Depressiolääke hyväksytty tupakasta vieroittamiseen Ruotsissa

Ruotsin lääkelaitos on hyväksynyt masennuslääke bupropionin (Zyban, Glaxo Wellcome) tupakasta vieroittamiseen yhdistettynä tukiterapiaan ja neuvontaan. Laitos viittaa kliinisiin lääketutkimuksiin, joissa noin vuoden lääkehoidossa olleista 20 % oli edelleen tupakoimatta, kun lumelääkettä saaneilla vastaava luku oli 10 %. Ruotsin lääkelaitos kehottaa käyttämään lääkettä varoen, kunnes mahdolliset vakavat mutta harvinaiset haittavaikutukset ovat selvillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsissa korvalääkärit tenttivät Internetin kautta

Mahdollisuus etätenttiin houkutteli ennätysmäärän ruotsalaisia korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuneita suorittamaan erikoislääkäritentin Internetin kautta. Maaliskuun lopulla neljän tunnin ajan verkkosivulla tarjolla olleisiin tenttikysymyksiin vastasi yksitoista lääkäriä eri puolilla Ruotsia, kerrotaan Läkartidningenissa. Salasanan tenttisivulle he olivat saaneet ilmoittautuessaan.

Miksi hyperlipidemioiden hoito on jäänyt puolitiehen?

Tässä Lääkärilehden numerossa julkaistaan Saariston, Lahtelan ja Keinänen-Kiukaanniemen ansiokas selvitys sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden lipidihoidon toteutumisesta. Heidän tutkimuksensa sanoma on selvä: vain noin puolella sepelvaltimotautia sairastavista potilaista hoito toteutuu suositusten mukaisesti. Naisten hoito toteutuu huonommin kuin miesten. Kolmasosalla lääkkein hoidetuista ei päästä hoitotavoitteisiin. Yllättävää oli se, että diabeetikkoja hoidetaan muita huonommin. Tämä raportti antaa aiheen tarkastella asiaa hieman laajemminkin.

Jorma Viikari

Varför haltar behandlingen av hyperlipemi?

I detta nummer av Läkartidningen publiceras Saaristos, Lahtelas och Keinänen-Kiukaanniemis förtjänstfulla utredning av lipemibehandling för patienter med kranskärlssjukdomar. Budskapet i deras undersökning är tydligt: endast ungefär hälften av patienter med koronarsjukdomar får behandling enligt rekommendationer. Kvinnor får mindre behandling än män. En tredjedel av de läkemedelsbehandlade patienterna uppnår inte önskat resultat med behandlingen. Överraskande är att diabetiker behandlas sämre än andra. Rapporten ger anledning till en granskning av frågan i ett vidare perspektiv.

Jorma Viikari

Sepelvaltimotautipotilaiden lipidihäiriöiden hoidon toteutuminen

Lipidihäiriöiden hoito on tärkeää sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa ja lipidiarvot on pyrittävä saamaan hyvälle hoitotasolle tarvittaessa lääkkein. Selvitys avohoidon hoitokäytännöistä kuitenkin osoittaa, että lipidihäiriöiden hoito toteutui suositusten mukaisena vain runsaalla puolella sepelvaltimotautipotilaista. Naisilla suositusarvoihin päästiin harvemmin kuin miehillä, ja diabetesta sairastavia sepelvaltimotautipotilaita hoidettiin jopa huonommin kuin muita. Lipidilääkkeitä käytti vain vajaa puolet sellaisista potilaista, joilla olisi suositusten mukaan ollut perusteet siihen. Kolmasosa lipidilääkkeitä käyttävistä ei päässyt hoitotavoitteisiin.

Timo Saaristo, Jorma Lahtela, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Muistihäiriö- ja dementia-potilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi

Muistihäiriöitä ja dementoivia sairauksia hoidetaan ja tutkitaan niiden suuren määrän takia kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan tutkimusta samoin kuin hoidon ja kuntoutuksen seurantaa. Seuraavassa esitetään perustelut standardoitujen arviointimenetelmien käytöstä muistihäiriö- ja dementiapotilaita tutkittaessa ja hoidettaessa, esitetään lyhyt katsaus käytettävissä oleviin menetelmiin ja asteikkoihin ja lopuksi esitetään asiantuntijatyöryhmän suositus Suomessa käytettäviksi asteikoiksi.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Ortopediassa käytettäville biomateriaaleille asetettavat vaatimukset

Biomateriaalin käytettävyyttä arvioitaessa on aina otettava huomioon sen käyttökohde ja potilaan sairauteen liittyvät riskit. Suurikin riski voidaan ottaa hoidettaessa vaikeita ja henkeä uhkaavia tiloja. Tuotteiden arviointiin kuuluu aina riskianalyysi, jolla punnitaan materiaalin hyödyt ja mahdolliset haitat.

Pertti Törmälä, Seppo Santavirta, Pentti Rokkanen, Mauno Könönen, Jorma Kivilahti, Asko Anttila, Reijo Lappalainen, Riitta-Mari Tulamo, Juha Nevalainen, Yrjö T. Konttinen (Suomen Akatemian Nimeämä Huippuryhmä, Tissue Engineering And Medical, Dental And Veterinary Biomaterials)

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien materiaalit Osa 1

Lonkkatekoniveliä asennetaan maailmassa vuosittain noin 800 000 potilaaseen. Tekonivelen tarkoituksena on lieventää kipua ja palauttaa nivelen normaali rakenne ja toiminta. Leikkaustekniikan, proteesien muotoilun ja käytettävien materiaalien kehittymisen myötä tekonivelten toiminta ja ennuste ovat parantuneet. Pitkäaikaisessa käytössä korostuu osissa käytettävien biomateriaalien merkitys.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jan Lassus, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Lyhyesti: Suojaako helikobakteeri refluksitaudilta?

Helikobakteerilla on yllättäviä piirteitä. Kaiken aiheuttamansa pahan ohella se saattaa olla myös hyväksi. Vahvistusta sen uumoillusta yhteydestä gastroesofagiaaliseen refluksitautiin tulee kanadalaistutkimuksesta. Kun helikobakteerin häätö onnistui, vuoden kuluttua 29 %:lla potilaista oli refluksitaudin oireita. Niistä, joille bakteeri vielä jäi, oli oireita vain 8 %:lla. Endoskopialla todetuissa esofagiiteissa oli samansuuntainen ero. Helikobakteeri siis voisi suojata refluksitaudilta, mutta miten? Teoriassa vähentämällä haponeritystä tai neutraloimalla happoa ureaasillaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Keuhkoklamydia tappaa sammakoita

Yli 90 % Afrikasta Yhdysvaltoihin tuoduista Xenopus tropicalis -lajin sammakoista kuoli yleistyneeseen infektioon. Sammakoiden maksakudoksesta löytyi elektronimikroskoopilla bakteereja sisältäviä rakkuloita, jotka muistuttivat keuhkoklamydian aiheuttamia inkluusioita. Keuhkoklamydia saatiinkin kasvamaan muutamien sammakoiden maksoista. Bakteerin identtisyys ihmisessä esiintyvän keuhkoklamydian kanssa varmistettiin ulkokalvoproteiinin geenin sekvenssin perusteella. Chlamydia pneumonie infektoi ainakin koalakarhuja ja hevosia. Sammakoiden infektioista on raportoitu aikaisemminkin. Tämä sammakkoyhteys saattaa avata täysin uusia näkymiä keuhkoklamydian ekologiaan.

Matti Viljanen