Lääkkeet - yhteiskunnan vihollinen numero yksi?

Lääkkeitä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa vilisee runsaasti uskomuksia ja totuuksia, joihin vedotaan usein. Niillä on vaikutusta merkittävään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ilman, että vaivaudutaan pohtimaan niiden todenperäisyyttä.

Erkki Alanko

Raportti Jyväskylän junaonnettomuudesta

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on julkaissut raportin Jyväskylän suuren junaonnettomuuden hoidosta. Vuoden 1998 maaliskuussa Jyväskylän ratapihalla tapahtuneessa junaonnettomuudessa kuoli kymmenen ja loukkaantui lähes 50 ihmistä.

Hoitovälineiden maksutonta jakelua on tarpeen jatkaa

Yksilölliseen hoidon tarpeeseen perustuvaa maksutonta hoitotarvikkeiden ja hoitovälineiden jakelua on tarpeen jatkaa, katsoo sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriö ja Kuntaliitto ovat yhdessä laatineet asiasta kirjeen maan terveyskeskuksille.

Lääkekorvausten kasvu 2,1 % vuonna 1998

Viime vuonna lääkekorvauksia maksettiin 3,359 miljardia markkaa, mikä oli 71 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna 1997. Suhteellinen kasvu oli siten vain 2,1 %, kun se laman jälkeisinä vuosina on ollut kymmenen prosentin paikkeilla. Kasvua oli kuitenkin vain peruskorvausluokassa, jossa se oli 6,2 %. Ylemmän erityiskorvausluokan korvaukset pienenivät 1,3 % ja alemman 2 %.

Opiskelijoiden näkemykset suuseksistä liikaa JAMAn päätoimittajalle potkut seksitutkimuksen julkaisemisesta

Yhdysvalloissa kiehuvaan seksisoppaan on nyt upotettu myös Journal of American Medical Associationin eli JAMAn ansioituneen päätoimittajan George D. Lundbergin ura. Yhdysvaltain lääkäriliiton AMA:n toiminnanjohtaja E. Ratcliffe Anderson Jr. ilmoitti 15. tammikuuta erottaneensa 65-vuotiaan Lundbergin, ja järjestön hallitus on hänen takanaan. Päätoimittajaa syytetään lehden kytkemisestä mukaan poliittiseen debattiin, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, ja tätä kautta lehden perinteisen riippumattomuuden loukkaamisesta. Lundbergin erottaminen on kuohuttanut tunteita varsinkin tiedelehtien toimituksissa, ja AMA:n johtoa puolestaan syytetään toimituksellisen itsenäisyyden loukkaamisesta.

Kasvissyöjien ravintsemusongelmia

Vaikka kasvissyöjät usein valitsevat ravintolinjansa terveyttään ajatellen, voi pelkkä kasvisruokavalio päinvastoin johtaa puutteelliseen ravinnonsaantiin. Kalsiumin ja jodin saanti jää helposti puutteelliseksi, jos kasvisruokavalioon ei kuulu maitotuotteita, ja D-vitamiinin saanti voi jäädä hälyttävän vähäiseksi. Ravitsemuskatsaus-lehdessä 2/98 selostetaan aiheesta viime vuonna Scandinavian Journal of Nutrition -lehdessä julkaistua tutkimusta.

Uraisä isyyslomalle - vaikka pakolla

- Isä pitäisi tavallaan pakottaa pysähtymään, kun jälkeläinen on syntynyt, sanoo Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Mikko Hallman.

Kuntaliiton ja kymmenen kaupungin yhteisprojekti: Vanhustenhuollon asiakkaiden toimintakyky arvioitavana

Kymmenen suuren kaupungin ja Kuntaliiton yhteisprojektissa pyritään kehittämään vanhustenhuollon asiakkaiden toimintakyvyn ja avun tarpeen mittaamista; mukana tutkimuksessa ovat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.

Ihmisläheisen hoidon kehittäminen - mitä potilaspalaute kertoo?

Systemaattinen potilaspalautteen hankkiminen on tärkeää kehitettäessä sairaanhoitoa. Tutkimusten mukaan potilaat ovat saamaansa hoitoon yleensä tyytyväisiä, ja he ilmaisevat mielipiteitään harvoin sairaalassa ollessaan. Moniammatillisessa ja monimuotoisessa sairaanhoidossa potilaan antama palaute saattaa saavuttaa vain osan henkilökunnasta, jolloin kehittämisehdotukset eivät saa sitä painoarvoa, mikä niille kuuluisi. Kyselytutkimukseen saatuja vastauksia voidaan sen sijaan analysoida moniammatillisesti, ja siksi ne puoltavat paikkaansa kehittymistä haluavissa palvelu-organisaatioissa. Ihmisläheinen hoito on laatukysymys, jolle on asetettu tavoite. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehitetyllä Ihmisläheinen hoito -laatumittarilla mitattiin tavoitetta kolme kertaa 1990-luvulla, ja tuloksia käytetään hoidon laadun systemaattisessa kehittämisessä.

Eeva Töyry, Katri Julkunen-Vehviläinen, Erja Roine, Matti Mattila, Viljo Rissanen

Mikrobiologian ulkoinen laadunarviointi itse järjestettynä toimintana sairaanhoitopiireissä - mielipiteitä vastaan ja puolesta

Tehokas ulkoinen laadunarviointi kliinisen mikrobiologian laboratorioissa on välttämätöntä toiminnan uskottavuuden kannalta, vaikka se on merkittävä kustannustekijä. KTL selvitti suuriin laboratorioihin suunnatulla kyselyllä mahdollisuuksia ja halukkuutta järjestää asia tukilaboratorion ja tuettavien laboratorioiden välisenä yhteistyönä. Osa piti hanketta mahdollisena ja viittasi hyviin kokemuksiin, joita on saatu eräissä sairaanhoito-piireissä, joissa keskussairaalan laboratorio on järjestänyt terveyskeskuslaboratorioihin ulkoista laadunarviointia. Osa - selvä enemmistö - piti kuitenkin parempana turvautua ulkopuolisen riippumattoman toimittajan laadunarviointiin. Siitä koituvia kustannuksia ei pidetty todellisena esteenä. Ilmeisesti Suomen kaltaisessa maassa molemmat ratkaisumallit ovat toimivia, toisiaan tukevia ja molempia voidaan kehittää edelleen.

Anja Siitonen, Pauli Leinikki