78622 osumaa

Kahvinjuojilla vähemmän Parkinsonin tautia

Paljon kahvia juovilla ja runsaasti kofeiinia saavilla näyttäisi olevan pienempi mahdollisuus saada Parkinsonin tauti kuin henkilöillä, jotka eivät juo kahvia. Kofeiini olisi tässä tärkein tekijä eivätkä muut kahvin sisältämät aineet. Tutkimuksessa seurattiin 30 vuoden ajan yli 8 000 japanilais-amerikkalaista miestä alkaen vuodesta 1965. Yhteensä 102 miestä sairastui Parkinsonin tautiin ja sairastavuus oli sitä suurempi mitä pienempi kahvin kulutus oli. Kahvia juomattomilla taudin esiintyvyys oli 10,4/10 000 henkilövuotta ja miehillä, jotka joivat ainakin 7 kuppia kahvia päivässä vastaava esiintyvyys oli 1,9. Jo 1-2 kuppia kahvia juoneilla esiintyvyys laski puoleen kahvia juomattomiin verrattuna. Tutkimuksen asetelman vuoksi sen tekijät eivät väitä, että kahvi tai kofeiini suojaisi Parkinsonin taudilta, mutta havainnot innostanevat epidemiologisiin, kliinisiin ja perustutkimuksiin, joissa asiaa selvitetään edelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Monilääkeresistentti tuberkuloosi kaipaa uuden hoitostrategian

WHO on vuosia kehottanut soveltamaan tuberkuloosin hoidossa nk. valvottua lyhytkestoista (2-4 kuukauden) lääkehoitoa (Directly Observed Therapy Short-Course, DOTS), jolla estettäisiin myös monilääkeresistentin tuberkuloosin lisääntyminen. DOTS-hoidossa on käytetty kehitysmaissa ilman resistenssimäärityksiä yleensä neljän lääkkeen yhdistelmää: isoniatsidi, rifampisiini, pyratsiiniamidi ja/tai streptomysiini tai etambutoli. Tällä hetkellä 199 maata soveltaa DOTS-hoitoa, ja se tepsii maissa, joissa monilääkeresistentin tuberkuloosin esiintyvyys on matala.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Cochrane-katsaus: Fenolisaatio on tehokas sisään kasvaneiden varpaankynsien hoidossa

Sisäänpäin kasvava varpaankynsi on tavallinen yleislääkärin potilaiden vaiva. Useimmiten isovarpaaseen kohdistuva vaiva on kivulias ja aiheuttaa toistuvia kynsivallin tulehduksia. Perinteisesti vaivaa on Suomessa hoidettu kiilaeksisiolla, jossa virheellisesti kasvava kynnen osa poistetaan luuta myöten. Kiilaeksision ongelmia ovat toisinaan melko voimakas kipu leikkauksen jälkeen ja siitä johtuva sairausloman tarve.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Höyryhengityksestä ehkä sittenkin apua flunssan oireisiin

Höyryhengitys on perinteinen flunssan parannuskeino. Höyryn annosteluun on käytetty monenlaisia tapoja. Kiehuvan vesikattilan päällä pyyhkeen alla höyrytys on yksi vaihtoehto, tosin epämukava ja palovammoille altistava. Lapsipotilaiden vanhemmille on suositeltu menemistä lapsi sylissä kylpyhuoneeseen, johon höyryä saadaan juoksuttamalla kuumaa vettä hanasta.

Helena Varonen

Vastine Jarkko O. Rantasen ym. artikkeliin Paniikkihäiriöpotilaiden ryhmämuotoinen hoitomalli

Jarkko O. Rantanen ym. ovat julkaisseet Lääkärilehdessä 18/2000 artikkelin paniikkihäiriöpotilaiden psykologisesta ryhmähoitomallista, jossa he mm. toteavat psykologisten hoitomuotojen jääneen tässä sairaudessa valitettavan vähäiselle huomiolle. Tähän toteamukseen voikin suuremmitta vaikeuksitta yhtyä, mutta itse tutkimuksessa tai ainakin sen raportoinnissa on sen sijaan vakavia puutteita, jotka tekevät minkäänlaisten kuvatun hoitomuodon tehokkuutta koskevien johtopäätösten teon mahdottomaksi.

Kristian Läksy

Vastaus Kristian Läksylle

Kiitämme Kristian Läksyä kritiikistä. Läksyn kritiikki keskittyy puutteisiin potilasvalinnan kuvauksessa ja SCID-haastattelun käytön selostuksessa. Läksy on oikeassa siinä, että nämä kohdat on kuvattu puutteellisesti. Tämä johtuu siitä, että Lääkärilehden artikkelissa halusimme tuoda esiin kuvausta koko projektista, kehitetystä hoitomallista ja sen soveltuvuusalueesta, ja tämä tehtiin osittain tieteellisyyden kustannuksella. Projektin yhteydessä kerättiin erikseen aineistoa täsmällisempää artikkelia varten, ja tätä varten haastateltiin osa potilaista SCID-haastattelulla (noin 60 potilasta). Haastattelut suoritti psykiatrin erikoislääkäri, ja SCID-haastattelusta käytettiin vain osia (anxiety disorders ja psychotic screen). Tähän viittaavat myös kommentit läpäisystä ja hylkäämisestä. Kyse oli siis nimenomaan tuosta vaiheesta, jolloin valikoitiin potilaita tutkimusta varten. Suunnitelmissamme on kirjoittaa myöhemmin artikkeli, jossa näiden potilaiden valikoituminen ja tulokset kuvataan tarkemmin. Muuten SCID-haastattelua ei käytetty, vaan valinnat tehtiin psykologin haastattelun perusteella. Alustavissa analyyseissä on kuitenkin jo osoittautunut, että tuon tarkemmin valitun potilasjoukon tulokset eivät eroa merkitsevästi tämän koko laajan, väljemmin kriteerein valitun potilasjoukon tuloksista.

Jarkko O. Rantanen, Markku Partinen, Soili Kajaste

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat