Klonidiinia rintasyöpäpotilaiden kuumiin aaltoihin

Tamoksifeeni on osoittautunut tehokkaaksi lääkkeeksi rintasyövän sekundaaripreventiossa ja sitä käytetään laajasti. Valitettavasti tähän antiestrogeeniin liittyy haittavaikutuksena kuumat aallot, aivan kuten vaihdevuosi-iässä estrogeenivajauksen alkaessa. Kuumat aallot saataisiin loppumaan estrogeenilla, mutta sitähän ei näille potilaille voi antaa, koska se saattaisi lietsoa syövän uuteen kasvuun. Kuumien aaltojen syytä ei tiedetä, mutta kyse saattaa olla estrogeeni-progesteronipitoisuuksien epätasapainosta, joka vapauttaa keskushermoston noradrenaliinia. Ehkä siksi alustavissa tutkimuksissa on todettu, että sentraalisesti vaikuttava alfa-agonisti klonidiini saattaa olla hyödyksi.

Robert Paul

Sydäninfarktin hoitoa Tsekinmaalla

Prahassa on neljä sairaalaa, joissa hoidetaan uhkaavat ST-nousuinfarktit suoraan pallolaajennuksella. PRAGUE-tutkimuksessa satunnaistettiin 300 läheisiin (välimatka < 75 km) paikallissairaaloihin uhkaavan ST-nousuinfarktin takia hakeutunutta potilasta kolmeen hoitomuotoon: kolmasosalle annettiin paikan päällä streptokinaasihoito, kolmasosa kuljetettiin heti trombolyysin jälkeen pallolaajennukseen, ja kolmasosa kuljetettiin välittömästi ilman trombolyysia pallolaajennukseen Prahaan. Jälkimmäisessä ryhmässä ei ollut keskimäärin 30 minuuttia kestäneen kuljetuksen aikana komplikaatioita, trombolyysiryhmässä jouduttiin hoitamaan 2 kammiovärinää. Kuukauden seurannan aikana päätetapahtumia (kuolema, uusintainfarkti ja aivohalvaus) ilmeni merkittävästi vähemmän pallolaajennushoitoryhmässä kuin trombolyysiryhmässä (8 % vs 23 %, p < 0,02). Yhdistelmähoitoryhmässä päätetapahtumia esiintyi 15 %:lla.

Juhani Airaksinen

Käytännön lääkäri kaipaa lääkkeestä tiivistä tietoa: Osa Pharmacan tiedoista jää lääkäreiltä huomaamatta

Pharmaca Fennica on erityisesti avohoidon yleislääkäreiden ahkerasti käyttämä työväline. Valtaosa pitää kirjaa myös luotettavana, osaksi ilmeisesti siitä syystä, että valmisteyhteenvedot ovat viranomaisen hyväksymiä. Pitenevät tekstit ovat johtaneet kirjan yhä suurempaan kokoon ja sen jakautumiseen erillisiin osiin. Vastavetona oli tiivistelmäkirjan julkaiseminen vuoden 2000 alussa. Se näyttää löytäneen tiensä erityisesti avohoidon lääkäreiden käyttöön.

Erkki Alanko

Rofekoksibin haittavaikutukset

Uusimpiin tulehduskipulääkkeisiin kuuluvan COX-2:n estäjä rofekoksibin (Vioxx) käyttöön liittyneistä haittavaikutuksista on julkaistu ensikokemuksia Australiasta ja Kanadasta. Runsaan puolen vuoden aikana Australiassa tehtiin 919 ja Kanadassa 220 haittavaikutusilmoitusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkejäännökset luonnossa

Lääkehoitojen seurauksena useat lääkkeet joutuvat lopulta luontoon, kun ne poistuvat käyttäjän elimistöstä muuttumattomina. Samoin tapahtuu virheellisten lääkkeiden hävittämistapojen vuoksi tai kun lääketeollisuuden jätteitä ei käsitellä asiallisesti. Italialaisessa tutkimuksessa luokiteltiin eniten saastuttavat lääkkeet. Niiden jäämiä mitattiin juomavedestä, jokivedestä ja vesistöjen sedimentistä. Muuttumattomina elimistöstä luontoon runsain määrin poistuvia lääkkeitä ovat mm. amoksisilliini, atenololi, ranitidiini, linkomysiini, erytromysiini, furosemidi, salbutamoli ja useat kefalosporiinit. Luonnosta usein tavattuja lääkkeitä ovat lisäksi ibuprofeeni, diatsepaami, betsafibraatti, syklofosfamidi ja klofibraatti. Eläimillä mm. kasvun edistämiseen eniten käytettyjä ovat mm. tylosiini, tilmikosiini, oleandomysiini ja spiramysiini.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Matemaattinen mallintaminen tehostaa ihmiskehon tutkimusta

Tekniikka tuottaa yhä tarkempaa kuvaa ihmisen kehosta. Tekniikan takana ovat matemaatikot, fyysikot ja insinöörit tiiviissä yhteistyössä lääkärien kanssa.

Ulla Järvi

Sairaanhoito sairastaa

Lääkärit ovat tottuneet asettamaan diagnooseja yksilöille. Nämä yksilöt ovat kohtaamistilanteesta johtuen potilaita. Taustalla ja usein vahvastikin mukana ovat potilaan läheiset ja hänen elämänsä olosuhteet. Sama malli toistuu vastaanotolla kerta toisensa jälkeen: Anamneesi, status, mahdolliset lisätutkimukset, diagnoosi, hoito, seuranta. Nyt tämä malli on tullut tiensä päähän. Yksilökeskeinen tapa toimia ei enää yksin riitä, koska tarve on suurempi kuin mitä työntekijät - lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta - enää jaksavat.

Antti Linkola

Suomeen tarvitaan riippumaton lääkeinformaatiokeskus

Suomesta puuttuu kokonaan instanssi, joka jakaisi riippumatonta, Suomeen soveltuvaa, käypä hoito -tyyppistä tietoa lääkkeistä.

Suvi Sariola

Maailma sairastaa - löytyvätkö lääkkeet?

Yli kolmanneksella maapallon väestöstä ei ole ulottuvillaan edes olennaisimpia lääkkeitä, kuten perusantibiootteja, insuliinia tai verenpainelääkkeitä, ja perusterveydenhoitojärjestelmä puuttuu tai toimii vajavaisesti. Neljäsosa maapallon väestöstä eli teollisuusmaiden väestö käyttää noin 80 % koko lääketuotannosta. Sairauksien aiheuttamasta kuormituksesta kuitenkin yli 90 % kohdistuu köyhiin maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Halkiopotilaiden myöhäisleikkauksiin hakeutuminen eri sairaanhoitopiireistä

Suomessa on huuli- ja suulakihalkioleikkauksiin erikoistunut keskus, jonka toiminta alkoi yli puoli vuosisataa sitten. Eri sairaanhoitopiireistä hakeudutaan varsin tasaisesti Helsingissä sijaitsevaan keskukseen myöhäisvaiheen korjausleikkauksiin. Erikoissairaanhoitolain tuoma maksusitoumusmenettely on vaikeuttanut keskuksen ylläpitoa ja uhkaa siirtää osan korjausleikkauksista joidenkin yliopistosairaaloiden omiin pieniin halkioyksiköihin. Samaan aikaan muualla Euroopassa on havaittu keskitetyn hoidon tuoma korkealaatuisempi leikkaustulos ja EU:n rahoittama Eurocleft-projekti suosittaa hoidon keskittämistä harvempiin keskuksiin.

Jorma Rautio