Liikunta ja kasvava luu

Pitkälle kehittynyttä osteoporoosia ja sen seurausvaikutuksia pidetään palautumattomina prosesseina. Tämä korostaa ehkäisyn välttämättömyyttä osteoporoosista johtuvien ongelmien ratkaisussa. Luuston riittävä kuormitus on keskeinen tekijä luun uudelleenmuodostumisen ja hajoamisen tasapainon ylläpitämisessä läpi elämän. Tästä syystä eräs tärkeimmistä osteoporoosille altistavista tekijöistä onkin riittävän painoa kantavan liikunnan puute. Koska liikunta on yleisesti hyväksytty ja runsaasti käytetty omatoimisen terveydenhoidon muoto, sen luuhun kohdistuvien vaikutusten selvittäminen osteoporoosia ehkäisevänä keinona on tärkeätä. Vieläkään ei kuitenkaan tarkasti tunneta riittävän luun kasvustimuluksen aikaansaavan liikunnan muotoa, tehoa, useutta, kestoa tai ikäkautta, jolloin fyysisen aktiivisuuden aikaansaama hyöty luustolle olisi suurin.

Heidi Haapasalo

AGU-taudin solu- ja molekyylibiologiasta sekä geenihoidosta

Väitöskirja käsittelee suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan lysosomaalisen kertymäsairauden - aspartyyliglukosaminurian eli AGU-taudin - solu- ja molekyylibiologiaa sekä geenihoitoa. AGU-tauti on peittyvästi periytyvä kehitysvammaisuuteen johtava sairaus. Mutaatiot AGA-geenin alueella johtavat alentuneeseen AGA-entsyymin aktiivisuuteen, jonka seurauksena lysosomeihin kertyy glykoasparagiineja. Potilaita on maassamme yli 200 ja muualla maailmassa vain noin 60. Suomesta on löytynyt yksi valtamutaatio, jota kutsutaan AGUFin-mutaatioksi. Noin joka 40. suomalainen on tämän mutaation kantaja. Ulkomaiset mutaatiot puolestaan ovat yleensä erilaisia perhekohtaisia mutaatioita. Lysosomaalisten entsyymien tiedetään kulkeutuvan vaikutuspaikkaansa eli lysosomeihin ns. mannoosi-6-fosfaattireseptorien avulla. Tätä varten solun pitää kuitenkin tunnistaa proteiini lysosomaaliseksi.

Minna Peltola (Nyk. Minna Laine)

Onko lakia rikottu?

Lehdistössä on mielipidepalstoilla esitetty varsin voimakkaitakin näkemyksiä julkisen vallan velvollisuudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Periaatteessa terveydenhuollon palvelujen kysyntä on rajaton. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä niitä toimenpiteitä kohtaan, joiden tarkoituksena on ollut yhteensovittaa palvelujen käyttö ja taloudelliset resurssit. Eräs tällainen mekanismi on sopimismenettely, jolla kunta ja sairaanhoitopiiri sopivat siitä, miten paljon ja minkälaisia palveluja sairaanhoitopiiri tuottaa tietyn kunnan asukkaille ja mikä on siihen satsattava kuluerä. Tavoitteena on, että kunnalle koituvaa vuosilaskua ei ylitetä. Tästä syystä saatetaan vuoden mittaan joutua päättämään esimerkiksi siitä, että elektiiviseen hoitoon pääsyä rajoitetaan loppuvuoden aikana. Elektiiviseen hoitoon pääsyn rajoittaminen merkitsee puolestaan kuntakohtaisen jonon muodostumista ja ihmisten joutumista eriarvoiseen tilanteeseen asuinpaikastaan riippuen. Kysymys kuuluu: Onko lakia rikottu?

Ilkka Kauppinen

Influenssatilanne nyt

Marraskuun 1998 lopussa esiintyi A-tyypin influenssaviruksia Ranskassa, Saksassa, Britanniassa, Tsekissä, Ruotsissa, Tanskassa ja Portugalissa. Virukset eivät eronneet antigeenisesti syksyn rokoteviruksiin kuuluvasta A/Sydney/5/97-kannasta. B-tyypin influenssaviruksia esiintyi marraskuun loppupuolella Hollannissa, Belgiassa, Britanniassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Espanjassa. Kliiniset mittarit eivät viitanneet inluenssaepidemiaan missään Euroopan maassa. Yhdysvalloissa influenssaa ei esiintynyt laajalle levinneinä tai alueellisina epidemioina.

