Kotimainen lääketeollisuus: Juuret Suomessa, kasvu ulkomailla

Star, Rohto, Medica ja Farmos. Suomalaisen lääketeollisuuden historiaan on jäänyt monta nimeä. Kuinka käy jäljellä oleville fuusioituvassa lääkejättiläisten maailmassa? Kasvunsa ne saavat joka tapauksessa ulkomaanmarkkinoilta.

Liisa Koivula

Mikä lääkärin työssä uuvuttaa?

Työssä uupuminen on muotiaihe. Siitä on kirjoitettu ja puhuttu niin paljon, että vastavaikutus on lähellä. Aiheesta on julkaistu tutkimuksia, jotka ovat saaneet huomiota tiedotusvälineissä. Niitä on arvosteltu siitä, että tutkimus toisensa jälkeen löytää samat puutteet. On kyselty, miten tutkimus ja asian saama julkisuus on hyödyttänyt työntekijöitä.

Erkki Äärelä

Mielipiteet kilpailusta yksityisellä sektorilla

Terveyspalvelujen lisääntyvästä kilpailusta on keskusteltu yhä enemmän parin viime vuosikymmenen aikana. Yhtäältä on pohdittu julkisen ja yksityisen sektorin välistä kilpailua, toisaalta yksityisen sektorin sisäistä kilpailua tai yksityisten palvelujen tuottajien kilpailua julkisen sektorin toimiessa palvelujen tilaajana ja rahoittajana. Terveydenhuollon kilpailun on oletettu pysyvän melko rajoitettuna, koska terveyspalvelujen markkinoilla ei toteudu moni vapaan markkinatalouden perusperiaate.

Risto Tuominen

Kiinalaisen perinteen terveysohjeet

Kiinalainen kulttuuri on osoittautunut poikkeuksellisen elinvoimaiseksi omaleimaisuudessaan. Yhä edelleen Kiinassa koulutetaan lääkäreitä sekä länsimaisissa että myös vanhan perinteen mukaisissa opinahjoissa. Myös länsimaisen lääketieteen ohjelmaa noudattavissa tiedekunnissa perehdytään perinteisiin kiinalaisiin hoitomenetelmiin. Kiinalaisessa terveysajattelussa keskeisellä sijalla on elintoimintojen tasapaino ja sen ylläpito, ja ravinnolla ja voimistelulla on suuri merkitys.

Gang Hu

Oikeus lääkkeiden määräämiseen jälleen taistelun kohteena

Monessa osavaltiossa käsitellään tällä istuntokaudella lakiehdotuksia, joilla lääkkeidenmääräämisoikeutta halutaan laajentaa muille kuin lääkäreille. Kovin taistelu on odotettavissa Georgiassa, jossa erityisen monen alan ammatinharjoittajat pyrkivät samanaikaisesti reseptinkirjoittajiksi: psykologit haluavat oikeuden määrätä lääkkeitä, optometrikot haluavat oikeuden määrätä silmätippojen lisäksi myös suun kautta otettavia lääkkeitä, farmaseutit haluavat tehdä sopimuksia lääkärien kanssa voidakseen tarvittaessa muuttaa alkuperäisiä lääkemääräyksiä. Lisäksi nurse practitioner- ja advanced practice nurse -nimikkeillä toimivat haluavat oikeuden itsenäiseen praktiikkaan, akupunktion harjoittajat haluavat oman tutkinnon, ja kaiken kukkuraksi vaihtoehtohoitojen antajat haluavat oikeuden hoitaa kaikkia potilaita, jotka antavat siihen tietoon perustuvan suostumuksen.

Tuula Fabrizio

Vastalääkkeitä tietokoneviruksille

Useimmat Internetin kautta sähköpostia vaihtavat tapasivat I love you -tietokoneviruksen, vaurioiden määrä vaihteli.

Erkki Karjalainen

Taiteilijan tavoitteet tutkijan näkökulmasta

Sekä tieteessä että taiteessa on eräitä keskeisiä perusprinsiippejä, jotka ovat niille yhteisiä. Sekä taiteilija että tutkija asettavat itselleen tavoitteen, johon päästäkseen heidän on saatava tiedollinen ja taidollinen valmius sekä kerättävä oma aineisto.

Antti Hernesniemi

Odotettu, odotukset täyttävä kotimainen oppikirja

Käsikirurgiaa on luultu pikkukirurgiaksi, niin kuin pikku kirurgit edelleen luulevat. Tämä aikanaan professori Soloselta kuulemani lausahdus kuvaa vanhemman kirurgipolven arvostusrasitetta, joka nykyisen kirurgikunnan piiristä on oletettavasti poistunut. Käsikirurgien yleistyessä ja käsikirurgian itsenäistyttyä omaksi erikoisalakseen on käsikirurgia saavuttamassa ansaitsemansa aseman. Tähän tarkoitukseen on esiteltävällä oppikirjalla odotettua merkitystä.

Seppo Nieminen

Asiantuntevasti tehty käsikirurgian kirja

Uuden käsikirurgian oppikirjan ilmestyminen on luonnollista nykytilanteessa. Käsikirurgia omana erikoisalanaan on nostanut merkitystään jatkuvasti. Itse käsikirurgia on vakiinnuttanut asemansa Suomessa pitkän kehityskaaren kautta. Ala alkoi saada huomiota, kun 1970-luvun alussa perustettiin ensimmäinen käsikirurgian osasto Invalidisäätiön sairaalaan Helsinkiin. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen perustaminen vuonna 1976, hyväksyminen suppeaksi erikoisalaksi 1981 ja nykyään oma itsenäinen lääketieteen erikoisala ovat olleet merkkipaaluja kehityskaaressa. Käden vammojen ja sairauksien tuntemuksen ja hoitomuotojen lisääntyminen on ollut nopeaa. Alan sisältöä on voimakkaasti muuttanut mikrokirurgisten tekniikoiden kehittyminen, ja näin ollen ajan tasalla olevalle oppikirjalle on ollut selkeä tilaus olemassa.

Jan Lassus

Tubianan käsikirjan viides osa englanninkielisenä

Teoksen viides osa ilmestyi englanninkielisenä laitoksena monien lykkäysten jälkeen 1999. Tällöin ensimmäisen osan ilmestymisestä oli kulunut jo 18 vuotta ja edeltävä neljäs osakin oli 8 vuoden ikäinen. Nyt tämä jättiläismäinen käden käsikirja on valmis. Vaikka kyseessä onkin käden eikä käsikirurgian käsikirja, on viimeinen osa edeltäjiensä tapaan miltei yksinomaan käsikirurgiaa sisältävä.

Kauko A. Solonen