Uusi painos oftalmologian taskukirjasta

Tunnettu lontoolainen oftalmologi, tutkija, opettaja ja kulttuuripersoonallisuus Patrick Trevor-Roper julkaisi 1960 luentonsa pienen taskukirjan muodossa ja antoi sille otsikossa esiintyvän nimen. Samoihin aikoihin hän julkaisi myös varsinaisen 600-sivuisen oppikirjansa Ophthalmology for the Diploma Students. Siitä ehdittiin kuitenkin julkaista vain ensimmäinen painos, kun koko aineisto tuhoutui kirjapainon tulipalossa. Trevor-Roper oli tunnettu huumoristaan ja niinpä tämän teoksen lopussa hän käsitteli silmien käyttäytymistä hirttämisen ja mestauksen jälkeen!

Ahti Tarkkanen

Laboratorio tietää ja osaa

Kliinisen kemian oppikirjoja on maassamme ilmestynyt 1960-luvulta lähtien noin kymmenen vuoden välein. Sitä ennen turvauduttiin useimmissa sairaalalaboratorioissa keittokirjoihin, monisteisiin ja ulkolaisiin teoksiin. Alan skandinaaviset perinteet ja kielimuurin mataluus ovat pitäneet meidät aina kehityksen kärjessä.

Martti Lalla

Korruptoiko lahja hoitosuhteen?

KOK:n lahjusskandaali ja kotimaisetkin talouskohut elävät ja voivat hyvin. Lahjan ja korruption välistä rajaa ja vaikutusta hoitosuhteeseen mietittiin JAMAssa 9/98. Ikiaikainen aihe on vakavan pohdiskelun väärti. Asia on tabuluontoinen ja sivuaa lahjonnan, kiitollisuudenvelan, kateuden ja ammattiylpeyden herkkiä alueita.

Pisara

Keskiajan lääketiede

Länsi-Euroopassa keskiajalla tarkoitetaan yleensä ajanjaksoa 400-1400 jKr. Valtiollisten mullistusten ohella kristinusko jakautui läntiseen ja itäiseen valtapiiriin. Antiikin kulttuurin rappeutuessa sen lääketiede säilyi arabikansojen keskuudessa ja nousi uudelleen tietoisuuteen islamin uskon levitessä nykyisten Espanjan ja Portugalin alueille 1000-luvulla jKr. Tieteen kehitys oli hidasta ja alueellista, kunnes katolinen kirkko ja yliopistot tekivät keskiajan lopulla latinasta oppineiden kansainvälisen kielen.

Auttaisiko laki potilaan hoitoon pääsyä?

Otsikon kysymys asetettiin Suomen Lääkäriliiton kokoonkutsumalle seminaarille viime marras-joulukuun vaihteessa. Kysymyksen asettamisen taustana on Suomen terveydenhuollossa 1990-luvulla tapahtunut kehitys, joka on äkkinäisesti lopettanut ylvästelymme WHO:n mallimaana.

Taito Pekkarinen

Kan en lag förbättra patientens vårdmöjligheter?

Rubrikens fråga ställdes vid ett seminarium som Läkarförbundet arrangerade i slutet av november. Bakgrunden är den finländska hälso- och sjukvårdens utveckling under 1990-talet som gjort ett snabbt slut på vårt stoltserande som modelland för WHO.

Lasten influenssa A -infektio

Influenssa A -virus aiheuttaa lapsille usein voimakasoireisen, korkeakuumeisen infektion. Influenssan tai siihen liittyvien bakteeri-infektioiden vuoksi osa lapsista tarvitsee sairaalahoitoa ja vakavatkin taudinkuvat ovat mahdollisia. Viimetalvisen epidemian aikana TYKS:n ja HYKS:n lastenklinikoissa hoidettiin tavallista enemmän influenssapotilaita. Taudin aiheuttajana oli useimmiten influenssa A -tyypin H3N2 uusi sydneyläinen variantti.

Ville Peltola, Terho Heikkinen, Harri Saxén, Olli Ruuskanen

Lapsuuden epilepsian saaneiden ennuste aikuisena

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa seurattiin 35 vuoden ajan väestöpohjaisessa tutkimuksessa Turun yliopistollisen keskussairaalapiirin alueella. Tutkimuksen alkaessa oli mukana 245 epileptisiä kohtauksia saanutta lasta, joiden hoitoa ja kohtausalttiutta seurattiin vuoteen 1992 asti. Seurantajakson aikana potilaista kuoli 44, joista 20:n kuolema liittyi epileptiseen kohtaukseen. Seurannan päättyessä elossa olleista 176 potilaasta suurimmalla osalla ei ollut esiintynyt kohtauksia viiden edeltävän vuoden aikana ja vajaa puolet oli voinut lopettaa säännöllisen lääkkeiden käytön. Aikuisiän kohtauksettomuudesta huolimatta olivat epilepsian epäedulliset vaikutukset matalan koulutustason ja heikon työllistymisen vuoksi kuitenkin jääneet pysyviksi elämänlaatua haittaaviksi tekijöiksi.

Matti Sillanpää, Merja Jalava, Olli Kaleva, Shlomo Shinnar

Psykiatristen avohoitopotilaiden kaamosmasennus ja -oireilu

Kaamosmasennus on häiriötila, jossa mielialan lasku toistuu talvisin. Sitä yleisempää väestössä on lievempi kaamosoireilu, jossa pääasiallisin oire on väsymys pimeään aikaan. Psykiatrisen konsultaatiopoliklinikan avohoitopotilaille tehdyssä haastattelututkimuksessa löytyi kaamosmasennusta ja kaamosoireilua paitsi mielialahäiriöpotilailta, myös muista potilasryhmistä. Havainnolla saattaa olla merkitystä kliinistä työtä tekeville lääkäreille mietittäessä taustatekijöitä ja hoitovaihtoehtoja silloin, kun potilaan psyykkiset oireet vaikeutuvat talvikuukausien aikana. Kaamosmasennuksen ensisijaiseksi hoitomuodoksi on vakiintunut kirkasvalohoito.

Pauliina Piiroinen, Timo Partonen

Syrjäytyykö masentunut nuori?

Kolmen nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaista tehdyssä tutkimuksessa yleisin yksittäinen hoitoon hakeutumisen syy oli masennus. Puolet nuorista sai kliinisen tautiluokituksen mukaisen masennusdiagnoosin, usein vakavaksi määritellyn. Masentuneilla nuorilla oli ollut oireita ennen hoitoon tuloa pidempään kuin muun diagnoosin saaneilla. Masennus ilmeni toivottomuutena, usein itsetuhoisuutena, kielteisenä itsekäsityksenä ja vaikeuksina ihmissuhteissa. Neljäsosa masentuneista nuorista käytti alkoholia humalahakuisesti viikoittain ja neljäsosa oli kokeillut huumeita. Tyypillistä nuoren masennukselle oli luopuminen jostakin itselle tärkeästä asiasta (ikätoverisuhteista, liikunnasta, musiikista tms.). Masentuneiden nuorten asenne itseään ja elämäänsä kohtaan kuvastaa syrjäytymiskehitystä. Jokainen nuori, jolla epäillään masennusta, tulisikin tutkia tarkasti. Masennusta ei tule pitää nuoruusikään kuuluvana normaalina ilmiönä.

Veijo Korhonen, Eila Laukkanen, Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki