Naisten rooli päätöksenteossa

Lääkärilehti tarjosi minulle vastausmahdollisuutta Eero Carpénin keskustelupuheenvuoroon Kuka päättää hoidosta. Puheenvuoron kirjoittajalla tai siinä siteeratuilla henkilöillä ja minulla lienee yhteinen näkemys siitä, että terveydenhuollossa potilailla/asiakkailla tulisi olla keskeinen asema hoidosta ja varsinkin ehkäisevistä toiminnoista päätettäessä. Ei ainoastaan sen jälkeen kun lääkäri on kertonut kaikista hoitoon liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista vaan myös sitä ennen, päätettäessä hoitoon hakeutumisesta tai seulontaan tai terveystarkastukseen osallistumisesta. Lääketieteellistä tietoa on nykyään runsaasti tarjolla lääkärin vastaanoton ulkopuolella ja osa väestöstä, varsinkin terveystietoiset naiset, sitä ahkerasti käyttääkin.

Elina Hemminki

Takriini ja Alzheimerin tauti

Takriinikokeiden meta-analyysi (1) antaa toisenlaisen kuvan kuin kirjoitus Alzheimerin taudin täsmähoidosta (2). Takriini on saanut ensimmäisenä kolinesteraasin estäjistä myyntiluvan tähän tarkoitukseen, mutta useissa maissa se on hylätty, koska teho on kyseenalainen. Kyseessä ei kuitenkaan ole lume, koska vaikutukset ovat tuntuvia, ja yhden neljästä hoidetusta arvellaan todennäköisesti joutuvan keskeyttämään käytön. Tämä on vaikeutena vaihtovuorokokeiden suorittamisessa sekä vertaamisessa plaseboon kaksoissokeasti.

Matti Viukari

Vastaus Matti Viukarille

Kiitämme Matti Viukaria mielenkiinnosta artikkeliamme ja Alzheimerin taudin hoitoa kohtaan. Kollegamme ottaa esille tärkeitä näkökohtia. Alzheimerin taudin täsmähoidon ja tehtyjen tutkimusten ongelmista.

Tuula Pirttilä, Anne Eerola, Harry Frey

Mukaansatempaava sodan nuorena karaiseman lääkärin omaelämäkerta

Professori Otto Wegelius on muistelmateoksestaan onnistunut laatimaan suvustaan, lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä elämästään mielestäni erinomaisen kokonaisuuden. Arvelen, että hyvin monet medisiinarit, jopa nuorimmasta päästäkin, olisivat kirjasta kiinnostuneita. Otto Wegelius antaa erinomaisen valaisevan kuvan lääketieteen alkuopinnoista ennen sotiamme sekä nuoren reserviupseerin ponnisteluista opintojen jatkamiseksi sodan ankeissa olosuhteissa. Kuvaukset talvisotaan ja jatkosotaan osallistumisestaan rintamalla, ennen kuin hän pääsi toimimaan vt. lääkärinä siellä, antavat sattuvan ja havainnollisen kuvan tapahtumien kulusta. Hän oli karaistunut mies, kun hän valmistui lääkäriksi 1947. Monien erilaisten vaiheitten jälkeen hän suuntautui erikoistumaan sisätauteihin ja siinä eritoten reumatologiksi tullen sittemmin nimitetyksi sisätautiopin varsinaiseksi ruotsinkieliseksi professoriksi ja IV sisätautiklinikan esimieheksi. On luonnollista, että allekirjoittanut ja ikätoverit tunnistavat Wegeliuksen kuvaaman sodanajan ja sen jälkeiset vaaran ja vaikeuksien vuodet omakseen. Kirja on niin sattuvasti ja vauhdikkaasti kirjoitettu, että sitä ei mielellään laske käsistään ennen kuin sen on lukenut loppuun asti. Omakohtaiset kokemukset, muistot samankaltaisista elämyksistä nousevat muistikerrostumien syvyyksistä ja alkavat elää. Kaikki tutut nimet ja henkilöt sekä monet anekdootit tehostavat vielä tunnelmaa, jonka valtaan lukiessa joutuu.

Erkki Kivalo

Harvinainen ruotsinkielinen muistelmateos

Ruotsinkieliset lääkäriprofessorit ovat Suomessa julkaisseet kovin vähän muistelmiaan. Kirurgian professori Ali Krogius kuvasi 1930-luvulla omien muistelmiensa ohessa myös kirurgian historiaa. 1951 ilmestyi toisen kuuluisan kirurgin Richard Faltinin teos Mitt liv. Otto Wegeliuksen teos on näin ollen vasta kolmas tässä sarjassa. Teos on huolella kirjoitettu, siinä on 371 sivua ja koko joukko valokuvia.

