78814 osumaa

Sairaala-apteekin tehtävät kliinisissä lääketutkimuksissa Tampereella

Kliinisissä lääketutkimuksissa käytettävien lääkkeiden hankkimisesta, varastoinnista ja toimittamisesta on huolehdittava asianmukaisesti. Parhaiten tämä onnistuu sairaala-apteekilta. Sen tehtäviin kliinisissä lääketutkimuksissa kuuluu mm. tutkimuslääkkeiden vastaanotto, varastointi, kirjanpito, toimittaminen, toimitusten tallennus ja seuranta sekä palautuneista lääkkeistä huolehtiminen. Tarvittaessa sairaala-apteekki myös satunnaistaa, valmistaa, pakkaa ja etiketöi tutkimuslääkkeet. Näin apteekki osallistuu keskeisesti kliinisten lääketutkimusten toteuttamiseen GCP-vaatimusten mukaisesti.

Anu Gummerus, Marja Iso-Mustajärvi, Pauli Ylitalo

Yllätys hypertonian lääketutkimuksessa

Kuusi vuotta jatkuneessa ja yli 25000 potilasta käsittäneessä verenpainetaudin lääketutkimuksessa (Antihypertensive and Lipid Lowering Treatment to Prevent Heart Attack Trial, ALLHAT) jouduttiin ennenaikaisesti lopettamaan se haara (yli 9 000 potilasta), jossa potilaat saivat alfa-adrenergisten reseptorien salpaajaa doksatsonia. Välianalyysi osoitti, että doksatsonia hoidoksi saaneilla oli noin 25 % enemmän haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia ja heidän riskinsä joutua sairaalahoitoon sydämen toiminnanvajauksen vuoksi oli kaksi kertaa suurempi kuin klooritalidoni-diureettia saaneilla. Klooritalidoni ja doksatsoni vähensivät yhtälailla koronaarikuolleisuuden ja sydäninfarktin riskiä. Tutkimuksessa testattiin verenpainelääkkeinä myös kalsiumantagonistia amlodipiinia ja ACE-estäjää lisinopriilia ja näiden osalta pitkäaikaistutkimus jatkuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lopetetaanko poliorokotukset?

WHO on käynnistänyt keskustelut poliorokotuksen tarpeellisuudesta ja rokotuksen lopetuksen aiheuttamista riskeistä vuoden 2005 jälkeen, jolloin polio on pystytty toivottavasti hävittämään maapallolta. Vuonna 1999 arvioituja tapauksia oli 20 000 ja ne esiintyivät lähinnä Bangladeshissa, Etiopiassa, Intiassa, Nigeriassa ja Pakistanissa. Jopa sotien runtelemissa maissa, kuten Kongossa, Angolassa, Afganistanissa, Somaliassa ja Etelä-Sudanissa, on onnistuttu viime vuonna rokottamaan miljoonia lapsia poliota vastaan myönteisin tuloksin. Tämä on lisännyt uskoa siihen, että vuosi 2005 saattaisi olla realistinen päämäärä polion hävittämisessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomen vaarallisin lääke?

Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos pitää myrkytyskuolemissa todetuista lääkkeistä yleisyyden mukaista listaa. Vuodesta 1996 alkaen ovat neuroleptit jälleen ottaneet paikkansa yleisimpänä lääkeryhmänä. Viisi useimmin todettua lääkettä ovat olleet dekstropropoksifeeni, amitriptyliini, levomepromatsiini, doksepiini ja promatsiini. Yksittäisen lääkeaineen aiheuttamien kuolemantapausten lukumäärää parempi arvio lääkkeen vaarasta saadaan, jos löydökset suhteutetaan lääkkeen saatavuuteen. Lääketilastoissa yleisyyden mittarina käytetään myynnistä laskettua Defined Daily Dose/1 000 asukasta/ vrk -yksikköä. Laskennallinen luku kertoo kuinka monta ihmistä tuhannesta käyttää päivittäin ko. lääkeainetta määritetyllä annoksella.

Erkki Vuori

Yliopistoyhteistyö tarvitsee pelisäännöt Menestyksen partaalla - lääkealan uusyritykset

Uudet biolääketieteen yritykset eivät enää sanan varsinaisessa mielessä edusta lääketeollisuutta, vaikka sen murroksen perillisiä ovatkin. Yritysuntuvikkoihin kiinnitetyt odotukset ovat suuret ja pääomien puutteesta niiden ei ole tarvinnut kärsiä. Menestyksen esteeksi saattaa nousta pikemminkin pula osaavista ihmisistä. Lisäksi ala tarvitsisi pelisäännöt yliopistoyhteistyötä varten.

Liisa Koivula

Strategiapaperi saadaan eloon sairaalan seinien sisällä

Palvelutuotanto on tehokasta ja vaikuttavaa. Henkilöstön osaaminen ja voimavarat suuntautuvat sairaanhoitopiirin päämäärien edistämiseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin strategia kuulostaa menestyvän firman mainoslauseilta. Strategiaa ei ole kuitenkaan jätetty pölyttymään hallintorakennuksen hyllyihin, vaan se herätetään eloon poliklinikoilla ja potilaiden vuoteiden ääressä.

Ulla Järvi

Toimivaan sopimusohjaukseen

Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta on käynyt monelle kunnalle ylivoimaiseksi. Suomalainen palvelusopimukseen perustuva sopimusohjausmalli ei välttämättä toimi kaikilta osin, koska kunta yksikkönä on liian pieni. Kirjoittaja ehdottaa mallia, jossa kunta liittyisi jäseneksi vakuutuspooliin, jolloin pooli tekisi erilaisia erikoissairaanhoidon palvelusopimuksia julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Martti Kekomäki

Tietotekniikan käyttö lääketieteen opetuksessa: valtakunnallinen projekti uuden teknologian mahdollisuuksista Osa 1: Opettajat

Internet-verkkoa ja multimediaohjelmia käytetään nykyään myös lääketieteen opetuksessa. Uusi tekniikka edellyttää opettajilta sekä teknistä tietotaitoa että pedagogista taitoa muuttaa opetusprosessia. Lääketietieteen opettajat suhtautuvat erittäin myönteisesti tietotekniikan käyttöön opetuksessa, ja noin kolmasosa heistä myös tuottaa itse ATK-pohjaista opetusmateriaalia. Lääketieteen opettajien, opetushoitajien ja opiskelijoiden kokemuksia kartoitettiin valtakunnallisessa Uudet opetusmenetelmät lääketieteessä -projektissa. Tutkimusraportin ensimmäisessä osassa keskitytään opettajiin.

Virpi Slotte, Michael Wangel, Kaarlo Simojoki, Kirsti Lonka, Erno Lehtinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat