78622 osumaa

Juhana E. Idänpään-Heikkilä Lääketieteen tiedejärjestöjen kansainvälisen neuvoston pääsihteeriksi

Lääketieteen tiedejärjestöjen kansainvälinen neuvosto (Council for International Organizations of Medical Sciences, CIOMS) on kutsunut pääsihteerikseen professori Juhana E. Idänpään-Heikkilän. YK:n alaiseen Tiedejärjestöjen Kansainväliseen Neuvostoon kuuluu yli sata tiedejärjestöä. WHO ja UNESCO perustivat Neuvoston vuonna 1948 kehittämään ihmiseen kohdistuvien lääketieteellisten tutkimusten eettisiä, tieteellisiä ja ihmisoikeussäännöksiä. Neuvosto työskentelee myös lääketurvallisuuden parantamiseksi. HIV ja AIDS leviävät kehitysmaissa nopeasti, geeniteknologinen tutkimus samoin kuin lääketutkimus kansainvälistyvät ja ihmiseen kohdistuva lääketieteellinen tutkimus hakeutuu yhä enemmän mm. kehitysmaihin, joissa kustannukset ovat vähäiset. Tämän vuoksi Neuvosto on luonut eettisiä säännöksiä ja tutkimusohjeistoja, jotka ottavat huomioon eri kulttuureista, uskonnoista ja perinteistä johtuvat erot, ja siten voidaan ihmiseen kohdistuvassa tutkimuksessa noudattaa kaikkialla mm. YK:n ihmisoikeuksien periaatteita. Idänpään-Heikkilän toimipaikka tulee olemaan Neuvoston päämajassa Genevessä.

Ulla Toikkanen

Endometriumin kaikututkimus

Vaginaalinen kaikututkimus on vakiinnuttanut asemansa vuotohäiriöiden ja gynekologisten kasvainten diagnostiikassa. Gynekologiseen kaikututkimukseen kuuluu aina myös endometriumin arviointi ja sen paksuuden mittaaminen. Endometriumin paksuuteen vaikuttavat olennaisesti kuukautiskierron vaihe, samoin kuin mahdollinen hormonihoito. Epäselvissä tilanteissa kohtuontelon nestetehosteisesta kaikututkimuksesta eli sonohysterografiasta voi olla apua. Etenkin endometriumin alaiset myoomat ja endometriumpolyypit ovat näin helposti todettavissa.

Pirjo Inki, Pertti Palo

Mikrokirurgiset rekonstruktiot suu- ja nielusyövän hoidossa

Pään ja kaulan alueen syöpäkirurgiassa ovat mikrovaskulaaritekniikkaan perustuvat rekonstruktiomenetelmät muuttaneet potilaan kuntoutumista merkittävästi. Laajatkin kudospuutokset voidaan nykyään korjata sekä toiminnallisesti että esteettisesti paremmin kuin ennen. Nielemiseen, hengitykseen, puheeseen ja kosmeettisiin tekijöihin liittyvät ongelmat asettavat suuret vaatimukset leikkausmenetelmille ja moniammatilliselle hoitoyhteistyölle. Leikkaukset tulisi keskittää yksiköihin, joissa on riittävä erikoisosaaminen ja välineistö.

Erkki Suominen, Antti Mäkitie

Rullaluisteluvammat ja niiden ehkäisy

Rullaluistelun suosio on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja Suomessakin harrastajia on useita satoja tuhansia. Lajin suosion kasvaessa myös vammojen määrä on moninkertaistunut. Suurin osa vammoista ei vaadi lääkärin hoitoa, mutta sairaalahoitoa tarvitsevat vammat ovat usein vakavampia kuin monessa muussa lajissa. Tyyppivamma rullaluistelussa on rannemurtuma. Kypärän sekä ranne-, kyynär- ja polvisuojien on osoitettu ehkäisevän vammoja, ja niiden käyttöä tulisi edistää. Kuntien päättäjien tulisi lisäksi ottaa huomioon rullaluistelijoiden suuri määrä kevyen liikenteen väylien ja liikuntapaikkojen suunnittelussa sekä kunnossapidossa.

Mika Salonen, Jari Parkkari, Pekka Kannus

Atyyppinen kasvokipu - kohti tarkempaa diagnostiikkaa

Atyyppiseksi kasvokivuksi nimitetään kroonista kasvojen alueen kipua, johon ei liity selkeitä patologisia muutoksia ja johon mikään muu tunnettu kasvokipudiagnoosi ei sovi. Kiputilan taustasta on esitetty erilaisia näkemyksiä eikä yksimielisyyteen ole päästy. TYKS:n kipuklinikan tutkimuksissa todetut poikkeavat räpäysheijastelöydökset atyyppisillä kasvokipupotilailla viittaavat siihen, että osalla potilaista kipujen taustalla on neuropaattisia tekijöitä. Toisaalta diagnoosi osoittautui heterogeeniseksi ryhmäksi mekanismeiltaan erilaisia kipuja.

Heli Forssell, Satu Jääskeläinen, Olli Tenovuo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat