76126 osumaa

Ratkaisukeskeiseen ravitsemusneuvontaan

Syömistottumukset vaikuttavat monin tavoin terveydentilaan ja sairauksien riskiin. Tottumusten muuttamista ja siihen tähtäävää ravitsemusneuvontaa tarvitaan erityisesti lihavuuden ja siihen liittyvien tilojen kuten aikuistyypin diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja dyslipidemioiden ehkäisyssä ja hallinnassa. Ravitsemushoitoa pidetään vaikeana ja tuloksia moititaan kehnoiksi. Neuvonta ja hoito perustuvat virheiden etsimiseen ja korjaamiseen ja tavoitteet on usein esitetty yleisinä suosituksina. Ohjaaja (opettaja) osoittelee syyttävästi karttakepillä ja asiakas (oppilas) on vastahakoinen ja pyrkii pinnamaan.

Antti Aro

Ensihoitopalvelujen kilpailuttaminen

Ensihoitopalvelun eli lääkinnällisen pelastustoiminnan perustehtävä on määritelty kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa sekä sairaankuljetusasetuksessa. Lisäksi toimintaa säätelevät monet muut terveydenhuollon ja osittain pelastustoimen säädökset sekä paikallistasolla sairaankuljetussopimukset. Vuosikymmenten varrella käytännöksi on vakiintunut, että palveluja tuottavat haja-asutusalueilla yksityiset sairaankuljetusyritykset ja kaupungeissa pelastuslaitokset. Tämä käytäntö ei perustu säädöksiin vaan tarkoituksenmukaisuuteen. Säädösten mukaan on mahdollista, että terveysviranomainen itse tuottaa palvelut tai hankkii ne ostopalveluina muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.

Markku Kuisma

Konkurrensutsättning av räddningstjänsten

Den primära uppgiften för akutvårdsinsatser, medicinsk räddningstjänst, har stadgats i folkhälsolagen, i lagen om specialiserad sjukvård samt i förordningen om sjuktransporter. Dessutom regleras verksamheten av ett flertal andra bestämmelser inom hälso- och sjukvården, till viss del beträffande räddningstjänsten samt på lokal nivå genom avtal om sjuktransporter. Under decenniernas lopp har det blivit praxis att denna service i glesbygden handhas av privata ambulansföretag och i städerna av räddningsverken. Denna tradition baseras inte på bestämmelser utan på ändamålsenlighet. Enligt gällande bestämmelser kan en hälsovårdsmyndighet själv producera tjänsterna eller köpa dem av andra offentliga eller privata serviceproducenter.

Markku Kuisma

Sopimatonta mainontaa

Eräässä äskettäin julkaistussa, suurikokoisessa mainoksessa luvattiin silmäleikkauksia arpajaisvoittoina, ja mainos kertoi, että leikkauksen jälkeen ei silmälaseja enää tarvita. Silmälääketiede on erittäin kilpailtu ja voimakkaasti markkinoitu alue, mutta ylilyöntejä tapahtuu muuallakin. Ns. vaihtoehtoisten hoitomuotojen mainonta on lisääntynyt myös lääkäreiden ilmoituksissa, ja eräät toimenpiteitä suorittavat laitokset ovat ryhtyneet hankkimaan potilaita maksamalla palkkioita lähettäville lääkäreille.

Markku Äärimaa

Prostaglandiinivalmisteen valinta synnytyksen käynnistyksessä - taloudellisia ja hoidollisia näkökohtia

Synnytys voidaan käynnistää eri tavoin riippuen kohdunsuun kypsyydestä. Prostaglandiineista dinoprostone on ollut jo pitkään käytössä Suomessa. Nyt sen rinnalla on alettu käyttää myös intravaginaalisesti annosteltavaa misoprostolia, jonka virallinen indikaatio on ventrikkeliulkuksen ehkäisy pitkäaikaisen tulehduskipulääkehoidon aikana. Vaasan keskussairaalassa tehdyssä vertailussa ei havaittu merkitseviä eroja lääkkeiden tehokkuudessa. Sen sijaan misoprostolilla (Cytotec) on ylivoimainen hintaetu dinoprostoneen (Prostin) verrattuna. Annos misoprostolia maksaa alle prosentin dinoprostonen hinnasta.

