76128 osumaa

Suuret järjestöt vetoavat eduskuntaan hammashoidon korvaamiseksi

Yhdeksän suurta potilas- ja kansanterveysjärjestöä esittää kaikille eduskuntaryhmille lähettämässään vetoomuksessa, että koko väestön hammashoito otettaisiin yhteiskunnan tuen piiriin. Järjestöt katsovat, että vuonna 1991 säädetty laki aikuisten hammashoidon korvaamisesta pitäisi nyt saattaa voimaan, kuten aikanaan sovittiin. Lain voimaanpanoa on toistuvasti lykätty.

Suurten kaupunkien vanhustenhuollon toimintatavoissa selviä eroja

Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa olivat mukana Kuntaliiton ja suurten kaupunkien yhteisessä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin ns. RAVA-indeksin avulla vanhusten hoidon tarvetta, toimintakyvyn eroja ja eri hoitomuotojen välistä vaihtelua. RAVA-indeksi koostuu kysymyksistä, joiden avulla mitataan vanhustenhuollon asiakkaan päivittäisen avun tarvetta liikkumisessa, syömisessä ja pukeutumisessa. Muistin ja käyttäytymisen alueet sekä näön, kuulon, puheen ja lääkkeitten ottamisen arviointi sisältyvät mittariin. RAVA-indeksi on Turun terveysviraston kehittämä. Tutkimusjakson aikana koottiin tiedot kaikista yli 64-vuotiaista henkilöistä, jotka olivat saaneet tutkimukseen osallistuvien kaupunkien itse tai ostopalveluna järjestämiä avo- ja laitospalveluja.

Lähetteet terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin selvitettiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Kyseisinä ajanjaksoina erikoissairaanhoitoon lähetettiin yhteensä 6 239 potilasta. Terveyskeskuslääkärien ajanvaraus- ja päivystysvastaanotoilla kävi yhteensä 109 221 potilasta, joista lähetettiin 5,0 % erikoissairaanhoitoon vuonna 1992 ja 4,7 % vuonna 1994.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Sähköinen lähete ja konsultaatio hoitoprosessin järkeistämisessä

Erikoissairaanhoidon kasvavan kysynnän ja lisääntyvien kustannusten takia koko järjestelmä on kriittisessä arviointivaiheessa. Toisaalta sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia halutaan leikata, mutta samaan hengenvetoon palvelutason vaaditaan säilyvän ennallaan. Jotta nämä kaksi tavoitetta voisivat toteutua yhtäaikaisesti tarvitaan keinoja, jotka riippuvat leikkaustarpeen suuruudesta. Kosmeettisiin parannuksiin riittää pienikin veitsi: esimerkiksi laatujohtamisen oppien avulla toimintaprosessien suorituskyky paranee pitkässä juoksussa pienin askelin ja säästöjä kertyy resurssien tarkemman hyväksikäytön ansiosta. Suuremmat säästöt on kuitenkin saatavissa modernin tietoteknologian mahdollistamalla toimintaprosessien järkeistämisellä.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman

Väestövastuu ja kuntatyönantajan odotukset

Väestövastuu on käsitteenä varsin monimuotoinen; se on paljon laajempi kysymys kuin pelkästään yleislääkärin väestövastuu perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi väestövastuisen terveydenhuollon kokeiluja aloitettaessa 1989 väestövastuuta ei ollut määritelty. Tavoitteet oli ilmaistu vain hyvin yleisessä muodossa, ja ne täsmentyivät jonkin verran vasta kokeilujen aikana. On pidettävä saavutuksena, että väestövastuukokeilutoiminnan edellytykseksi asetetussa lääkärien kokeiluvirkaehtosopimuksessa onnistuttiin luomaan toimiva palkkausjärjestelmä.

Eila Uotila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030