Polven rasituskiputilat - käypä diagnostiikka ja hoito

Polven erilaiset kiputilat ovat yleinen ongelma kaikenikäisiä potilaita hoidettaessa. Syy kiputilaan voi löytyä polvea ympäröivistä tai nivelen sisäisistä kudoksista. Taustalla voi olla mm. nivelrikko, yksittäinen tapaturma, liiallinen toistuva kuormitus, rakenteellinen tai joskus tulehduksellinen syy. Hyvä anatomian tuntemus ja kliininen tutkimustaito luovat perustan diagnostisten testien ja tutkimusten suorittamiselle. Tarkka diagnoosi on oikean hoidon perusta, mutta esim. vanhojen traumojen jälkitilat muodostavat usein erotusdiagnostisen ongelman. Polven rasituskiputiloja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti kuormitusta muuntamalla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla. Leikkaushoidon tarve arvioidaan, jos kipu kroonistuu.

Urho Kujala

Migreenin täsmälääkkeet

Migreenin täsmälääkkeillä tarkoitetaan migreenikohtausten hoitoon kehitettyjä serotoniinireseptoriin vaikuttavia valmisteita, joita käytetään vain primaareihin vaskulaarisiin päänsärkyihin. Ergotamiinin ja triptaaniryhmän pioneerin sumatriptaanin ohelle markkinoille ovat tulleet tsolmitriptaani ja naratriptaani, ja myös ritsatriptaani on myynnissä Suomessa. Eletriptaani on faasin III tutkimuksissa. Uusien triptaanien etuja ovat vaikutuksen nopeampi käynnistyminen suun kautta annosteltaessa, parempi teho, parempi siedettävyys ja vähäisempi migreenisäryn uusiutumisen riski. Triptaanit eivät kuitenkaan sovellu kaikille potilaille vasta-aiheidensa, sivuvaikutustensa tai rajallisen tehonsa vuoksi, joten migreenin hoito on räätälöitävä yksilöllisesti.

Maija Haanpää, Markus Färkkilä

Mitä tiedetään vanhuksen sekavuustilan diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta?

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sekavuustila eli delirium on erittäin yleinen ilmiö sairailla vanhuksilla. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että deliriumiin liittyy huono ennuste. Tästä huolimatta vanhuksen deliriumin diagnostista selvittelyä ja hoidon vaikuttavuutta ennusteeseen on tutkittu yllättävän vähän. Vasta viime vuosina on ilmestynyt aiheesta muutamia kontrolloituja hoitotutkimuksia.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Työmäärä ja sydäninfarkti

Japanilaistutkijat ovat selvittäneet, miten päivittäinen työtuntien määrä suhteutuu sydäninfarktin ilmaantumiseen. 195:tä infarktiin sairastunutta miestä verrattiin 331 vastaavanikäisen kohorttiin. Jos päivittäinen työmäärä oli alle 7 tuntia, oli infarktiriski kolminkertainen verrattuna siihen, että työskenteli 7-9 tuntia päivässä. Jos työmäärä ylitti 11 tuntia päivässä, riski oli taas lähes kolminkertainen 7-9 tuntia päivässä työskentelevien vaaraan verrattuna. Vähän työskentelevien infarktilöydös voi selittyä sillä, että henkilöt ovat työttömiä tai sairaita. Pitkiä päiviä tekevien infarktiriski ei ollut odottamaton löydös.

Robert Paul

Lyhyesti: Interferonista hyötyä metastasoituneessa munuaissyövässä

Subkutaanisesti annetun alfa-interferonin on nyt havaittu satunnaistetussa tutkimuksessa pidentävän elinikää progestiinihoitoon verrattuna potilailla, joilla on metastasoitunut munuaissyöpä (n = 335). Interferonia annettiin subkutaanisesti 10 MU kolmesti viikossa, ja progestiinia (medroksiprogesteroniasetaatti) 300 mg päivässä per os. Kuolemien määrä oli interferoniryhmässä 28 % pienempi ja keskimääräinen elinikä piteni 2,5 kuukautta (8,5 vs 6 kuukautta). Syöpä kuitenkin eteni hoitoryhmästä riippumatta lähes kaikilla viimeistään noin 15 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta, ja interferonihoitoon liittyi melko paljon sivuvaikutuksia.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Apteekki mikrosirussa

Nature-lehdessä kerrotaan, että amerikkalaiset insinöörit ovat kehittäneet 50 pennin kolikon kokoisen piisirun, joka potilaan ihon alle asennettuna annostelee lääkkeitä. Sirussa voi olla jopa satoja pieniä säiliöitä, jotka tyhjentyvät samaiseen siruun ohjelmoitujen käskyjen mukaan. Koska säiliöt ovat pieniä, lääkkeitä pitää käyttää väkevinä liuoksina.

Matti Viljanen

Lyhyesti: You're nuts!

Nurses' Health Studyssa todettiin, että pähkinät suojaavat sepelvaltimotautitapahtumilta ja -kuolemalta. Seurannassa olleista yli 86 000 sairaanhoitajasta 1 255:lle tuli sydäntapahtuma. Sellaisilla hoitajilla, jotka söivät yli 150 grammaa pähkinöitä viikossa, sydäntapahtuman riski oli vain 65 % (95 %:n luottamusväli 53-11 %) pähkinöitä kokonaan karttavien tai alle 30 grammaa kuukaudessa syövien riskistä. Tulos pysyi samana, vaikka tilastoja korjattiin kaikenlaisten häiriömuuttujien suhteen. Pähkinöissä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Sydämen kannalta turvallinen dieetti alkaa muuten olla allergikon painajainen: punaviini ja pähkinät. Tulee ihan joulu mieleen.

Robert Paul

Lyhyesti: Mitomysiini sädeherkistäjänä

Syövän hoidon tuloksia voidaan joskus parantaa perin yksinkertaisesti ja jo vuosikymmeniä käytössä olleella lääkkeellä. Itävaltalaiset satunnaistivat 188 potilasta, joilla oli suurikokoinen (yleensä T3 tai T4) pään ja kaulan alueen syöpä joko tavanomaiseen sädehoitoon (70 Gy, yhteensä 35 hoitokertaa), nopeutettuun sädehoitoon (55 Gy, 17 hoitokertaa) tai nopeutettuun sädehoitoon ja saamaan lisäksi yhden annoksen mitomysiiniä suoneen sädehoidon aikana (20 mg/m2). Parhaiten meni mitomysiiniä saaneilla. Täydellinen hoitovaste tuli 67 %:lle, nopeutetussa sädehoidossa 58 %:lle ja tavanomaisessa sädehoidossa 43 %:lle (p < 0,05). Myös elinaika piteni mitomysiiniä saaneilla tilastollisesti merkitsevästi. Tämän solunsalpaajahoidon hinta on noin 700 markkaa eikä sen antaminen suoneen sekään paljoa resursseja vaadi.

Heikki Joensuu

Myelooman kemoterapia puntarissa

Jo miltei Aatamin ajoista lähtien myelooman perushoito on ollut vanha kunnon MP-kuuri eli melfalaani ja prednisoni. Tätä medisiinan kiintotähteä on yritetty syrjäyttää milloin minkäkinlaisella lääkeyhdistelmällä, mutta yleensä vaatimattomalla menestyksellä. Samoilla linjoilla on uusi perinpohjainen meta-analyysi, johon oli yhdistetty potilaskohtaiset tiedot 20 satunnaistetusta tutkimuksesta ja 4 930 potilaasta, joista oli saatu käyttöön potilaskohtaiset tiedot. Lisäksi analyysiin otettiin mukaan seitsemän satunnaistettua tutkimusta ja 1 703 potilasta pelkästään kirjoitetusta raportista saatujen tietojen perusteella. Kaikissa 27 tutkimuksessa MP-kuuria oli verrattu vähintään kolme eri lääkettä sisältävään muuhun yhdistelmään.

Heikki Joensuu

Virukset ja korvatulehdus

Vaikka äkillistä välikorvatulehdusta yleensä pidetäänkin bakteeriperäisenä, viruksilla on katsottu olevan merkittävä sija taudin synnyssä. Korvaongelmahan ilmaantuu tyypillisesti flunssan yhteydessä ja taudin aikana otetuista välikorvaeritteistä on löydetty useita eri viruksia.

Per Ashorn