76128 osumaa

Perushoitajien itsemurhakuolleisuus lähes kaksinkertaistui

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemän selvityksen mukaan perushoitajien itsemurhakuolleisuus on 1,6-kertaistunut naisten keskimääräiseen itsemurhakuolleisuuteen verrattuna. Tarkastelun kohteena tutkimuksessa olivat vuodet 1991-95, joiden tietoja verrattiin vuosien 1986-90 tilanteeseen. 1980-luvun lopussa perushoitajien itsemurhat olivat hieman harvinaisempia kuin koko naisväestöllä, kun taas 1990-luvulla perushoitajien itsemurhakuolleisuus miltei kaksinkertaistui verrattuna 1980-luvun lopun tilanteeseen.

Ranskan HIV-veriskandaali oikeudessa

Vuoden 1985 skandaali, jonka yhteydessä ainakin 4 400 ranskalaista sai HI-viruksen saastuttamaa verta, nousi helmikuussa uudelleen lehtien etusivuille. Tällöin käynnistyi lopulta oikeudenkäynti kolmea tapahtuman aikaista ministeriä vastaan. Oikeusjuttua pidetään Ranskan poliittisen elämän merkittävimpänä sitten toisen maailmansodan jälkeisten puhdistusten. Skandaalista on ilmestynyt Ranskassa tähän mennessä 17 kirjaa.

Virpi Latva

Merkittävät ja kalliit lääkkeet Vuodenvaihteen korvauspäätökset tehty - syöpä- ja erektiohäiriölääkkeisiin tarkennuksia

Ennen helmikuun puoliväliä Kansaneläkelaitoksessa oli tehty peruskorvausoikeuspäätös beetainterferonista yli 600 aaltoilevaa MS-tautia sairastavalle ja dornaasi alfasta 8 kystistä fibroosia sairastavalle. Beetainterferonin osalta korvauspäätösten lukumäärä ylittää ennakkoarvion. Tästä päätellen potilaat ovat saaneet neurologeiltaan B-lausunnot ajallaan eikä päätösten tekoon ole Kansaneläkelaitoksessa kulunut kohtuuttoman pitkää aikaa. Hakemuksia ja myönteisiä korvauspäätöksiä oletetaan jatkossa kertyvän huomattavasti hitaammin. Toissijaisesti etenevä MS-tauti ei sisälly valtioneuvoston päätökseen, joten sen perusteella ei peruskorvausoikeutta voida myöntää.

Pekka Koivisto

Lääketieteen arvot ja päämäärät

Nykyajan on sanottu olevan vailla arvoja. Todellisuudessa arvoja on tietenkin aina ollut ja tulee olemaan; ne vain yleensä muuttuvat. Toisaalta on sanottu, että nykyaikana vallitsee moniarvoisuus ja arvojen sekamelska. Usein on koettu, että teknologia kehittyy huimasti ja luo jatkuvasti tilanteita, joihin meillä ei ole valmista moraalista koodia. Yhteiskunnassa on selvää normittamisen tarvetta. Puhuttaessa terveydenhuollon tulevaisuudesta on toistuvasti vaadittu arvokeskustelua, vaikka ei ole jäsentynyt, mistä loppujen lopuksi halutaan keskustella. Tämän artikkelin tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan selventää prosessia tarjoamalla aineksia arvojen ja lääketieteen tavoitteiden järjestelmälliseen tarkasteluun.

Olli-Pekka Ryynänen, Kari E. Turunen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen

Terveydenhuollon laitteiden kliinisen dokumentoinnin uudet vaatimukset

Suomessa tehtäviä terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kliinisiä tutkimuksia koskevat ohjeet (Lääkelaitoksen ohje 2/1997) on valmisteltu EU:n hengen mukaisesti. Tuotteiden ominaisuudet, terveydelliset vaikutukset ja suorituskyky on osoitettava kliinisillä tutkimuksilla tai olemassa olevilla dokumenteilla tavoiteltaessa CE-merkintää uusille laitteille. Kun kliininen tutkimus tehdään osana tuotteen markkinoille saattamista, on se suunniteltava ja dokumentoitava laadukkaasti.

Juha Nevalainen, Erkki Wuolijoki

Manipulaatiohoitoon - mutta minne?

Manipulaatiota on alettu käyttää yhä lisääntyvässä määrin selkä- ja niskakipujen hoitoon. Manipulaatiohoito kuuluu sekä pitkäaikaisen kliinisen kokemuksen että lääketieteellisten tutkimusten pohjalta nykyään myös virallisiin hoitosuosituksiin useissa maissa. Manipulaatiohoitoja antavat lääkärit, fysioterapeutit ja eri manipulaatiokoulukuntia edustavat ammatinharjoittajat, jotka ovat hankkineet koulutuksensa ulkomaisissa oppilaitoksissa. Suomessa ei virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa ole mahdollista hankkia koulutusta manipulaatiohoitojen suorittamiseen. Manipulaatiohoito ei ole riskitöntä, joten lääkärin tulee olla tietoinen vastuustaan suositellessaan sitä potilaalleen ja mieluiten varmistaa hoidon suorittajan ammattitaito.

Jari Ylinen, Markku Paatelma, Olavi Airaksinen

Kiista erityiskorvattavuudesta saatetaan viedä EY-tuomioistuimeen

Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääketeollisuuden erimielisyydet menettelystä, jolla Suomessa päätetään lääkkeiden erityiskorvattavuudesta, saattavat siirtyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Suomen valtio on saanut EU-komissiolta ns. perustellun lausunnon, joka on komission lopullinen kanta. Komission harkinnassa on, viedäänkö kiista EY-tuomioistuimeen, jonka päätöstä valtio on velvollinen noudattamaan.

Suvi Sariola

Hoitosuositukset ja tietojärjestelmät ammattilaisten aseiksi priorisointiin - mutta ratkeaako niillä rahoituskriisi?

Priorisointipäätöksiä tehdään jatkuvasti niin poliittisella tasolla budjettipäätöksissä, hoitolaitosten toimintasuunnitelmissa kuin potilastyössäkin, tahallisesti ja tahattomasti. Vielä viisi vuotta sitten järjestetyssä seminaarissa priorisointia pyrittiin lähinnä torjumaan, mutta nykyään siihen suhtaudutaan kiihkottomammin: potilaskohtaistenkaan valintojen tekeminen ei tarkoita samaa kuin hoitamatta jättäminen. Priorisointiseminaari keskusteli vilkkaasti aiheestaan, jota alustuksissa laajennettiin moniin suuntiin.

Marianne Jansson

Aluepäälliköt - keitä he ovat ja mitä he tekevät

Lääkäriliittoon perustettiin 1980-luvun alussa aluepäällikköorganisaatio, joka muodostettiin yliopistosairaalapiirijakoa noudattavaksi. Kullekin viidelle alueelle nimettiin aluepäällikkö, jonka tehtävänä oli koordinoida vuoden 1984 työtaistelu. Aluepäällikköorganisaation tarpeellisuus todettiin pysyväksi mainitun työtaistelun jälkeen. HYKS:n alueen suuren lääkärimäärän vuoksi sinne nimettiin 1980-luvun lopussa toinen aluepäällikkö. TAYS-piirin suuren maantieteellisen koon vuoksi siitä ja HYKS-piiristä erotettiin Lahden alue 1990-luvun alussa ja valittiin seitsemäs aluepäällikkö.

Olli Meretoja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030