Koksibit - uusi lääkeaineryhmä kliinikon käyttöön

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat suolistohaitat on maailman vakavin lääkkeiden käyttöön liittyvä haittavaikutus, ja uusia turvallisempia lääkemolekyylejä on kehitetty aktiivisesti. Uuden lääkeaineryhmän, koksibien, vaikutus perustuu tulehduksen indusoiman ja kivun patogeneesissä tärkeän syklo-oksigenaasi- isoentsyymi 2:n selektiiviseen estoon. Koksibeista ja vastaavista yhdisteistä odotetaan merkittävää edistysaskelta tulehduskipulääkkeiden vakavien haittavaikutusten eliminoimisessa. Tähänastiset tutkimustulokset näyttävät lupaavilta.

Olavi Airaksinen, Pekka Hannonen, Olavi Pelkonen

Rasvaluomi - Keratosis seborrhoica

Senhän muistaa kaikki meistä: harkiten vain käytän veistä! Leikkauksessa joka kerta puudutetaan, vuotaa verta.

Jukka Suhonen

Milloin lähetän refluksipotilaan kirurgille ja miten hoidan mahdolliset jälkivaivat?

Refluksitauti on krooninen sairaus, joka kestää koko eliniän. Tauti voi ilmetä ruokatorvitulehduksen, ruokatorven kurouman, Barrettin ruokatorven tai kroonisten hengitystieoireiden muodossa. Lieväoireisia potilaita voidaan hoitaa pelkästään ruokavaliolla ja elämäntapaohjeilla, mutta vaikeimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan jatkuvaan lääkitykseen tai kirurgiseen hoitoon. Leikkaushoidosta on apua 80-90 %:lle potilaista. Leikkauksen jälkioireet, kuten nielemishäiriö ja ilmavaivat, häviävät yleensä viimeistään puoli vuotta leikkauksen jälkeen.

Jari Ovaska

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien kiinnitysmateriaalit Osa 2

Perinteisesti lonkkatekonivelien osat on kiinnitetty ympäröivään luuhun luusementin avulla. Sementin käytön eduksi onkin laskettava pitkä käyttökokemus, lisäksi viime vuosina sementointitekniikat ovat kehittyneet huimasti. Vuosien saatossa sementistä irtoavien murusten on kuitenkin todettu aiheuttavan proteesien irtoamista osteolyysiin johtavan vierasesinereaktion takia.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jari Salo, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien luustovaikutuksista lisätietoa

Sveitsiläiset vertasivat vuoden kestäneessä monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 69 astmapotilaan flutikasonin 400 myyg:n ja 750 myyg:n päiväannosten sekä beklometasonin 800 myyg:n ja 1 500 myyg:n päiväannosten vaikutusta perifeerisen luun tiheyteen sekä luuston toimintaa kuvaaviin markkereihin (mm. seerumin PICP ja ICTP). Seuranta-aikana ei todettu selviä merkitseviä muutoksia tietokonetomografialla mitatuissa luuntiheysarvoissa eikä oikeastaan muissakaan seuratuissa parametreissä. Tulokseksi jäi, että tutkituilla annoksilla inhalaatiosteroideilla ei ollut kielteisiä vaikutuksia luuston massaan tai metaboliaan. Havainto on sopusoinnussa joidenkin aiempien tulosten kanssa, mutta muunlaisiakin havaintoja on esitetty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: ACE:n estäjä hyödyllinen ohitusleikkauksen jälkeenkin

APRES-tutkimuksessa selviteltiin, miten ohitusleikkauksen jälkeen aloitettu ramipriilihoito vaikuttaa potilaisiin, joilla oli ennen leikkausta lieväasteinen oireeton vasemman kammion pumppaushäiriö. Ramipriilihoito vähensi merkitsevästi 80 satunnaistetun potilaan päätetapahtumia (kuolema, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta) noin kolmen vuoden seurannan aikana. Tämän ja varsinkin aikaisemman HOPE-tutkimuksen myötä ACE:n estäjien käyttöaiheet näyttävät laajenevan entisestään varsinaisen sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin ulkopuolelle.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Geeniköyhä kromosomi 21

Japanilaisten johtama tutkijakonsortio on sekvensoinut kromosomin 21. Kromosomista löytyi vain 225 geeniä, mikä on alle puolet aiemmin sekvensoidun kromosomin 22 geenien määrästä. Löydöksen vuoksi onkin herännyt epäily, että ihmisen geenien kokonaismäärä on paljon pienempi kuin aiemmin arvioidut 70 000-140 000. Tähän mennessä on kuitenkin selvitetty vain 2 % koko perimästä, eikä näin vähäisen informaation perusteella voida tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Kromosomin 21 trisomiasta johtuvan Downin oireyhtymän geneettisen taustan tutkimukseen sekvenssin tunteminen avaa täysin uudet mahdollisuudet. Oireyhtymän monimuotoisuus ja monigeenisyys tekevät silti tehtävästä vaativan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Murpenisilliini

Ihmisen ja mikrobien shakkipeli jatkuu. Ottelussa penisilliinille resistenttiä pneumokokkia vastaan viimeisin siirto tuli ihmiseltä - tiettävästi. Resistentti pneumokokki ei hajota penisilliiniä, vaan on muuntanut soluseinää rakentavaa penisilliinin kohde-entsyymiä. Nyt tunnistettiin uusi murMN-geenien koodama proteiinipari, jonka toiminta on olennainen resistenssin syntymisessä. Jos se ehkäistään, pneumokokki muuttuu taas herkäksi riippumatta siitä, onko sillä em. muuntunut kohde-entsyymi. Eli näköpiirissä on resistenttiä pneumokokkia vastaan murpenisilliini (tämän kirjoittajan antama nimi), yhdistelmä, jonka toinen osapuoli estää murproteiinit.

Heikki Arvilommi

Suojaisiko mykobakteerikontakti allergialta?

Thoraxista löytyy pääkirjoitus ja kaksi alkuperäistutkimusta mykobakteerialtistuksen ja allergioiden yhteydestä. Erika von Mutiuksen ym. tutkimuksessa selvitettiin 23 maasta (mukana Suomi) yhteensä 85 keskuksesta astmaoireiden, allergisen nuhan ja atooppisen ekseeman esiintyvyyttä 235 477 lapsen, iältään 13-14 vuotiaan, aineistossa ja korreloitiin tätä WHO:n tietoihin tuberkuloosin esiintyvyydestä. Tuloksissa todettiin selvä käänteinen yhteys astman ja vinkumisen sekä tuberkuloosin esiintyvyyden välillä; tuberkuloosin esiintyvyyden kasvu 25/100 000 asukasta oli yhteydessä 4,1%:n laskuun vinkumisen esiintymisessä. Sama havaittiin allergisen nuhan oireiden suhteen. Astman sekä allergisen nuhan oireiden suhteen yhteys heikkeni mutta säilytti merkitsevyytensä, kun bruttokansantuote otettiin mallissa huomioon.

Hannu Puolijoki

Eikö trombolyysi autakaan iäkkäitä infarktipotilaita?

Tällaiseen odottamattomaan epäilyyn päädyttiin laajassa amerikkalaisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa. Iäkkäiden potilaiden trombolyysihoito lisääntyy nopeasti väestön ikääntyessä. Aikaisemmin julkaistujen monikeskustutkimusten perusteella on kuitenkin vaikea varmuudella arvioida trombolyysin tehoa tässä potilasryhmässä. Tutkimuksessa analysoitiin jälkikäteen yhteensä 7 864:n trombolyysihoitoon soveltuvan 65-86-vuotiaan infarktipotilaan jatkoselviytymistä.

Juhani Airaksinen