Kardiologit vaativat lisää resursseja

Iäkkäitä sepelvaltimotautipotilaita on Suomessa enemmän kuin koskaan. Hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta heitä voitaisiin hoitaa entistä paremmin. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kardiologien palvelujen saatavuus. Suomen resurssit ovat tuntuvasti pienemmät kuin muualla Euroopassa. Miksi, Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja, professori Heikki Huikuri OYS:sta?

Ulla Järvi

Henkilöstötilinpäätökset maan tavaksi

Henkilöstötilinpäätöksiä on tehty Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Julkisella sektorilla tilinpäätöksiä ovat tehneet edistyneimmät kunnat ja erilaiset kuntayhtymät, toiminta on myös tuttua yksityisellä sektorilla. Suomen Kuntaliitto on pyrkinyt edistämään asiaa erityisen aktiivisesti, se antoi mm. jo vuonna 1997 asiasta suosituksensa kunnallisten palvelujen tuottamista varten. Asia sai tuntuvasti lisää painoarvoa, kun valtioneuvosto hyväksyi viime vuoden lopulla asiakirjan Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000-2003. Tässä ohjelmassa henkilöstötilinpäätösten hyödyntäminen kirjataan välineeksi, jolla pyritään lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Taito Pekkarinen

Personalbokslut borde bli rutin

Sedan mitten av 1990-talet har det förekommit s.k. personalbokslut i vårt land. De mest progressiva kommunerna och några samkommuner har varit föregångare i den offentliga sektorn, men personalbokslut har också introducerats i privatsektorn. I synnerhet har Finlands Kommunförbund aktivt främjat användningen av personalbokslut och utfärdade bl.a. redan år 1997 en rekommendation i saken med tanke på kommunernas produktion av tjänster. Frågan fick ytterligare tyngd då statsrådet i slutet av fjolåret godkände ett mål- och verksamhetsprogram för hälso- och sjukvården och socialtjänsten för åren 2000-2003. I programmet betonas personalbokslutets betydelse i den process som syftar till att göra vården och socialtjänsten mera ekonomisk och effektiv.

Taito Pekkarinen

Paniikkihäiriöpotilaiden ryhmämuotoinen hoitomalli

Paniikkihäiriö on vakava ja yleinen ongelma. Sitä voidaan nykyisin hoitaa lukuisilla eri lääkkeillä, mutta paniikkihäiriön hoitoon on kehitetty myös psykologisia hoitomalleja, jotka ovat ulkomaisissa tutkimuksissa osoittautuneet varsin tehokkaiksi. Suomessa nämä psykologiset hoitomuodot ovat jääneet valitettavan vähäiselle huomiolle.

Jarkko O. Rantanen, Markku Partinen, Soili Kajaste, Mikael Ojala

Nivelreuman kuntoutustarpeen arviointi

Nivelreuman laitoskuntoutusjaksolla haetaan moniammatillisesti ratkaisumalleja sairauden aiheuttamiin ongelmiin. Eri alojen asiantuntijoiden toimenpiteiden tavoitteena on parantaa nivelreumaa sairastavan yleiskuntoa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Kirjoituksessa pyritään antamaan arviointiperusteita nivelreumaa sairastavan lääkinnällisen kuntoutuksen suunniteluun käytettävissä olevan tutkimustiedon ja hoitokeinojen valossa. Kuntoutuksen perusteena tulee olla kliininen näkemys potilaan kuntoutuksen mahdollisuuksista ja tavoitteista - ottaen huomioon myöskin aiemmat hoitokokemukset ja potilaan näkemys.

Jorma V. Viitanen

Kollageenien geenivirheet rusto- ja selkäsairauksissa

Tyypin II, IX ja XI kollageenit ovat rustokollageeneja. Tyypin II kollageenia on yli 50 % kaikista ruston ja 20 % nikamavälilevyn ytimenkin proteiineista. Johtuen tyypin II kollageenin määrällisestä ja myös toiminnallisesta tärkeydestä, sitä koodittavan geenin virheiden on osoitettu johtavan useimmiten vakaviin perinnöllisiin rustosairauksiin. Tyypin IX ja XI kollageeneja on selvästi vähemmän kuin tyypin II kollageenia rusto- ja välilevykudoksissa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet selvästi, että näitä kollageeneja koodittavien geenien mutaatiot voivat aiheuttaa kohtalaisen lieviä mutta yleisiä sairauksia, kuten välilevytautia.

