76120 osumaa

Mitä mieltä suomalaiset ovat lääkkeistä?

Lääkkeet ovat Suomessa kalliimpia ja sairausvakuutus maksaa meillä suurempia korvauksia lääkkeistä kuin EU-maissa keskimäärin, ajattelee vähintään puolet suomalaisista kadunhenkilöistä. Taloustutkimuksen tuoreessa haastattelussa kysyttiin mielipiteitä myös mm. lääkkeiden sivuvaikutusten yleisyydestä, reseptilääkkeiden mainostamisesta kuluttajille ja lääkkeiden käytön liiallisuudesta.

Erkki Alanko

Alfa2C-adrenoseptori - potentiaalinen reseptorialatyyppi-selektiivisten lääkkeiden vaikutuskohde

Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään alfa2C-adrenoseptorin toiminnallista merkitystä ja sen soveltuvuutta selektiivisen lääkevaikutuksen kohteeksi käyttämällä geenimuunneltuja, ns. transgeenisiä hiiriä. alfa2-Adrenoseptorit, joita nykyisin tunnetaan kolme alatyyppiä (alfa2A, alfa2B, ja alfa2C), välittävät noradrenaliinin ja adrenaliinin elimistövaikutuksia ja osallistuvat siten lukuisten fysiologisten toimintojen, kuten esim. sympaattisen hermoston tonuksen, vireystilan ja kognition, kivunvälityksen, ruumiinlämmön, suoliston toiminnan ja hormonierityksen säätelyyn. Kunkin alfa2-alatyypin toiminnallinen merkitys on ollut toistaiseksi epäselvä pitkälti siksi, että käytettävissä ei ole niihin riittävän selektiivisesti sitoutuvia lääkeaineita. Tämän vuoksi alfa2C-reseptorin toiminnallisen luonteen selvittämiseksi keskityttiin tutkimaan kahta transgeenistä hiirikantaa, joista toisella kannalla on toimivan alfa2C-adrenoseptorin ilmeneminen kokonaan estetty (ns. knockout-mutaatio) ja toisella hiirikannalla alfa2C-adrenoseptorin ilmentymistä on geenimutaation avulla lisätty. Vastaava tutkittavan proteiinin ilmentymisen muuttaminen kahteen suuntaan samassa tutkimusasetelmassa on melko ainutlaatuista geenimuuntelua käsittelevissä julkaisuissa.

Jukka Sallinen

QT-ajan hajonta ja sydämen sykevaihtelu kammioperäisiin nopealyöntisyys-kohtauksiin altteilla potilailla

Olisi tärkeää löytää ennakkoon ne sydäninfarktin aiemmin sairastaneet potilaat, jotka ovat alttiita henkeäuhkaaville kammioperäisille rytmihäiriöille, koska he voisivat hyötyä esim. ennaltaehkäisevän rytminsiirtotahdistimen asentamisesta. Klassiset riskinosoittimet, kuten mm. spontaanien kammioperäisten lisälyöntien määrä ja lyhytkestoisen kammiotakykardian esiintyminen, ovat liian epätarkkoja vaaran arvioinnissa. QT-dispersio (QT-ajan vaihtelu tavallisen 12-kytkentäisen sydänfilmin kytkentöjen välillä) mitä ilmeisimmin kuvastaa sydänlihaksen toipumisajan alueellisia eroja ja lisääntynyt QT-dispersio voi täten altistaa sydämen kammioperäisille nopealyöntisyyskohtauksille todennäköisimmin kiertoaktivaatiomekanismilla. Alentunut sydämen sykevaihtelu puolestaan heijastaa häiriintynyttä autonomisen hermoston säätelyä sydämeen.

Juha Perkiömäki

Kunnat päättävät yhä enemmän omasta tiestään

Kun kunnat kipuilevat talousvaikeuksissa, tarvitaan neuvokkuutta ja omatoimisuutta. Vuonna 1993 toteutetun valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnan omalla päätöksenteolla on myös terveydenhuollon ratkaisuissa aiempaa paljon suurempi merkitys. Jotkut kunnat ovat muuttaneet radikaalistikin käytäntöjään, toiset taas ovat jatkaneet lähes entisellään. Toiminnan harkinnanvaraisella kehittämisellä on pyritty ennen kaikkea kustannussäästöihin.

Heikki Lantto

Pitkäaikaissairastavuus lisääntyi eniten lapsilla

Suomalainen aikuisväestö tuntee itsensä nykyään terveemmäksi kuin toistakymmentä vuotta sitten, vaikka pitkäaikaissairastavuus, psyykkiset oireet ja hammasvaivat ovatkin yleistyneet. Kansaneläkelaitos ja Stakes ovat jälleen tehneet väestön terveydentilaa, terveyspalvelujen käyttöä ja perheiden sairauskuluja koskevan suuren tutkimuksen, jota varten on henkilökohtaisesti haastateltu noin 13 000 aikuista ja lasta. Tämänkertaisen, vuosia 1995 ja 1996 koskevan tutkimuksen tuloksia verrataan etenkin vastaavaan, vuonna 1987 tehtyyn tutkimukseen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030