureterin, munuaisen tai virtsarakon syöpä. Syöpäriski oli suurempi, jos aristolakkian annos oli ollut yli 200 g. Tämän löydöksen perusteella aristolakkiayrtti näyttäisi todella voimakkaalta karsinogeeniltä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sairaanhoidon aktuelleja pulmia

Sairaanhoitojärjestelmämme puutteet, jonot ja huono saatavuus eivät pääosin johdu lääkäreiden toimista. Järjestelmä rakentaa sille sopivan kolon, johon potilaan tulisi sopia. Ellei heti sovi, niin kolo kolhii kunnes sopii.

Pekka Vuoria

Turun kaupungin terveystoimen johtaja Ilmo Parvinen Valtio vetäytyy yhä enemmän terveydenhuollon vastuusta

Kunnanlääkärijärjestelmän lakkauttaminen ja normihallittuun terveyskeskuslääkärijärjestelmään siirtyminen 1970-luvulla sillä tavalla kuin se tehtiin, oli Ilmo Parvisen mielestä virhe.

Tuomo Saarikko

Sosiaalipsykologi Johanna Ruusuvuori väitöskirjassaan: Potilailla aktiivinen asema asiakkaina lääkärin vastaanotolla

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella potilaan ja lääkärin välisestä vuorovaikutuksesta väitellyt Johanna Ruusuvuori kertoo, että potilas-lääkärisuhdetta on tutkittu yhteiskuntatieteissä melko paljon 1980-luvulta alkaen. Aikaisempi tutkimus on kartoittanut potilaan ja lääkärin välistä suhdetta, esimerkiksi potilastyytyväisyyttä, mutta itse vuorovaikutustilannetta ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu. Johanna Ruusuvuori selvitti väitöskirjassaan lääkärin ja potilaan välistä sanallista ja ei-sanallista vuorovaikutusta neljäntoista terveyskeskus- ja työterveyslääkärin vastaanotolla, ja väitöskirjan aineisto käsittää 100 videonauhoitettua lääkärin vastaanottoa.

Ulla Toikkanen

Tietoa, tukea ja toivoa Lääkäreiden näkemyksiä syöpädiagnoosin kertomisesta

Suomen Syöpäpotilaat ry:n 1998 aloittaman asenne- ja tiedotuskampanjan yhteydessä kartoitettiin suomalaisten lääkäreiden näkemyksiä syöpädiagnoosin kertomistapahtumasta, sen tyypillisistä piirteistä ja haasteista. Tietoa lääkäreiden ajattelu- ja toimintatavoista kerättiin puolistrukturoidun kyselyn avulla.

Anni Peura, Mats Brommels

Dementiaa sairastavan potilaan itsemääräämisoikeus

Dementiaa sairastavalla on samanlainen itsemääräämisoikeus kuin muillakin potilailla. Hänellä on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai meneillään olevasta hoidosta. Tällainen potilaan pätevä tahdonilmaus on hoidon etiikan kulmakivi. Kun potilas ei voi itse antaa suostumustaan, on pyrittävä potilaan edun mukaiseen hoitoon yhteisymmärryksessä omaisten kanssa. Dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa potilas on usein ryhmäkodissa tai laitoshoidossa. Silloin hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista voi tarkastella parhaiten hyvän hoidon lähtökohdista käsin.

Leena Niinistö

Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus

Kuntoutuslakiuudistus 1990-luvun alussa on käytännössä lisännyt kuntoutujan kuntoutumismahdollisuuksia ja selkiyttänyt kuntoutuksen järjestämisestä vastaavien organisaatioiden työnjakoa. Lama ei leikannut kuntoutuksen rahoitusta; toimintaan käytetään noin prosentti bruttokansantuotteesta. Kuntoutuksen kannalta tulevaisuuden haasteita tulee olemaan väestön pysyminen työelämässä. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntouttavien toimenpiteiden avulla työnteosta halutaan saada eläkkeelle siirtymistä kannattavampi vaihtoehto.

Pekka Mölsä

Pitkäaikaishoidossa olevan vanhuksen tapaturman korvattavuus

Potilasvahinkolakia sovelletaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sattuneisiin henkilövahinkoihin. Terveyden- ja sairaanhoidon määrittely ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Esimerkiksi vanhusten pitkäaikaishoidossa hoivan ja hoidon raja on vaikeaselkoinen. Jos vanhainkodissa tai muussa vastaavassa laitoksessa huolehditaan yleisesti ottaen vanhusten perustarpeista, kysymys on potilasvahinkolautakunnan käytännön mukaan hoivasta (perushoidosta) eikä varsinaisesta (terveyden- ja sairaan) hoidosta. Hoidossa olevan vanhuksen tapaturma voi tulla korvattavaksi potilasvahinkona paitsi silloin, kun tapaturma liittyy tutkimus- tai hoitotoimenpiteeseen, myös silloin, kun potilaan asianmukainen seuranta ja valvonta on laiminlyöty.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Hur skall man styra läkemedelsbruket?

I Sverige har landstingen ansvaret för läkemedelsersättningen enligt samma principer som Folkpensionsanstalten hos oss. Hos grannen har läkemedelskostnaderna emellertid rusat i höjden på ett oroväckande sätt och man söker nu på olika sätt att stävja denna dyra utveckling. Sedan 30 år har man, delvis för detta ändamål, så kallade läkemedelskommittéer i anslutning till sjukhus eller landsting. Den äldsta kommittén finns vid Karolinska sjukhuset, men nästan lika länge har kommittén i Jämtlands län framgångsrikt verkat för ett medicinsk riktigt och ett ekonomiskt rationellt läkemedelsbruk.

Svante Stenman