Lihavuuden lääkehoidosta

Lääkehoidon asema lihavuuden hoidossa on muuttumassa. Siitä voi tulla varteenotettava vahvistus lihavuuden hoitomahdollisuuksiin, kun tehokkaita ja pitkäaikaisessakin käytössä vaarattomia laihdutuslääkkeitä saadaan käyttöön.

Aila Rissanen

Diabeteksen alalla suuria ja pieniä tutkimuksia

Diabeteksesta on opittu viime vuosina huimasti. Taudin komplikaatiot ovat suhteessa sokeritasapainoon, osoittavat sekä DCCT-tutkimus että vastikään julkaistu UKPDS-tutkimus. Ja mikä parasta osalla potilaista nefropatiamuutokset ovat palautuvia, ainakin jos heillä on toimiva haimasiirre.

Erityispätevyyksistä uudet säännöt

Suomen Lääkäriliitto perusti maaliskuussa 1993 erityispätevyysjärjestelmän, jonka tarkoituksena on innostaa jäsenistöä lisäpätevöitymiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Liiton hallitus hyväksyi ensimmäiset erityispätevyysohjelmat joulukuussa 1993.

Hannu Halila, Jaakko Halonen

Cochrane-katsaus Psykologinen jälkipuinti vaikutukseton ja ehkä haitallinenkin

Viime vuosina on Suomessakin kiinnitetty suurta huomiota psykologisten traumojen jälkiselvittelyyn, ja maahan on pystytetty kattava kriisiryhmäverkosto vaikka näyttö toiminnan vaikuttavuudesta on ollut puutteellinen. Tuore Cochrane-katsaus ei löydä näyttöä kertaistuntona toteutettavan ehkäisevän jälkipuinnin vaikuttavuudesta ja herättää epäilyjä toiminnan haitallisuudesta. Katsauksen perusteella on aiheellista kyseenalaistaa terveydenhuollon jälkipuintitoimintaa ja kertoa jälkipuintiin osallistuville vaikuttavuusnäytön puutteesta ja jälkipuinnin mahdollisista haitoista.

Kristian Wahlbeck

Suomalainen asiantuntijakommentti Cochrane-katsaus sekoittaa käsitteitä

Psykologinen jälkipuinti on Suomessa vakiintunut tarkoittamaan järkyttävän tapahtuman jälkeen yleensä 1-3 vuorokauden kuluessa järjestettävää määrämuotoista johdettua kokousta, jossa käsitellään tapahtumasta tiedossa olevia tosiasioita, sen herättämiä tuntemuksia ja sen aiheuttamia oireita sekä annetaan stressineuvontaa (1). Psykologinen jälkipuinti on siis käsitettävä ryhmään kohdistuvaksi toiminnaksi; yleensä ryhmässä on 10-15 henkilöä. Eräät tutkijat, kuten Cochrane-katsauksen kolmas laatija J. Bisson (2), ovat pyrkineet laajentamaan käsitteen merkitystä myös yksilölliseen kriisihoitoon, vaikkakin tätä on kansainvälisissä kongresseissa pidetty epätarkoituksenmukaisena ja harhaanjohtavana. Itse olen suositellut näissä tilanteissa käytettäväksi esimerkiksi ilmaisua debriefing-tekniikan soveltaminen yksilöllisessä kriisi-interventiossa.

Matti Ponteva

Tartuntatautitilanne Suomessa

Talvi ja pakkaset valloittivat Suomen - siilit vetäytyivät talviunille, patogeenit taintuivat pakkasessa ja kaikkien kuppeja täyttää kylmän papusalaatin sijasta kuumana höyryävä lämmittävä keitos. Aivan tällainen tilanne ei kuitenkaan ole, vaan edelleenkin tartuntatautirekisteriin tulee ilmoituksia mitä moninaisimmista infektiotaudeista, eikä ruokamyrkytysepäilyilmoitusten vuossa ole tapahtunut muutosta. Epäilyilmoituksia tulee keskimäärin kymmenen kuukaudessa. Infektioepidemiologian yksikkö on ollut mukana selvittämässä kahta suurehkoa epidemiaa. Toinen on Rovaniemen lähistöllä ollut hepatiitti A -epidemia ja toinen lähinnä Uudellemaalle keskittynyt Yersinia pseudotuberculosa -ryväs.

Maarit Kokki

Virologinen epidemiatilanne

Jakso on useimpien virusten osalta melko hiljainen. Hengitystieinfektioiden aiheuttajista on parainfluenssaa, tyyppiä 3, edelleen runsaanlaisesti liikkeellä. Potilaat ovat pääasiassa alle yksivuotiaita lapsia Varsinais- ja Etelä-Suomesta. Muusta maasta poiketen Oulussa on löytynyt pieni kertymä parainfluenssa 2:ta viikolla 45.

Marjaana Kleemola

Työnantajat ja työntekijät sanovat ei geeniseulonnoille työhönotossa

Suomessa yritysten edustajat ja työikäiset kansalaiset suhtautuvat yleensä kielteisesti työhönottotilanteen geeniseulontoihin. Seulontojen käytön epäillään johtavan syrjintään ja työsuojelun laiminlyömiseen. Työnhakijan terveyden suojelua ja työnantajan mahdollisia kustannussäästöjä pidetään vähemmän painavina perusteina arvioitaessa geeniseulontojen käytön oikeutusta.

Anu Hakonen

Enterovirusinfektiot voivat olla riski myöhemmälle sydäninfarktille

Sepelvaltimotaudin synty on monimutkainen tapahtuma, jota on ollut vaikea selittää yksinomaan klassisten riskitekijöiden, kuten korkean kolesterolin, tupakoinnin ja verenpaineen avulla. Viimeaikaisten tulosten valossa näyttäkin ilmeiseltä, että taudin syntyyn vaikuttavat myös mikrobi-infektiot ja tulehdusreaktiot. Vuosia kestäneet tutkimustyöt ovat elegantisti osoittaneet kroonisia hengitystieinfektioita aiheuttavan Chlamydia pneumoniaen yhteyden sepelvaltimotautiin.

Merja Roivainen

Normittomuuden sietämätön keveys

Kymmenen vuotta on valtionhallinnossa poistettu normeja ja kevennetty lupahallintoa. Siinä sivussa lakkautettiin kokonaisia virastoja, kuten lääkintöhallitus. Jo poistettujakin normeja on uudelleen vaadittu poistettavaksi, hirtetty on vaadittu vielä hukutettavaksi.

Markku Lehto