Eläkeiän nostamisesta uskallettava keskustella

Kun Bismarckin aikoina vanhuuseläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, väestön keskimääräinen elinikä oli runsaat 40 vuotta. Nyt se on lähes kaksinkertainen, kirjoittaa ylijohtaja Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Sosiaaliturvan suunta 1998-1999 -raportin esipuheessa. Välimäen mukaan olisikin uskallettava keskustella siitä, onko nykyinen vanhuuseläkkeen ikäraja paikallaan.

Lääkäriasema Koe 70 vuotta

Perusaineenvaihdon määräyksiä, punaisten verisolujen laskemista, jopa koeaamiaisia otti suorittaakseen lääketieteellinen tutkimuslaitos KOE, joka aloitti toimintansa 70 vuotta sitten. Kokeen toiminta on siitä jatkunut tauotta tähän päivään saakka vieläpä samassa osoitteessa Kaisaniemenkatu kolmessa Helsingissä.

Maud Kuistilan palkinto professori Jouko Lönnqvistille

Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa vuosittain 50 000 markan palkinnon ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämistä ja edistämistä Suomessa. Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet professori Ilmo Hassinen (1994), professori Gunnar Myllylä (1995-96), professori Sirpa Jalkanen (1997) ja professori Heikki Vapaatalo (1998).

Lääkäriasema Neljällä 200 lähetystä

Nelosella esitettävä Lääkäriasema Neljä juhlii 200:tta lähetystään. Ja lisää on luvassa, sillä ohjelma jatkaa ensi vuonna neljä kertaa viikossa kello 17.30.

Väestön terveydentila taantuu Venäjällä

Venäläisten odotettavissa oleva elinikä on noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin EU-maiden kansalaisten; se on samaa luokkaa kuin Aasian kehittymättömien maiden kansalaisilla. Venäläisten miesten odotettavissa oleva elinikä on 59 vuotta ja naisten 72 vuotta. Karjalan tasavallassa mies kuolee noin 14 vuotta nuorempana kuin suomalainen mies. Venäläisten tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä onnettomuudet. Useat aikaisemmin hallinnassa olleet tartuntataudit ovat lisääntyneet 1990-luvulla _ tällä hetkellä ongelmallisimpia ovat sukupuolitaudit ja tuberkuloosi.

Terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarve ja siihen liittyvät tekijät

Tutkimme Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueen terveyskeskuksissa työskentelevien terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarvetta, mikä on tärkeä osa terveyskeskuslääkärien täydennyskoulutusta. Tiedot kerättiin alueen 550 lääkärille osoitettuina postikyselyinä. Vastaukset saatiin 369 lääkäriltä, joista 270 (73 %) ilmaisi halunsa tehdä kliinistä työtä sairaalassa. Tarve tehdä kliinistä työtä sairaalassa oli yhteydessä naissukupuoleen, lyhyeen työhistoriaan, terveyskeskustyön koettuun huonoon arvostukseen, koettuun ammattitaidon taantumiseen omassa työssä, haasteettomaksi koettuun työhön, riittämättömiin mahdollisuuksiin kehittää omaa työtään, huonoon työhön perehdytykseen ja siihen, että arvioija katsoi työsidonnaisuuden olevan esteenä sairaalatyöhön pääsylle. Tarve tehdä kliinistä sairaalatyötä ei ollut yhteydessä arvioon oman koulutuksen suhteellisesta riittävyydestä omiin työtehtäviin.

Heikki Luukinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Keijo Koski, Hanna Mäkäräinen, Lauri Nuutinen

Työikäisen väestön alkoholihaittojen ehkäisy terveyskeskuksessa

Alkoholihaittojen sekundääriprevention on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa olevan tehokas ja kustannus-vaikuttavuudeltaan edullinen tapa vähentää alkoholinkulutusta. Sisä-Savon terveyskeskuksessa kartoitettiin alkoholiongelmaisten tunnistamista ja tehtyjä toimenpiteitä terveyskertomusmerkintöjen pohjalta. Alkoholin käyttömäärien kirjaaminen oli yleisempää työterveyshoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotoilla kuin lääkärin vastaanotoilla. Kuitenkin merkinnät käyttöä vähentämään pyrkivistä toimenpiteistä olivat vähäiset kaikissa toimipisteissä. Lyhyen, henkilökunnalle suunnatun kyselyn perusteella suurimpana alkoholinkäytön kirjaamisen esteenä näytti olevan henkilökunnan asenteet. Tutkimus oli osa Stakesin Laadukas terveyskeskus -projektia. Kartoituksen avulla suunniteltiin toimintaa tehostavia toimenpiteitä.

Marja Aira, Tarja Kotilainen

Kolmostien tilaajarengas hakee neuvotteluvoimaa suuresta väestöpohjasta

Kuusi pirkanmaalaista kuntaa on tilannut erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä yhtenäisenä tilaajarenkaana. Kolmostien tilaajarengas teki ensi vuodeksi noin 124 miljoonan markan yhteistilauksen, josta ei ole lainkaan eroteltavissa kuntakohtaisia tilauksia. Renkaaseen kuuluvien kuntien keskinäiseen kustannusten jakoon etsitään vielä lopullista mallia. Ensi vuoden ennakkolaskutus aiotaan jakaa kuntien kesken samansuuruisiin osuuksiin kuin kolmen edellisen vuoden palvelujen käytön keskiarvo. Vuoden kuluttua rengas saa tasauslaskun, jonka jakotavasta ei ole vielä sovittu.

Suvi Sariola

Järki voitti - EVO-rahat takaisin

Valtioneuvoston budjettiriihessä karsittiin kesällä yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuksia (EVO-rahoja) 110 miljoonalla markalla. Vastuullisen ministerin (Huttu-Juntusen) kommentti oli, että ratkaisu oli poliittisesti helpoin. Lääkäriliitto järjesti yhdessä Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa tiedotustilaisuuden tästä järjettömyydestä ja asiasta neuvoteltiin myös lukuisien kansanedustajien kanssa ja kirjelmöitiin myös eduskuntaryhmille ja eduskunnan valiokunnille. Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit ja sairaanhoitopiirien johto olivat myös aktiivisia.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton seminaarissa pohdittiin: Auttaisiko laki potilaan hoitoon pääsyä?

Lehdistössä on viime aikoina ollut kohu-uutisia terveydenhuollon säästöistä ja niihin liittyvistä hoidon ongelmista. Lääkäriliitto puuttui ajankohtaiseen aiheeseen järjestämällä tiedotusvälineiden edustajille seminaarin, jossa käsiteltiin potilaan oikeuksia saada ja yhteiskunnan velvollisuuksia järjestää terveyspalveluja. Yhtenä keinona potilaan hoitoon pääsyn turvaamiseksi pohdittiin mahdollisuutta säätää terveydenhuoltoa koskevat perusoikeudet laissa.

Marit Henriksson