78814 osumaa

Kehitysvammapalvelujen muutokset vähäisiä 1990-luvulla

Kehitysvammapalvelujen tuottamistavat monipuolistuivat mutta keskeiset toimintatavat pysyivät ennallaan 1990-luvulla. Palvelut ovat entistä enemmän kuntien toimintaa, toteaa VTL Susanna Nouko-Juvonen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan. Palvelujen alueellista rakennetta ohjaa ennen kaikkea tuottamistapojen perinne. Keskuslaitosten paikkamäärät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta joissakin kuntayhtymissä laitoshoitopäivien määrä on kasvanut. Keskuslaitosten ja autetun asumisen palveluja käytetään eniten kaupunkikunnissa.

Sopimusohjaus - kliseetä vahvempi mahdollisuus?

Kun Suomen terveydenhuollon hallinnon historia 1990-luvun osalta joskus kirjoitetaan, siinä ei voida sivuuttaa valtion ja kuntien roolien ratkaisevaa muutosta. Noin kymmenen vuoden aikana valtio siirtyi keskitettyyn lainsäädäntöön ja valtionhallinnon säännösten ja ohjekirjeiden varaan rakentuneen järjestelmän kummisedän roolista etäiseksi informaatio-ohjaajaksi. Terveydenhuollon palvelujen pääasiallinen järjestämisvastuu annettiin yksiselitteisesti kunnille, jotka ovat vuosikymmenen alun talouslaman ryydittäminä etsineet omiin tavoitteisiinsa parhaiten sopivia johtamismalleja: milloin on tavoite-, tulos- tai laatujohdettu, milloin kehitystä on ohjattu tulospalkkioilla tai kannustuslisillä, eriyttämällä tilaajaa ja tuottajaa toisistaan, yksityistämällä, yhtiöittämällä tai liikelaitostamalla palvelujärjestelmää. Kun terveydenhuollon oman johtamisen traditio on ollut kiistatta heikko - ehkä ensisijaisesti juuri valtion vahvan ja pitkään jatkuneen roolin takia - on useimpien johtamismallien esikuvat haettu liike-elämästä.

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat