78622 osumaa

Kehitysvammapalvelujen muutokset vähäisiä 1990-luvulla

Kehitysvammapalvelujen tuottamistavat monipuolistuivat mutta keskeiset toimintatavat pysyivät ennallaan 1990-luvulla. Palvelut ovat entistä enemmän kuntien toimintaa, toteaa VTL Susanna Nouko-Juvonen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan. Palvelujen alueellista rakennetta ohjaa ennen kaikkea tuottamistapojen perinne. Keskuslaitosten paikkamäärät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta joissakin kuntayhtymissä laitoshoitopäivien määrä on kasvanut. Keskuslaitosten ja autetun asumisen palveluja käytetään eniten kaupunkikunnissa.

Sopimusohjaus - kliseetä vahvempi mahdollisuus?

Kun Suomen terveydenhuollon hallinnon historia 1990-luvun osalta joskus kirjoitetaan, siinä ei voida sivuuttaa valtion ja kuntien roolien ratkaisevaa muutosta. Noin kymmenen vuoden aikana valtio siirtyi keskitettyyn lainsäädäntöön ja valtionhallinnon säännösten ja ohjekirjeiden varaan rakentuneen järjestelmän kummisedän roolista etäiseksi informaatio-ohjaajaksi. Terveydenhuollon palvelujen pääasiallinen järjestämisvastuu annettiin yksiselitteisesti kunnille, jotka ovat vuosikymmenen alun talouslaman ryydittäminä etsineet omiin tavoitteisiinsa parhaiten sopivia johtamismalleja: milloin on tavoite-, tulos- tai laatujohdettu, milloin kehitystä on ohjattu tulospalkkioilla tai kannustuslisillä, eriyttämällä tilaajaa ja tuottajaa toisistaan, yksityistämällä, yhtiöittämällä tai liikelaitostamalla palvelujärjestelmää. Kun terveydenhuollon oman johtamisen traditio on ollut kiistatta heikko - ehkä ensisijaisesti juuri valtion vahvan ja pitkään jatkuneen roolin takia - on useimpien johtamismallien esikuvat haettu liike-elämästä.

Taito Pekkarinen

Avtalsstyrning - mer än en kliché?

Då vår hälso- och sjukvårdsförvaltnings historia på 1990-talet någon gång blir skriven så kan de avgörande förändringarna av statens och kommunernas roller inte förbigås. Under en period på c. tio är har staten från sin gudfadersroll i ett system med centraliserad lagstiftning och statliga föreskrifter och anvisningar förvandlats till en avlägsen påverkare vars styrmedel är information. Det primära ansvaret för hälso- och sjukvården har entydigt övergått till kommunerna som efter den ekonomiska konjunktursvackan i början av årtiondet har letat efter lämpliga ledningsmodeller för vården: medan en infört målstyrning, resultatstyrning eller kvalitetsstyrning har någon anan utnyttjat prestationsarvoden eller motivationstillägg, skiljt åt beställare och producent, privatiserat, bolagiserat eller på annat sätt försökt producera vård affärsmässigt. Eftersom vården saknat egna ledningstraditioner - kanske främst för att statens inflytande varit så starkt och långvarigt - så har förebilderna för de flesta ledningsmodeller hämtats från affärslivet.

Taito Pekkarinen

Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat