78622 osumaa

Lyhyesti: Borrelioosi kytee koirissa pitkään

Reinhard Starubingerin työryhmä on osoittanut, että Borrelia burgdorferin DNA:ta löytyy infektoiduista ja antibiooteilla hoidetuista koirista kuukausien kuluttua hoidon jälkeen. Tutkimuksessa infektoitiin punkkien avulla 16 beaglea, joista 11 kehitti toistuvina episodeina ilmenevän artriitin. Neljän kuukauden kuluttua infektiosta osa koirista hoidettiin antibiooteilla. Runsaan vuoden kuluttua infektion alusta borrelian DNA:ta löytyi geenimonistuksella kaikista koirista, viljelemällä bakteeri löytyi vain hoitamattomien ryhmästä. Onko DNA:n löytyminen vain merkityksetön jäänne vai merkki kytevästä infektiosta? Veikkaisinpa jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Muuttuvat julkaisut

Moni lehti julkaisee osan materiaalistaan elektronisesti siten, että samoista artikkeleista vain lyhennelmät löytyvät painetusta lehdestä. Pediatrics-lehti teki maaliskuun 2000 numerossaan uuden aluevaltauksen julkaistessaan artikkelin, joka käsitteli kotona tehtävän videoinnin hyödyllisyyttä astmaa sairastavien lasten ja nuorten seurannassa. Videosta olikin hyötyä, sillä se paljasti mm. altistumisen tupakansavulle, lääkkeiden väärän annostelun sekä muita aiemmin piiloon jääneitä asioita. Painetussa lehdessä on pysäytettyjä kuvia kodeista, mutta lehden elektronisilta sivuilta videonauhoitteet löytyvät kokonaisina ja varsin havainnollisina. Siis liikkuvaa kuvaa julkaisussa. Mitähän seuraavaksi?

Per Ashorn

Lyhyesti: Maho mato

Eipä ole ihmisen oveluudella rajoja! Kun ei pystytä parasiittimatoon lääkkeillä, niin tapetaanpa antibiootilla madon sisältä hyötybakteerit ja tehdään siitä maho. Doksisykliinihoito hävitti nimittäin jokisokeutta aiheuttavan sukkulamadon endosymbioottisen Wolbachia-bakteerin. Tämä omituinen bakteeri pystyy säätelemään lisääntymistä monissa loisissa ja hyönteisissäkin. Sukkulamato ei ehkä doksisykliinillä kuole, mutta on steriili. Muistuu mieleen juttu kansainvälisestä hyttysen ampumiskilpailusta: suomalaisen laukauksen jälkeen hyttynen vielä lensi, mutta eipähän lisääntynyt.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Kloonivasikat eivät vanhenekaan ennen aikojaan

Jokin aika sitten kerrottiin, että kuuluisa kloonilammas Dolly oli jo syntyessään vanha, eli sen ikäinen kuin kloonauksessa käytetyn tuman luovuttanut eläin. Se oli saanut emoltaan jo valmiiksi kuluneet telomeerit, joiden mitta ratkaisee jäljellä olevien solujakatumisten lukumäärän. Kloonaajat ovat nyt hyvää vauhtia toipumassa hetkellisestä masennuksestaan, kun on käynyt ilmi, että kloonattujen vasikoiden telomeerit ovatkin ihan uuden veroisia. Mitään selitystä havainnon tehneet tutkijat eivät ilmiölle keksineet. Jäämme jännityksellä odottamaan, kumpaa ihminen muistuttaa tässä suhteessa enemmän, nautaa vai lammasta.

Matti Viljanen

Keuhkoahtaumatautia sairastavien steroidihoito: olisiko kuitenkin apua pahenemisvaiheiden estoon?

Britit ovat julkaisseet ISOLDE-monikeskustutkimuksen, jossa selvitettiin kaksoissokkoasetelmassa 18 sairaalassa yhteensä 751 tupakoivan tai tupakoineen 40-75-vuotiaan keuhkoahtaumatautipotilaan hoitotuloksia annettaessa heille hengitettävää flutikasonia 500 myyg kahdesti päivässä tai lumelääkettä muun hoidon ohella (salbutamoli, ipratropiumbromidi). Tutkimuksen hoitoaika oli kolme vuotta ja tärkeimmät selvityksen kohteet FEV1-tason lasku, terveystilanne, sairauden pahenemisvaiheiden määrä sekä hengityselinperäisistä syistä tapahtuneet vetäytymiset tutkimuksesta.

