Trombolyysihoidon aivoverenvuotoriski

Kudosplasminogeenin aktivaattori (tPA) on aikamme suuria lääketieteen edistysaskelia. Tämä lääke vähentää infarktiin liittyvää kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Sen pelätyimpiä haittavaikutuksia on hemostaasin liiallinen heikkeneminen, josta voi seurata muun muassa ja etenkin aivoverenvuoto. Kliinisissä tutkimuksissa keskimääräinen aivoverenvuotoriski on ollut 0,7-0,8 %. Riski pyrkii suurenemaan potilaan iän myötä, ja yli 75-vuotiailla potilailla se on noin 2 %.

Robert Paul

Kateenkorva ei jääkään varhaiseläkkeelle

Kateenkorva kutistuu iän myötä ja sen on ajateltu tekevän tehtävänsä muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Se tuottaa aktiivisena aikanaan valtavan määrän naiiveja T-soluja, joilla on ainakin 108 erilaista spesifiteettiä. T-solut ovat hyvin pitkäikäisiä ja ne pystyvät myös lisääntymään kateenkorvan ulkopuolella. Onkin teoriassa mahdollista, että nuoruudessa tuotetut solut riittävät vanhuuteen asti.

Matti Viljanen

Tramadoli - käyttökelpoinen mieto opioidi

Tramadoli on mieto opioidi, joka on ollut käytössä postoperatiivisen ja kroonisen kivun hoidossa Saksassa vuodesta 1978. Vähäisenä pidetyn väärinkäyttöriskin vuoksi tramadolia ei ole luokiteltu huumausaineeksi. Kun sitä lisäksi on saatavana oraalisessa, rektaalisessa ja parenteraalisessa muodossa, siitä on tullut suosittu kipulääke Saksassa. Suomen markkinoille aine tuli vuonna 1995, ja sen käyttö on lisääntynyt meilläkin nopeasti.

Pertti Pere

Tramadolin käyttö lisääntynyt nopeasti

Tramadoli tuli Suomen markkinoille vuonna 1995. Jo samana vuonna sen käytöstä sai korvausta avohoidossa noin 6 600 potilasta, millä se ohitti buprenorfiinin käyttäjämäärän (kuvio). Sen jälkeen tramadolin käyttö on edelleen kasvanut nopeasti, ja ennuste vuoden 1998 luvuksi on noin 75 000 käyttäjää.

Timo Klaukka

Interleukiinit salpaavat hengen

Allergisen astman lisääntyminen huolettaa niin maallikoita kuin lääkäreitäkin. Onneksi taudin patofysiologia alkaa paljastua ja antaa varmasti uutta puhtia myös lääkekehittelylle. Keskeiseen osaan näyttävät nousevan interleukiinit, joista IL-13:lle tarjotaan merkittävää osuutta astmassa.

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet Mihin suuntaamme Euroopassa?

Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet on kehitetty erityisesti terveyden ylläpitoon ja sairauksien riskin vähentämiseen. Tuottajien lisäksi asiantuntijat ja kuluttajat ovat kiinnostuneita terveysvaikutteisista elintarvikkeista, mutta ilman vankkaa tieteellistä dokumentaatioa kuluttajaa voidaan johtaa harhaan. Myöskään ilman lainsäädäntöä ja terveysväittämiä koskevia määräyksiä ei kuluttajalla ole mahdollisuuksia saada oikeaa ja tasapuolista tietoa elintarvikkeiden terveysvaikutuksista.

Seppo Salminen, Erika Isolauri, Kalervo Väänänen, Antti Aro

Gliaperäinen kasvutekijä ja p75 hermokasvu-tekijäreseptori kehityksessä ja sairauksissa

Väitöskirjatyössä tutkittiin eräiden hermoston kehitykseen liittyvien signaalimolekyylien biologiaa ja niitä koodaavien geenien yhteyttä tauteihin. Tutkimus kuuluu kehitysbiologian ja molekyyligenetiikan alaan.

Kirmo Wartiovaara

Matriksin metalloproteinaasin-2, MMP-2, esiintyvyys ihon pigmenttikasvaimissa sekä sen ennusteellinen arvo ihomelanoomassa ja silmämelanoomassa

Ihomelanooman esiintyvyys ja kuolleisuus ovat maailmanlaajuisesti lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana. Melanooman ennuste on parantunut johtuen osittain ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä sekä taudin varhaisesta toteamisajankohdasta. Kuitenkin taudin uusiutuessa ovat parantumistulokset vaatimattomat. Korkean uusiutumisriskin potilailla interferoneita tutkitaan melanooman hoidossa liitännäishoitona uusiutumisen vähentämiseksi. Interferoneilla on myös vankka sija metastasoineen melanooman hoidossa yhdistettynä solunsalpaajiin.

Anne Väisänen

Laaja-alainen sepelvaltimotauti ja oikean sepelvaltimon kriittinen ahtauma

Kaikkiaan 110 sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilasta tutkittiin viidessä prospektiivisessa tutkimuksessa. Tarkoituksena oli osoittaa ja selvitellä niitä ongelmia, joita kohdataan, kun hoidetaan potilaita, joilla on laaja-alainen sepelvaltimotauti ja oikean sepelvaltimon kriitinen ahtauma. Monet sydänlihaksen suojaukseen nykyisin käytetyt tekniikat suojaavat erinomaisesti vasemman kammion sydänlihasta iatrogeenisen iskemian (aortan poikkipihditys) aikana. Nämä metodit eivät kuitenkaan aina tarjoa asianmukaista suojausta oikean kammion alueen lihakselle. Sepelvaltimo-ohitusleikkausten jälkeen ilmeneviä oikean kammion toiminnan häiriöitä (ainakin väliaikaisia) on ilmoitettu esiintyvän.

Eva-Liisa Honkonen

Ihmisen EDA-geenin tarkennettu paikannus

Ihmisellä periytyviä, molekyylibiologialtaan tuntemattomia ektodermin kehityshäiriöitä tunnetaan yli 150. Anhidroottinen ektodermaalinen dysplasia (EDA; Christ-Siemens-Tourainen syndrooma) on X-kromosomissa peittyvästi periytyvä oireyhtymä, joka ilmenee hiusten ja karvojen, hampaiden sekä hikirauhasten poikkeavuuksina tai puuttumisena. Useimmat oireyhtymästä kärsivät ovat miehiä, mutta myös muutamia naispotilaita tunnetaan. Myös hiirellä on paikannettu vastinalueelle X-kromosomiin toiminnaltaan vastaava Tabby-geeni.

Outi Montonen