Lääkärin veroilmoitus ja Jukka Nisonen

Otsikossa olevan nimimerkin taakse kätkeytyvä henkilöllisyys on alkanut kiinnostaa useita kollegoita. Lääkärilehdessä on lähes poikkeuksetta kirjoitusten jälkeen ilmoitettu koulutus, oppiarvo, työpaikka ym. - Nisosesta ei koskaan mitään, vaikka hän on jo vuosia laatinut lääkärin veroilmoitusohjeita. Mutta missä ominaisuudessa, varsinkin kun tiedot ovat virheellisiä ja ajastaan jäljessä: esimerkiksi autokuluja esitetään toistuvasti vähennettäväksi 1 mk/km (s. 10, vasen palsta), vaikka ne jo toissa vuonna olivat 105 p/km?

Teuvo Koskinen

Vastaus Teuvo Koskiselle

Ammatinharjoittajana toimiva lääkäri voi vähentää ammattituloistaan omasta autosta aiheutuvia kustannuksia, mikäli omaa autoa on käytetty ammattitoiminnan ajoihin. Kulut vähennetään kirjanpidossa auton käytöstä aiheutuneiden todellisten kulujen mukaan. Mikäli kuluja ei ole vähennetty kirjanpidossa, myönnetään verotuksessa kaavamainen vähennys. Tämä kaavamainen vähennys perustuu erilliseen selvitykseen ammattiin liittyvien ajojen määrästä. Kaavamainen vähennys on samansuuruinen kuin se vähennys, joka myönnetään oman auton ollessa palkansaajalle halvin kulkuneuvo asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. Vähennyksen suuruus on 105 p/km (verohallituksen päätös matkakuluvähennyksen määrästä). Veroilmoituksen täyttöoppaaseen sivulle 10 on jäänyt edelleen vanha arvo eli 1 mk/km. Sivulla 5 palkansaajan matkakuluvähennysten kohdalla vähennys on ilmoitettu oikean suuruisena. Pahoittelen virhettä.

Jukka Nisonen

Sydäntautien hoitostrategiat

Sydäntautien hoidon tutkimus on niin vilkasta, että alaa aktiivisestikin seuraavalla kliinikolla on usein vaikea arvioida tulosten merkitystä käytännön työssä. Avuksi tähän ongelmaan on BMJ Publishing Group julkaissut kirjan, jossa asiantuntijat esittävät näkemyksensä sydäntautien hoitolinjoista.

Erik Engblom

Tunne oireesi

Markku Hyyppä on monipuolinen tutkija ja tietokirjailija, joka on koonnut uusimmassa kirjassaan yhteen psykosomatiikan alueella tekemänsä monivuotisen tutkimuksen ja hahmottamistyön. Kirja alkaa psykosomatiikan käsitteiden filosofisella analyysillä. Tämä jakso on jo sinänsä kunnioitettava saavutus, mutta se on tarkoitettu vain johdannoksi kliiniseen ja ennen kaikkea arkielämän psykosomatiikan ilmiökenttään. Kirja sisältää suuren määrän asiaa psykosomatiikan tutkimuksesta sekä viljalti historiallista tietoa psykosomatiikan tutkijoiden löydöistä ja näkemyksistä.

Johannes Lehtonen

Lääketiede julkisuudessa

Teho-osaston ihailijaksi tunnustautuva informaatiotutkija Riitta Kärki on kirjoittanut kirjan siitä, minkälaisena lääketiede - ja vähän muukin tiede - julkisuudessa näyttäytyy. Tutkimuskielellä: millaisia ovat lääketieteen representaatiot julkisuudessa. Kirjallisuuteen perehtymisen lisäksi kirjassa kuvataan kahden esimerkin avulla lääkäreitä ja lääketiedettä televisiossa. Esimerkit ovat hyvin asiaa valaisevia, joskin yksittäisiä katkelmia lääketieteen jatkuvasta julkisuudesta. Kärki analysoi Prisma-tiedeohjelman yhtä jaksoa nimeltä Ihmisen varaosat, johon sisältyy ulkomaalainen osuus ja suomalaisten asiantuntijoiden keskustelu. Toinen esimerkki on populaarikulttuurin alueelta: siinä pureudutaan Teho-osaston viestintään ja sen tulkintaan. Menetelmänä on diskurssianalyysi.

Harri Vertio

Lourdesin parantava lähde

Hyvin varhaisista ajoista alkaen parantaminen ja siihen liittyvät palvontamenot ovat yhdistyneet veteen ja erityisesti lähteisiin. Elämisen ja puhdistautumisen kannalta välttämätön vesi oli monien myyttien mukaan itse elämän lähde. Se oli siten myös tärkein keino terveyden säilyttämiseksi.

Arno Forsius

Valtion hätäkeskushanke - horjuuko kansalaisten luottamus?

Terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna hätäkeskuksen tehtävä on vastaanottaa ja käsitellä avunpyyntö, määritellä siihen liittyvä lääketieteellinen riski, lähettää tarvittaessa apua sekä antaa puhelinensiapuohjeita ja neuvontaa terveydenhuollon päivystyspalveluista.

Teuvo Määttä, Markku Kuisma

Statens nödcentralsprojekt -vacklar medborgarnas förtroende?

Sett ur hälso- och sjukvårdens perspektiv har en nödcentral till uppgift att motta och handlägga begäran om hjälp, att bedöma den medicinska risk som är förknippad med ärendet, vid behov ombesörja hjälpinsatser och per telefon ge anvisningar om första hjälpen samt upplysa om sjukvårdens jourtjänster. I vårt land finns nödcentraler av två slag och med egna uppgifter. Servicenumret 112 innehas av brand- och räddningsväsendets sambands- och larmcentral, som tar emot uppdrag och förmedlar även brådskande sjuktransporter och akutvårdsinsatser. Polisen har en egen larmcentral på servicenumret 100 22.

Teuvo Määttä, Markku Kuisma

Protrombiinin mutaatio laskimotukoksen vaaratekijänä

Perinnöllisen laskimotukostaipumuksen selvittämisessä edetään edelleen vauhdikkaasti. Uusin löytö on protrombiinin geenin transloimattomalla alueella oleva pistemutaatio (F II G20210A). Sen esiintyvyys suomalaisessa väestöaineistossa oli 1,1 % ja Veripalvelun hemostaasiosastolle lähetetyissä laskimotukospotilaiden näytteissä 2,7 %; ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin potilailla, joiden sukulaisillakin oli ollut laskimotukoksia, mutaation esiintyvyys oli selvästi suurempi, 4,2 %. Mutaation todennäköisyys oli laskimotukospotilailla yli kaksinkertainen ja sukuanamneesin yhteydessä lähes nelinkertainen verrattuna todennäköisyyteen väestössä. Protrombiinin mutaatio ei ole yksittäisenä löydöksenä voimakas laskimotukoksille altistava tekijä, mutta yleisyytensä vuoksi sen merkitys korostuu vaaratekijöiden yhdistelmissä. Tässä tutkimuksessa lähes kolmasosalla tutkituista todettiin vähintään yksi laskimotukosvaaraa lisäävä hyytymishäiriö.

Leena Hakala, Mari Haikonen, Elina Vahtera, Vesa Rasi, Tom Krusius

Psykologinen jälkipuinti ja traumaattisten muistojen jäsentyminen kertomuksiksi

Traumaattisten kokemusten psykologisia vaikutuksia on tutkittu pitkään. Psyykkisten haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on kehitetty paitsi lääkehoitoa, myös erilaisia psykologisia menetelmiä. Suomessakin nykyisin laajasti käytössä oleva menetelmä on psykologinen jälkipuinti eli debriefing. Yksi menetelmän tavoitteista on kokemuksen osatekijöiden integrointi verbaalisella tasolla loogiseen kertomuksen muotoon. Psykologisen jälkipuinnin tuloksellisuudesta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä, vaan tähänastiset tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa verrataan Estonia-katastrofin jälkipuintiin osallistuneiden kokemuksia sellaisten henkilöiden kokemuksiin, jotka eivät osallistuneet jälkipuintiin. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa koehenkilöiden kirjoittamien kertomusten loogisuutta ja kokemuksen jäsentyneisyyttä.

Liisa Eränen, Jura Paavola, Anna Kajanne