Kalle Achté

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä sujuvasti

Näyttöön perustuva lääketiede, evidence based medicine, on tämän päivän sana. Sen avulla lääketiede, ja myös terveydenhuolto, haluaa vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin: hyödyttömiin toimintoihin, kasvaviin kustannuksiin, epätasa-arvoon ja priorisointiongelmiin. Ragnar Levi, koulutukseltaan lääkäri ja toimittaja, on kirjoittanut pienen kirjan, joka johdattelee näyttöön perustuvaan lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon. Kirjan takakannen esittelyn mukaan se on tarkoitettu kaikille, jotka ammatikseen, hallinnollisesti tai poliittisesti ovat tekemisissä sairaanhoidon kanssa, tai jotka ovat alan opiskelijoita. Ymmärtävän ja houkuttelevan tyylin perusteella se lienee kuitenkin tarkoitettu niille, joita nykytoiminnan kritiikin ei toivota asettavan takajaloille - eli lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille.

Elina Hemminki

Kirjauutuuksia

Luettelossa on hiljattain markkinoille ilmestyneitä uutuuskirjoja ja aiemmin ilmestyneiden kirjojen uusia painoksia. Luettelon on toimittanut Akateeminen Kirjakauppa

Tupakoitsijan terveystarkastus avuksi lääkärin käytännön työhön

Tupakoimattomuuden edistämisen ja tupakoinnin lopettamisen merkityksestä kansanterveyden kohentumiseen ollaan oltu harvinaisen yksimielisiä jo vuosikausia. Asia on ollut esillä niin WHO:n ja Euroopan unionin toimenpideohjelmissa kuin kansainvälisissä terveyspolitiikan strategisissa linjauksissakin. Lääkäriliitto on kiinnittänyt huomiota tupakointiin liittyviin kysymyksiin jo 1960- ja 1970-luvun vaihteessa valmisteltaessa Suomen tupakkalainsäädäntöä. Tämän jälkeen liitto on mm. julkaissut lukuisia kannanottoja ja vetoomuksia tupakoimattomuuden merkityksestä terveydelle, asettanut työryhmiä, toteuttanut kampanjoita ja myös tutkinut lääkärien tupakoinnin yleisyyttä. Vuonna 1993 Lääkäriliitto julkaisi tupakkapoliittisen ohjelman. Siinä todetaan, että lääkäreillä tulisi olla käytössään viimeinen tieto tupakan terveysvaikutuksista ja keinoista, jolla voidaan tukea tupakoinnin lopettanutta. Ohjelman tavoitteet ovat kuitenkin toteutuneet vain harvoin.

Hannu Wallinheimo, Anne Pietinalho

Hälsoundersökning av rökare som hjälpmedel vid konsultationen

Det har redan i åratal rått sällsynt stor enighet om att minskad rökning främjar folkhälsan. Frågan har varit aktuell både i WHO och EU och då internationella hälsopolitiska riktlinjer har utformats. Läkarförbundet fäste uppmärksamhet vid rökningens verkningar på hälsan redan vid övergången från 1960- till 1970-talet då arbetet på den finländska tobakslagstiftningen påbörjades. Sedan dess har förbundet bl.a. publicerat en mängd ställningstaganden och appeller om rökningens skadlighet för hälsan, tillsatt arbetsgrupper, genomfört kampanjer och därtill undersökt läkarnas rökvanor. År 1993 offentliggjorde Läkarförbundet sitt tobakspolitiska program. Där konstateras att läkarna borde ha tillgång till den nyaste kunskapen om rökningens verkningar på hälsan och om metoder avsedda att stöda rökare som slutat. Programmets mål har dock allför sällan uppfyllts.

Hannu Wallinheimo, Anne Pietinalho

Muutokset alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa suomalaisen kuolemansyytilaston tietojen valossa

Sekä alkoholinkulutus että alkoholikuolleisuus ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti 1960-luvun loppupuolelta aina lamavuosiin asti. Alkoholikuolleisuuden keskimääräisten muutosten takaa paljastuu erilaisia väestöryhmittäisiä kehityskulkuja. Kasvu on ollut suhteellisesti voimakkaampaa naisilla kuin miehillä, mutta miesten alkoholikuolleisuus on edelleen noin seitsenkertainen naisiin verrattuna. Miesten alkoholikuolleisuuden kasvu nousukaudella ja väheneminen lama-aikana oli suhteellisesti voimakkainta 15-29-vuotiaiden ikäryhmässä. Muutokset olivat negatiivisimmat sekä nousukaudella että laman aikana matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Artikkelin tarkasteluissa käytettiin myös myötävaikuttavia kuolemansyitä, jotka auttavat saamaan paremman käsityksen alkoholikuolleisuuden muutoksista kuin pelkkien peruskuolemansyiden tarkastelu.

Pia Mäkelä