Valtakirjamenettely parantaa asiakaspalvelua

Suomen Lääkäriliitto, Lääkärikeskusten Yhdistys ja Kela ovat pitkällisissä neuvotteluissa päässeet sopimukseen Kelan sairausvakuutuskorvauksen maksujärjestelmän kehittämisestä joustavammaksi ns. valtakirjamenettelyn avulla. Apteekkiasioinnissa käytäntö on useimmille tuttu, mutta perusteiltaan erilainen. Apteekkien järjestelmä on lakisääteinen suorakorvaus, mutta yksityisiin lääkärinpalkkioihin ja yksityisiin tutkimuksiin ja hoitoihin tullaan soveltamaan valtakirjamenettelyä, jonka keskeisenä elementtinä on vapaaehtoisuus, niin potilaalle kuin lääkärillekin.

Risto Lantto

Traumaperäiset aivovammat ja niiden sairaalahoidon tarve Uudellamaalla 1995

Traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole kattavaa tutkimustietoa 1990-luvulta, vaikka näiden vammojen kansantaloudellinen merkitys onkin suuri. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella vuonna 1995 traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuus Uudenmaan läänin väestössä oli 71/100 000 henkilövuotta. Kuitenkin kliinisen työn perusteella tiedetään diagnosoinnin herkkyyden ja arvioinnin puutteet, joten todennäköisesti todelliset ilmaantumisluvut ovat suuremmat. Aivovamman diagnostiikka ja vamman vaikeusasteen sekä kuntoutustarpeen arviointi vaativat erityisasiantuntemusta jo hoidon ensi vaiheista alkaen, sillä aivovamman vaikutukset ovat laaja-alaisia niin potilaalle, omaisille kuin yhteiskunnallekin. Tästä syystä aivovammapotilaiden hoitokäytäntöihin tulisi kiinnittää tehostetusti huomiota terveydenhuollon eri tasoilla.

Liisa Leppänen, Heikki Palomäki, Sanna Koskinen, Hannu Alaranta

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Näkemisen ongelmat liikenneturvallisuuden uhkana

Ajokortin saamista tai uusimista varten tutkitaan henkilöauton kuljettajan näöntarkkuus ja horisontaalisen näkökentän laajuus. Vaikka henkilö täyttää ajokorttivaatimukset, saattaa hänellä olla vakavia puutoksia esim. hämärässä näkemisessä, hämärään tottumisessa, kontrastinäössä, häikäisyalttiudessa tai värinäössä. Ikääntyvillä ajokortin uusijoilla voi esimerkiksi harmaakaihi heikentää kontrastinäköä ja häikäisyn sietoa. Iän mukana voi varsinkin hämärässä näkeminen oleellisesti huonontua. Ajokorttivaatimuksiin olisikin saatava hämärässä näkemisen, kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimukset ja niihin sopivat lyhyet ja luotettavat menetelmät perusterveydenhuoltoon.

Maija Mäntyjärvi

Tuberkuloosin tarttuminen ja tartunnan torjunta

Tuberkuloosi on tarttuva tauti, joka leviää pisara-aerosolin välityksellä. Basilliaerosolin syntymisen ja leviämisen perusperiaatteiden ymmärtäminen auttaa tuberkuloositartunnan riskiä arvioitaessa. Varman tiedon tartuntavaarasta antaa ysköksen tuberkuloosibasillivärjäys. Tartunnan saaneiden tutkiminen kannattaa keskittää potilaiden lähikontakteihin. Ainoa keino poistaa tartuntariski ja sammuttaa epidemia on todeta tuberkuloosi ja hoitaa sitä sairastavat terveiksi tehokkaalla kemoterapialla. Uusien tuberkuloositapausten määrä Suomessa ei ole lisääntynyt viime vuosina eikä meillä epidemiologisessa mielessä ole lääkeresistenssiongelmaa. Tämä on vuosia voimassa olleen hyvän hoitojärjestelmän ansiota. Maailmanlaajuisesti tuberkuloosi kuitenkin on suuri ongelma.

