Kukkaronvartijoiden kirjahyllyyn

Brittiläisen terveydenhuollon linjana on koko 1990-luvun ajan ollut lisääntyvä tukeutuminen tutkittuun tietoon. Eräs tämän politiikan puhemiehistä on Muir Gray, joka toimii Cochrane-yhteistyön johtoryhmän pysyvänä sihteerinä ja Oxfordin Cochrane-keskuksen johtoryhmässä. Virkatyönään hän on brittien kansallisen terveyspalvelun NHS:n Oxfordin alueen tutkimus-ja kehitysjohtaja, eli itsekin juuri sellainen päättäjä, joille kirja on tarkoitettu. Sisäkannen petiittitekstin mukaan mielipiteet ovat tosin vain Muir Grayn omia eivätkä edusta Hänen Majesteettinsa hallituksen näkökantoja.

Marjukka Mäkelä

Kaikki huuli-suulakihalkioista

Avoin hymy on ensimmäinen suomenkielinen kirja huuli-suulakihalkioista. Se ei nimestään huolimatta keskity pelkästään halkiolasten hoitoon, vaan kirjassa käsitellään niin halkioihin liittyvää perinnöllisyyttä ja genetiikka kuin siihen liittyviä psykososiaalisia ongelmiakin. Kirja on tekijöiden mukaan tarkoitettu ennen kaikkea halkiolasten vanhemmille, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se sopisi lääkärinkin käteen.

Hannu Lehtonen

Kirjauutuuksia

Ultrasound teaching manual. The basics of performing and interpreting ultrasound scans. Hofer, M.

Puppusanageneraattori erikoisen sairaassa hoidossa

Sairaalajohtaja R resitoi (vapaan käännöstavan mukainen tulkinta): Erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä poistamalla ja toimintoja rationoimalla siirretään resursseja perusterveydenhuoltoon, jossa ihmiset ovat terveempiä. Perusterveydenhuoltoon rakennetaan sitten hoitoketjuja niin etteivät ihmiset tulekaan niin sairaiksi kuin ne nykyisessä erikoissairaanhoidossa jo tuppaavat olemaan. Näin sekä inhimillinen kärsimys että yhteiskunnalle tuleva lasku pienenee. Resurssit perusterveydenhuollon palveluketjujen rakentamiseen otetaan erikoissairaanhoidosta, koska terveydenhuollolle ei ole osoitettavissa enää lisää resursseja.

Pisara

Terveydenhuollon historia - mitä ja miksi?

Yhteiskuntien terveydenhuolto on alkanut jo esihistoriallisena kautena primitiivisissä oloissa kokemusperäisenä kansanparannuksena ja synnyttäjien avustamisena. Nykyaikaisen lääketieteen ensi askeleet on otettu antiikin Kreikan aikana noin 500 vuotta eKr, siis noin 2500 vuotta sitten. Lääkärien, välskärien eli kirurgien sekä viisaiden vaimojen eli synnytysavustajien rinnalle ilmaantui vähitellen lisääntyvästi muita terveydenhuollon piirissä toimivia ammattilaisia.

Arno Forsius

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta ja Suomen kansainväliset sitoumukset

Ensimmäiset keskustelut kliinisiä hoito- ja lääketutkimuksia koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta käytiin Suomessa jo parikymmentä vuotta sitten. Lääkintöhallitus katsoi vuonna 1979, että olisi tarkoituksenmukaista odottaa lääketieteen juridisia kysymyksiä käsittelevän Euroopan Neuvoston asiantuntijakomitean työn valmistumista, ennen kuin Suomessa mahdollisesti ryhdyttäisiin valmistelemaan lääketieteellistä tutkimusta koskevaa lainsäädäntöä. Varovaiseen suhtautumiseen vaikutti se, että Lääkintöhallituksen mahdollisuudet valvoa Suomen terveydenhuoltoa olivat hyvät. Se oli jo antanut omat ohjeensa kliinisten lääketutkimusten suorittamisesta, ja ohjeet muusta kliinisestä tutkimustyöstä olivat valmisteilla.

Paula Kokkonen

Ehkäisytablettien käyttö Suomessa 1990-luvulla

Aikuisväestössä ehkäisytablettien käyttö on lisääntynyt tasaisesti 1970-luvun lopulta viime vuosiin saakka. Yleisimmin tätä ehkäisymenetelmää käyttävät 20-24-vuotiaat. 1990-luvulla myös yli 40-vuotiaiden naisten ehkäisytablettien käyttö on yleistynyt. Nuorten keskuudessa sen sijaan ehkäisytablettien käyttö on ollut lievässä laskusuunnassa vuodesta 1991 lähtien. Lokakuun 1995 pillerikohu ei aiheuttanut dramaattisia muutoksia suomalaisnaisten ehkäisytablettien käytössä.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Andres Vikat, Arja Rimpelä, Satu Helakorpi

Miten tutkia lapsen päänsärkyä?

Toistuvasta päänsärystä kärsivät lapset ovat avohoidon suurin lastenneurologinen potilasryhmä. Aikuisten on syytä suhtautua vakavasti lapsen päänsärkyyn ja katkaista päänsärkykierre ennen kuin päänsärystä tulee pysyvä tapa reagoida elämän ongelmatilanteisiin. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja löydösten merkityksen selvittäminen lapselle ja hänen perheelleen ovat päänsärkylapsen hoidon tärkein osa, eikä yleensä muuta tarvitakaan. Päänsärkyä sairastavien lasten tutkimusten ja hoidon asianmukainen porrastus on suuri haaste terveydenhuollon eri tasoille.

Raija Korpela

Tinnitus ja työperäinen meluvamma

Tinnitus voi elämän aikana haitata lähes jokaista ihmistä. Sen on todettu liittyvän moniin tiloihin, mm. ikähuonokuuloisuuteen ja meluvammaan. Työperäisen meluvamman yhteydessä tinnituksen esiintyvyydeksi on tutkimuksissa saatu erittäin vaihtelevia lukuja, paljolti tutkimusaineistojen ja -menetelmien erilaisuuden vuoksi. Suomesta tutkimustietoa on vain sotilashenkilöstöstä, ja olisikin tärkeää selvittää tinnituksen esiintyvyyttä muissa ammateissa, joissa melualtistus on merkittävä. Tinnitus olisi hyvä ottaa puheeksi työterveyshuollon tarkastuksissa. Kuulonsuojauksen tehostaminen todennäköisesti vähentää myös tinnituksen esiintyvyyttä.

Timo Hannu, Eero Akaan-Penttilä

Muusikon käsi

Soittajalle kädet ovat ammatin ja toimeentulon perusta. Käden rasitusvaivat ja niska-hartiaseudun ongelmat ovat kuitenkin muusikoilla hyvin yleisiä. Muusikon käsivaivojen diagnostiikassa ja hoidossa ei lääkärin ammattitaito välttämättä yksin riitä, vaan on paneuduttava potilaan ja hänen opettajansa kanssa soittotekniikan ja -asennon kysymyksiin. Ongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää muistaa hyvän yleiskunnon ylläpitäminen voimistelun ja liikunnan avulla.

Martti Vastamäki