Leena Ala-Kokko

Hengitysvaikeuspotilaan kuljettaminen

Suomalaisessa lääkärikoulutuksessa ei tähän asti ole kiinnitetty riittävää huomiota toimintaan sairaalan ulkopuolisissa olosuhteissa. Joutuminen tutun työympäristön ulkopuolelle esimerkiksi siirrettäessä potilasta kattavamman hoidon piiriin voi tuntua lääkäristä vieraalta.

Olli Väisänen, Juha Valli, Tom Silfvast

Lyhyesti: Vartijaimusolmuke ja melanooma

Vartijaimusolmukkeen ennustearvoa melanooman levinneisyyden kannalta selvitettiin 200 peräkkäiseltä potilaalta, joilla ihomelanooma oli syvyydeltään vähintään 1,0 mm (Breslow'n mukaan) ilman kliinistä imusolmukelöydöstä. Laajempi imusolmukkeiden poisto tehtiin vain, jos vartijaimusolmukkeesta löytyi metastaasi - näitä löytyi 48 potilaalta (24 %). 15 metastaasittomalle potilaalle tauti kuitenkin uusiutui seuranta-aikana (- väärien negatiivisten osuus 11 %). Elossaololukujen valossa vartijaimusolmukelöydöksen suhteen negatiiviset potilaat selviytyivät paremmin kuin positiiviset (93 % vs 67 %). Analyysin mukaan vartijaimusolmukelöydös ja Breslow'n luokka olivat voimakkaimpia tautiuusiutuman ja elossaolon ennustajia.

Marja Hyöty

Lyhyesti: Viagran uudet hyödyt

Sildenafiili estää fosfodiesteraasin aiheuttamaa cAMP:n ja cGMP:n hajoamista ja sitä kautta potentoi typpioksidin vaikutusta sileässä lihaksessa ja saa näin aikaan erektiohäiriöiselle toivotun vasodilataatiovaikutuksen peniksen alueella. Sama vaikutus todettiin myös kohdun verenkierrossa vaginaalisesti annetun sildenafiilin jälkeen. Hoitoa kokeiltiin koeputkihedelmöityksen yhteydessä neljälle potilaalle, joilla aiempien hedelmöityshoitojen epäonnistumisen syyksi arveltiin endometriumin huonoa tilaa. Potilaiden kohtuvaltimon verenkierron vastus väheni 7 päivän hoidolla, mikä heijastaa lisääntynyttä myometriaalista ja endometriaalista verenkiertoa. Kolmelle saatiin raskaus alkuun hoidon yhteydessä. Viagran kysyntä kasvaa entisestään, jos tämä havainto varmennetaan.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Hyperventilaatiossa ortostaattista lisäystä kaasujenvaihtoon

Primaarinen hyperventilaatio-oireyhtymä on toisinaan vaikeasti verifioitavissa, sillä oireet voivat muistuttaa monia muita sairauksia. Malmbergin, Tammisen ja Sovijärven havainto siitä, että asennon muutos makuulta pystyyn aikaansaa lisäystä ventilaatiossa, saattaa auttaa erotusdiagnostiikassa. Menetelmä on noninvasiivinen ja siinäkin mielessä tervetullut. Kollegat mittasivat 16 hyperventilaatiopotilaan ja 13 verrokin minuuttiventilaatiota ja mm. hengitysilman hiilidioksidipitoisuutta ortostaattisen kokeen yhteydessä. Erot hyperventilaatiopotilaiden ja verrokkien välillä olivat selvät, ja testi osoittautui valituilla rajoilla hyväksi erottelijaksi sekä sensitiivisyydeltään että spesifisyydeltään.

Hannu Puolijoki