Eeva-Liisa Ruokonen

Kun taivas putoaa Kriisireaktiot ja traumaperäinen stressihäiriö

Tärkeämpää kuin tekeminen on oleminen, elämän jatkuvuuden tunteen säilyminen. Tämä tunne romahtaa järkyttävässä tilanteessa. Artikkelissa kuvataan traumaattista kriisiä psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Ryhmämuotoinen psykologinen jälkipuinti trauman akuuttivaiheessa palvelee toipumista kannatellessaan yhteisesti järkyttäviä kokemuksia. Tämä auttaa ihmistä saamaan jälleen vähitellen käyttöönsä kokemusten prosessointikykynsä.

Kerttu Pohjala

Lyhyesti: Mahasyövän leikkausmenetelmät vertailussa

Japanissa mahasyövän hoitotulokset ovat huomattavasti paremmat kuin länsimaissa. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut japanilaisten käyttämiin mahasyövän leikkaustekniikoihin, joissa vatsansisäisiä imusolmukkeita ja muuta kudosta poistetaan laajasti. Hollantilaiset ovat nyt verranneet laajaa leikkaustapaa (D2) konservatiivisempaan (D1) suuressa tutkimuksessa, johon satunnaistettiin 771 mahasyöpäpotilasta. Viiden vuoden kuluttua kummassakin ryhmässä oli sama määrä potilaita elossa (45 % ja 47 %), mutta laajempaan leikkaukseen liittyi enemmän komplikaatioita (43 % vs 25 %). Syyt japanilaisten erinomaisiin mahasyövän hoitotuloksiin ovat edelleen epäselvät.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Diabeteksen kestolla tai hoitotasapainolla ei yhteyttä luuntiheys-arvoihin

Puolassa seurattiin kahden vuoden ajan 54 insuliinihoitoisen diabeetikon ja 25 verrokin luuntiheysarvojen ja luuston metaboliaa kuvaavien markkereiden käyttäytymistä. Diabeetikoilla luuntiheysarvot olivat odotetusti pienempiä (diabeettinen osteopenia) ja seerumin alkalisen fosfataasin ja osteokalsiinin arvot suurempia. Kuitenkaan diabeteksen kesto, hoitotasapaino tai komplikaatiot eivät olleet yhteydessä luuntiheysarvoihin tai luustometaboliaan. Tulos voi vahvistaa epäilyjä, että diabeetikon osteopenia kehittyy eri mekanismin pohjalta kuin esimerkiksi mikroangiopatia. International

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rokotuksia sikiökaudella?

Sikiön immuunijärjestelmää on pidetty hitaana ja epäkypsänä, ja tulehdusimmunisaation on luultu tapahtuvan passiivisesti, istukan läpi siirtyvien äidin vasta-aineiden avulla. Kuitenkin vastikään eläinkokeessa suoraan paviaanisikiöön ruiskutettu hepatiitti B -rokote sai aikaan sikiössä voimakkaan vasta-aineiden tuotannon ilman, että äidissä olisi tapahtunut vastaavaa. Paviaanin ja ihmisen raskaus ja immuunijärjestelmä ovat samankaltaisia, joten sama voisi olla mahdollista myös ihmisellä. Antigeenin ruiskuttaminen sikiöön ei nykyään ole ongelma. Onko tässä ratkaisu synnytyksessä ja neonataalikaudella uhkaaviin infektioihin?

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Astma, heinänuha ja krooninen bronkiitti

Suomalaisen kaksostutkimuksen yhteydessä helsinkiläiset ja turkulaiset kollegat selvittivät astman, heinänuhan ja kroonisen bronkiitin ilmentymien yhteyksiä 15 vuoden ajanjaksona prospektiivisesti. Tutkittavia oli 11 540. Astman esiintyvyyden todettiin kasvaneen lievästi vuodesta 1975 vuoteen 1990, miehillä 2,0 %:sta 2,9 %:iin ja naisilla 2,2 %:sta 3,1 %:iin. Heinänuhan esiintyvyys suureni miehillä 6,8 %:sta 11,8 %:iin ja naisilla 9,8 %:sta ja 15,3 %:iin. Sekä heinänuha että krooninen bronkiitti todettiin yleensä ennen astmaa, ja molemmat lisäsivätkin suhteellista riskiä sairastua astmaan. Tulokset vahvistavat kliinikoille varhaisen asioihin puuttumisen merkitystä.

Hannu Puolijoki