Refraktiivisen kirurgian mahdollisuudet ja sen rajoitukset

Silmän taittovirheitä voidaan nykymenetelmillä korjata varsin tarkasti, ja usein silmä- tai piilolasien tarve joko poistuu tai vähenee huomattavasti leikkauksen jälkeen. Viime vuosina on silmän taittovoimaa muovaavien toimenpiteiden määrä lisään-tynyt jatkuvasti.

Tiina Tuunanen

Aivoinfarktin hoito tulevaisuudessa Johtaako geeniekspression tutkimus terapeuttisiin ikkunoihin?

Aivoinfarktin hoitoon on viime vuosikymmenen aikana kehitetty lupaavia strategioita, merkittävimpinä akuutin vaiheen trombolyysi sekä ns. terapeuttisen aikaikkunan hyödyntäminen sekä akuuttihoidossa aivohalvausyksiköissä että varhaiskuntoutuksessa. Neuroprotektiivisten lääkeaineiden kehittely on myös edennyt, mutta läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan. Toistaiseksi tehokkainta hoitoa - myös kustannusmielessä - ovat erilaiset sekundaariprevention ja primaariprevention muodot.

Perttu J. Lindsberg

Lyhyesti: Virusko liikalihavuuden syy?

Detroitissa toimiva tutkimusryhmä on aiemmin todennut lihavilla usein vasta-aineita adenovirustyyppiä 36 vastaan. Koeputkessa virus on myös aiheuttanut adiposyyttien erilaistumista. Nyt ryhmä raportoi viruksen aiheuttavan kanoilla ja hiirillä lihavuutta. Seerumin rasvatarvot olivat pienentyneet, kuten aiemmissa ihmistutkimuksissakin. Netissä on tuloksia kritisoitu aika reippaasti ja vastaava tutkija on myös puolustautunut. Kieltämättä ajatus on uskomaton. Silti on mahdollista, että infektioon eivät vastaa ainoastaan immunijärjestelmän solut vaan myös rasvasolukko.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Steroidiannos huonosti kontrolloidussa astmassa

Australiassa tutkittiin 61:n huonossa tasapainossa olevan astmapotilaan aineistosta kaksoissokkoperiaatteella, onko hyötyä antaa inhaloitavaa budesonidia hoidon alussa 3 200 myyg/vrk vai riittäisikö 1 600 myyg/vrk. Ryhmät saivat näitä annoksia 8 viikkoa ja sen jälkeen jatkettiin toiset 8 viikkoa 1 600 myyg:lla/vrk, minkä jälkeen suoritettiin avoin 72 viikkoon ulottuva budesonidin annoksen oikeaksi titraaminen, jossa ryhmät eivät eronneet. Bronkiaalisen hyperreaktiviteetin määrityksessä 16 viikon kohdalla todettiin eroa 3 200 myyg/vrk budesonidia saaneen ryhmän eduksi, mutta muilta osin 1 600 myyg oli riittävä päiväannos hyvän astmakontrollin saavuttamiseksi. Tutkimuksessa saavutettiin yllättävän suurella osalla erinomainen hoitotasapaino, ja siinä lienee aihetta lisäselvityksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Espanjan taudin tappavuus

Mikä teki vuoden 1918 Espanjan taudista niin tappavan, että siihen sortui yli 20 miljoonaa parhaassa iässä olevaa ihmistä? Vastausta on haettu infektioarkeologisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin DNA-näytteitä Alaskan ikuiseen jäähän haudatusta inuiitista ja kahden tautiin sortuneen sotilaan kudospaloista. Niistä eristettiin viruksen neuraminidaasigeeni. Sen emäsjärjestys tyypittyi lintujen ja imettäväisten virusten välimaastoon. Tämä samoin kuin aiempi toisen virulenssitekijän, hemagglutiniinin, tyypitys osoittaa, että virus siirtyi imettäväisiin juuri ennen vuoden 1918 epidemiaa. Todennäköisesti Espanjan taudin viruksessa ei ollut mitään yhtä kamalaa ominaisuutta, vaan näiden kahden uudenlaisen ja kenties muidenkin virulenssitekijöiden kombinaatio teki siitä ennenkokemattoman ja tappavan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Liuotushoidon antotapa vaikuttaa vuotokomplikaatioihin

Kallonsisäinen vuoto on sydäninfarktin trombolyysihoidon ikävin komplikaatio. Tunnetut tutkijat vertasivat boluksina ja infuusiona annettavaa liuotushoitoa yhteensä yli 103 000 infarktipotilaan jälkianalyysissä. Boluksina annettavaan hoitoon liittyi kallonsisäisiä vuotoja noin 25 % useammin (p = 0,003). Absoluuttinen lisävaara oli 2 vuotoa 1 000 potilasta kohti. Tutkijat katsoivat, että tämäkin pieni lisäriski on kliinisesti merkittävä, koska boluksina annettava hoito ei ole muissa suhteissa infuusiota tehokkaampi. Toisaalta voi olla, että helpommin toteutettavan bolushoidon ansiosta suurempi osa liuotushoidosta hyötyvistä potilaista saa hoidon, mikä taas vähentää haittavaikutuksien merkitystä.

Juhani Airaksinen

Hyvin pienten keskosten kohtalo

Vastasyntyneiden tehohoidon kehitys on johtanut siihen, että gestaatioiältään yhä nuoremmat keskoset jäävät eloon. Samalla yhä yleisemmin suhtautuminen hyvin ennenaikaisen synnytyksen ja vastasyntyneen hoitoon on aktiivista. Rajanveto aktiivisen ja konservatiivisen hoitolinjan valinnan välillä on kuitenkin vaikea ja vaihteleva, mikäli synnytys tapahtuu raskauden puolivälissä tai heti sen jälkeen.

Pertti Kirkinen

Miten arvioida keuhkopotilaan lentokelpoisuutta

Skotit julkaisivat tutkimuksen 28 potilaasta, joilla oli keuhkosairaudesta (keuhkoahtaumatauti 20, keuhkofibroosi 4, bronkiektasiat, mesoteliooma, bronkioliitti ja systeeminen lupus erytematoides kukin 1) johtuva huono happisaturaatio. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ns. hypoksian inhalaatiotestiä (HIT) käyttää sen arvioinnissa, soveltuuko potilas matkustajaksi lentokoneeseen vai ei. Potilaille, joilla valtimoveren happisaturaatio (SaO2) oli pulssioksimetrillä alle 90 %, ei HIT-testiä tehty vaan heidät luokiteltiin lentokoneeseen kelpaamattomiksi. Testauksen pääsi, jos SaO2 oli vähintään 90 %.

Hannu Puolijoki

Allergiaoireita kondomitehtaan työntekijöillä

Kondomitehtaan työntekijöillä on Brittein saarilla ja Ranskassa tapausselostusten mukaan todettu ammattiastmaa, mutta laajempaa epidemiologistsa tietoa asiasta ei ole ollut. Ruotsalaiset korjaavat nyt tätä puutetta. Mahdollisina allergeeneina voisivat olla lateksi ja Lycopodium-pulveri.

Hannu Puolijoki

Suomi sijoittaa edelleen statiineihin Tietoja reseptilääkkeiden käytöstä tammi-kesäkuulta 2000

Reseptilääkkeiden kustannusten kasvu jatkuu. Sairausvakuutuksen maksamat korvaukset suurenivat vuoden 2000 tammi-kesäkuussa vajaat 11 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mutta korvauksia saaneiden määrä kasvoi vain vähän yli 2 %. Suurista lääkeryhmistä statiinien käyttö yleistyy edelleen nopeimmin. Niihin käytettiin vuoden alkupuoliskolla yli 50 miljoonaa markkaa enemmän rahaa kuin vuoden 1999 tammi-kesäkuussa. Muita kasvavia ryhmiä olivat mm. psykoosilääkkeet, depressiolääkkeet ja tietyt astmalääkkeet.

Timo Klaukka