Hannu Puolijoki

Statiinit voivat vaimentaa keuhkoklamydian aiheuttamaa tulehdusreaktiota

Kroonisen keuhkoklamydiainfektion yhteydestä ateroskleroosin kehittymiseen on olemassa monenlaista näyttöä. Monet vasta-ainetutkimukset ja kasvava joukko hoitotutkimuksia puhuvat tämän yhteyden puolesta. Suorempaa näyttöä ovat bakteerin rakenteiden löytyminen ateroomaplakeista ja kokeellisen Chlamydia pneumoniae -infektion aiheuttamat seinämämuutokset eläinten sepelvaltimoissa. Näistä näytöistä huolimatta kiistely käy kuumana siitä, onko keuhkoklamydia ateroskleroosin alkuunpanija vai hakeutuuko se jonkin muun tekijän vaurioittamaan kohtaan.

Matti Viljanen

Norplantin elämänkaari brittiläisen lehdistön kuvaamana

Levonorgestreeliä sisältävä ihonalainen kontraseptiivi-implantti Norplant otettiin käyttöön Britanniassa vuonna 1993 ja sen myynti lopetettiin 1999. Brittiläiset terveystieteilijät tutkivat, puuttumatta tarkemmin syy-seuraussuhteisiin, tämän valmisteen esiintymistä maansa sanomalehtiartikkeleissa kyseisenä aikana. Artikkelien määrässä oli kaksi huippua, ensimmäinen puolen vuoden kuluttua käytön alusta ja toinen puolentoista vuoden kuluttua. Ensimmäiseen julkaisuhuippuun asti artikkeleja leimasi positiivinen ja innostunut suhtautuminen tuotteeseen ja epäily siitä, ettei tätä hoitoa riitä kaikille halukkaille. Toisen kauden artikkelit olivat pääosin negatiivisia kertomuksia sivuvaikutuksista, sisälsivät runsaasti yksittäisten potilaiden kuvaamia huonoja kokemuksia ja ottivat vahvasti kielteisen kannan tähän valmisteeseen. Sinänsä näiden sivuvaikutusten riski oli jo ennen valmisteen käyttöä ollut hyvin tiedossa ja ilmoitettu hoitaville lääkäreille.

Pertti Kirkinen

Sairaala-apteekin tehtävät kliinisissä lääketutkimuksissa Tampereella

Kliinisissä lääketutkimuksissa käytettävien lääkkeiden hankkimisesta, varastoinnista ja toimittamisesta on huolehdittava asianmukaisesti. Parhaiten tämä onnistuu sairaala-apteekilta. Sen tehtäviin kliinisissä lääketutkimuksissa kuuluu mm. tutkimuslääkkeiden vastaanotto, varastointi, kirjanpito, toimittaminen, toimitusten tallennus ja seuranta sekä palautuneista lääkkeistä huolehtiminen. Tarvittaessa sairaala-apteekki myös satunnaistaa, valmistaa, pakkaa ja etiketöi tutkimuslääkkeet. Näin apteekki osallistuu keskeisesti kliinisten lääketutkimusten toteuttamiseen GCP-vaatimusten mukaisesti.

Anu Gummerus, Marja Iso-Mustajärvi, Pauli Ylitalo

Yllätys hypertonian lääketutkimuksessa

Kuusi vuotta jatkuneessa ja yli 25000 potilasta käsittäneessä verenpainetaudin lääketutkimuksessa (Antihypertensive and Lipid Lowering Treatment to Prevent Heart Attack Trial, ALLHAT) jouduttiin ennenaikaisesti lopettamaan se haara (yli 9 000 potilasta), jossa potilaat saivat alfa-adrenergisten reseptorien salpaajaa doksatsonia. Välianalyysi osoitti, että doksatsonia hoidoksi saaneilla oli noin 25 % enemmän haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia ja heidän riskinsä joutua sairaalahoitoon sydämen toiminnanvajauksen vuoksi oli kaksi kertaa suurempi kuin klooritalidoni-diureettia saaneilla. Klooritalidoni ja doksatsoni vähensivät yhtälailla koronaarikuolleisuuden ja sydäninfarktin riskiä. Tutkimuksessa testattiin verenpainelääkkeinä myös kalsiumantagonistia amlodipiinia ja ACE-estäjää lisinopriilia ja näiden osalta pitkäaikaistutkimus jatkuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat