Ihmisarvo markkinavoimien puristuksessa

Ihminen voi olla arvokas kahdessa eri mielessä. Ensinnäkin ihmistä voidaan pitää arvokkaana yksinomaan hänen ihmisyytensä perusteella - siitä syystä, että hän on ihminen. Samalla tavoin kuin itse elämä on ihmiselle annettu, niin myös hänen arvonsa. Hän ei ole ansainnut tai hankkinut sitä, vaan se on lahja. Tämä ihmisen arvo on olemassa hänen laadustaan, ansioistaan ja hyödyllisyydestään riippumatta. Se on ehdoton. Tässä mielessä kaikilla on sama arvo.

John Vikström

HUS-piirin käynnistävä järjestelytoimikunta nimettiin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamista ja toiminnan käynnistämistä varten valitun järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi on valittu Helsinkiä edustava kokoomuksen Ritva Laurila. Järjestelytoimikunnan valitsi kuntien edustajainkokous.

Kuntien erot kasvoivat

Erot kuntien taloudessa näyttävät kasvavan, arvioidaan Kuntaliitossa. Vuosikate heikkeni viime vuonna 161 kunnassa, parani 126 kunnassa ja pysyi ennallaan 98 kunnassa, ilmeni Kuntaliiton huhtikuun alussa kokoamasta tilinpäätöstiedustelusta 385 kunnasta.

Patologian laatutunnuksen omaavat yksiköt

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto myöntää IAP:n (International Academy of Pathology) laadunvarmistustyöryhmän lausunnon perusteella patologian laatutunnuksia. Seuraaville patologian yksiköille on laatutunnus myönnetty 1.1.1998-31.12.2000 väliseksi ajaksi. Laatutunnuksen mukainen toimiala on esitetty sulkeissa.

Liikunta lisää luun lujuutta mutta raskas työ ei

Vapaa-ajan runsas fyysinen aktiivisuus yhdistettynä riittävään kalsiumin saantiin on halpa ja tehokas keino ehkäistä luukatoa ja siihen liittyviä luunmurtumia. Työkuormituksella ei ole samanlaista tehoa, koska luu sopeutuu pitkään samanlaisena toistuvaan kuormitukseen ja esim. työssä käveleminen ei ole kuormitukseltaan riittävän vaihtelevaa antaakseen terveelle luulle signaalin vahvistua. UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että esim. postinjakajien luuntiheydet eivät poikenneet toimistotyötä tekevien samanikäisten naisten luuntiheyksistä.

Tupakansavu syöpävaaralliseksi, ravintoloihin savuttomia tiloja

Tupakansavu on määritelty 9.4.1999 voimaan tulleessa laissa syöpävaaralliseksi aineeksi, jolta suojaamiseen työssä noudatetaan työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Ensi vuoden maaliskuusta lähtien on tupakointi kielletty ravintoloiden baaritiskeillä ja pelitiloissa, ellei työntekijöiden altistumista tupakansavulle voi muuten estää. Yli 50 m2:n suuruisissa ravintoloissa tupakoiville voidaan varata puolet ravintolatilasta. Ravintoloitsijan on huolehdittava siitä, ettei tupakansavu kulkeudu tupakoimattomille varattuihin tiloihin. Alle 50 m2:n suuruisissa ravintoloissa tupakointi voidaan sallia koko ravintolassa.

Suomessa menossa toinen huumeaalto - kannabiksen käyttö lisääntynyt selvästi

Stakesin Alkoholipoliittinen tutkimusyksikkö teki syys-lokakuussa 1998 maan 15-69-vuotiasta väestöä koskevan tutkimuksen huumeiden käytöstä ja huumeita koskevista mielipiteistä. Postikyselyyn poimittiin satunnaisotannalla väestön keskuudesta 3 250 henkilöä ja puhelinhaasteluun 550 henkilöä. Vastausprosentiksi tuli postikyselyssä 65,9 ja puhelinhaastattelussa 77,2. Aineiston keräämisestä vastasi Tilastokeskus.

Hoitajat toivovat rauhallisempia kiertoja kirurgian osastoille

Kirurgian osastojen hoitajat tunsivat osallistumismahdollisuutensa lääkärikierrolla vähäisemmiksi kuin muiden osastojen hoitajat, koska kierrot olivat kiireisiä ja niihin osallistui samanaikaisesti paljon henkilökuntaa, havaitsi pro gradu -tutkielmassaan hoitajien käsityksiä tehtävistään ja osallistumisestaan lääkärikierroille selvittänyt Johanna Excell. Hänen kyselyynsä vastasi noin noin 130 Malmin ja Marian sairaaloiden kirurgisten ja sisätautien sekä päivystys- ja valvontaosastojen sairaanhoitajaa.

Odotusajat erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Selvitimme tutkimuksessamme Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien vastaanottokäynnit, kotikäynnit sekä lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin ennen vuoden 1993 alussa voimaan tullutta valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Erikoissairaanhoidon odotusajat tutkittiin sairaaloista terveyskeskuksiin lähetettyjen epikriisien perusteella 1 590 potilaan osalta. Keskimääräiset odotusajat erikoissairaanhoitoon pitenivät 38 vuorokaudesta 43 vuorokauteen. Tutkimuksen mukaan odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat Suomessa kaksi kertaa niin pitkät kuin keskimääräiset odotusajat useimmissa Euroopan maissa.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilasvahinkolaki uudistuu

Toukokuun alussa voimaan tulevat potilasvahinkolain muutokset eivät muuta korvauskäytäntöä merkittävästi, mutta joitakin periaatteellisesti merkittäviä muutoksia on syytä huomata. Hoito- ja tutkimusvahingoissa siirrytään väistämättömän komplikaation kriteerin tulkinnasta terveydenhuollon kokeneen ammattihenkilön mittapuun tulkintaan. Tosin jo nykyinenkin laki on edellyttänyt lääketieteellisen asiantuntemuksen käyttöä, jonka varaan korvauskäytäntö on väistämättä muotoutunut. Infektiovahinkojen korvattavuus taas tulee perustumaan objektiiviseen siedettävyysharkintaan. Samankaltainen kriteeristö on sisällytetty kohtuusperusteisten vahinkojen määritelmään, joskin käytännössä sitä sovelletaan harvemmin. Infektiovahinkojen osalta on odotettavissa, että korvattavien potilasvahinkojen määrä pienenee vakavien infektiovahinkojen kustannuksella.

Salla Lötjönen