Kardiologit tiukentaisivat ammattiautoilijoiden ajokorttivaatimuksia

Euroopan kardiologiyhdistyksen mielestä sydän- ja verisuonitauteja sairastavat ammattiautoilijat ovat huomattava riski maanteillä. Kardiologit ehdottavat tiukempia terveysstandardeja bussien ja rekkojen kuljettajille, koska näiden riski kuolla liikenteessä on 3-4-kertainen tavalliseen autoilijaan verrattuna ja työ on stressaavaa tiukkojen aikataulujen vuoksi.

Kylmäopas suomalaisille

Suomalaisille ei enää olekaan itsestäänselvää, miten varustautua pakkaseen.

Romani ja terveyspalvelut

Kulttuuri ohjaa arkielämää monella tapaa, ja myös terveydenhuollossa on tarpeen ottaa huomioon asiakkaan kulttuuritaustan vaikutus. Esimerkiksi romanien puhtaus- ja häveliäisyystavat sekä suvun ja perheen merkitys saattavat aiheuttaa hämmennystä. Niiden tunteminen auttaa hoitohenkilökuntaa välttämään monia ongelmia.

Barthel-indeksi ja hoidon tarpeen luokitus päivittäisten toimintojen arvioinnissa monen erikoisalan osastolla Selvitys Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla vuonna 1997

Koska pohjoismainen geriatriryhmä on suosittanut päivittäisten toimintojen arviointiin Barthel-indeksiä, päätettiin kokeilla sen käyttöä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla, jolla hoidettiin fysiatrian, geriatrian, kuntoutuksen ja neurologian yksiköiden potilaita. Barthel-indeksin mukaiset tulokset saatiin vuoden 1997 aikana yhteensä 509 hoitojakson alussa ja 276 jakson lopussa. Samoina ajankohtina määritettiin näistä potilaista hoitoilmoitukseen kuuluvat hoidon tarpeen luokat. Erikoisalojen potilaat poikkesivat melkoisesti toisistaan näillä mittareilla arvioituina. Barthel-indeksin summapisteet ja hoidon tarpeen luokka korreloivat keskenään. Tuloksia voitaneen käyttää vertailuun muissakin hoitopaikoissa, joissa suunnitellaan Barthel-indeksin hyödyntämistä yhtenä toimintakyvyn arvioinnin välineenä.

Pertti Karppi, Maire Urvas, Markku Kauppinen

Terveyskeskusten työterveyshuoltojen voimavaroissa on puutteita

Terveyskeskusten järjestämä työterveyshuolto on avainasemassa työterveyspalvelujen maantieteellisen kattavuuden turvaamiseksi. Terveyskeskusten työterveyshuoltoon osoittamat voimavarat ovat kuitenkin usein riittämättömät varsinkin maaseudulla. Henkilöstön jaksamisen kannalta on arveluttavaa, että suuressa osassa työterveysyksiköitä käytössä koetaan olevan liian vähän voimavaroja kasvavaan tehtäväkenttään nähden. Toistaiseksi palvelujen saatavuus terveyskeskuksista on kuitenkin tyydyttävää. Myöhemmin on löydettävä uusia ratkaisumalleja, joilla mahdollistetaan esimerkiksi nykyistä parempi työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen. Yksi keino voisi olla verkottuminen suurempien palvelujen tuottajien kanssa.

Kimmo Räsänen, Matti E. Lamberg, Erkki Yrjänheikki, Pekka Roto, Ilkka Pirttilä, Seppo Tarnanen, Kaj Husman

Kunnat käyttivät kuntoutukseen 7,5 % sosiaali- ja terveysmenoistaan Kuntoutus paljon oletettua laajempaa

Kuntoutus näyttää olevan Suomessa huomattavasti luultua laajempaa. Stakesin tutkimus Lohjalta, Mikkelistä ja Vaasasta osoitti, että yhden viikon aikana kuntoutusta sai 3,6 % näiden kuntien väestöstä. Tutkijat, ylilääkäri Klas Winell ja tutkija Tomi Ståhl, pitävät määrää varsin suurena.

Suvi Sariola