Mari Sälevaara, Mikael Gardberg, Eero Laakkonen

Pakastevadelmat kalikivirus-ruokamyrkytysten aiheuttajana

Suomessa on todettu vuoden kuluessa useita kalikiviruksen aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita, joiden tartunnanlähteeksi on epäilty ulkomaisia pakastemarjoja, etenkin vadelmia. Havainto on uusi, koska lähes kaikissa aiemmin raportoiduissa elintarvikeperäisissä kalikivirusepidemioissa tartunnan lähteeksi on osoitettu oireinen tai infektiostaan toipumassa oleva elintarvikkeiden käsittelijä. Helsingissä kalikiviruksen aiheuttamassa ruokamyrkytysepidemiassa sairastui yli 500 henkilöä ja viruksen tartunnanlähteeksi osoittautuivat ulkomaiset pakastetut vadelmat.

Antti Pönkä, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff, Outi Lyytikäinen

Onko elektrogastrografiasta apua vatsavaivojen selvittelyssä?

Elektrogastrografialla (EGG) tarkoitetaan mahalaukun lihassähköisen toiminnan tutkimista käyttämällä vatsalle asetettavia pintaelektrodeja. Mahalaukun tahdistinalueelta lähtevät lihassähköiset aallot tahdistavat antrumin peristalttisia supistuksia. Häiriöt tahdistinalueelta lähtevässä sähköisessä toiminnassa voivat poistaa normaalin propulsiivisen peristaltiikan. Mahalaukun tyhjenemisen häiriöiden tutkiminen on vaikeaa ja vaatii invasiivisia tai muuten hankalia ja erikoisosaamista vaativia tutkimusmenetelmiä, kuten manometriaa, mahalaukun tyhjenemisen isotooppikuvausta ja mahalaukun tyhjenemisen tutkimista ultraäänellä. EGG on noninvasiivinen ja potilaalle suhteellisen vaivaton tutkimus, jolla saadaan epäsuorasti tietoa mahalaukun tyhjenemisestä. Poikkeava EGG viittaa vahvasti mahalaukun tyhjenemisen häiriöön.

Jari Punkkinen, Pekka Pikkarainen, Hannu Koivu, Tarja Ruuska, Ilmari Konkka, Väinö Turjanmaa

Lanneselkäkivun tutkimuksen ja hoidon päälinjat

Selkävaivoja esiintyy joka viidennellä suomalaisella vuosittain. Lanneselän kiputilat ovat yleisiä, koska lannerangan välilevyt joutuvat erityisen suuren rasituksen kohteeksi. Selkäkivun tutkimisessa tulee ensin sulkea pois vakavan sairauden mahdollisuus ja sen jälkeen tehdä perusteellinen kliininen tutkimus syyn selvittämiseksi ja kivun hoitamiseksi. Jopa 90 % potilaista saa helpotusta vaivaansa oikein toteutetulla kivunhoidolla akuuttivaiheessa, mutta noin puolella heistä oireet uusivat seuraavan vuoden aikana. Akuutti kipu muuttuu helposti krooniseksi ja tavallisin syy siihen on huono alkuvaiheen kivunhoito. Krooninen selkäkipu on merkittävä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Krooninen kipu vaatii erityistutkimuksia, kipulääkityksen uudelleenohjelmointia, manipulaatiohoitoja ja erilaisia kuntoutus- ja harjoitusterapia-muotoja.

Olavi Airaksinen, Jari Arokoski, Arto Herno, Jukka-Pekka Kouri, Hannu Miettinen, Timo Rousi, Markku Alén

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030