Lääkäri väkivallan kohteena - lainopillisia näkökulmia

Tarkasteltaessa lainopillisesta näkökulmasta lääkäriin kohdistuvaa väkivaltaa tulee käsiteltäväksi toisaalta väkivallan käyttäjän menettelyn oikeudellinen arviointi ja toisaalta sen arviointi, minkälaisia hyväksyttäviä keinoja on käytettävissä torjuttaessa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja kiinniotettaessa väkivaltaan syyllistynyttä. Väkivaltakäsitteellä ei ole Suomen rikoslainsäädännössä tarkkarajaista määritelmää, vaikka sitä käytetään useassa lainkohdassa. Usein väkivallan käytön rinnalla puhutaan laissa myös väkivallalla uhkaamisesta.

Martti Majanen

Porvoolainen sai valita omalääkärinsä

Maassamme ollaan pikkuhiljaa siirtymässä valtakunnan kattavaan omalääkäriperiaatteella toimivaan julkiseen perusterveydenhuoltomalliin. Siirtymisen kannustimena on ollut lääkärien vastaanotolle pääsyn helpottaminen. Kun jonot pitkittyvät, niin väestö hermostuu ja paineet järjestelmän toimivuuden parantamiseksi kasvavat. Omalääkärijärjestelmää soveltavien terveyskeskusten määrä on kasvanut jatkuvasti, ja 1.9.1999 myös Porvoon terveyskeskus liittyi joukkoon.

Pertti Soveri, Jukka Putro

Globaali etiikka ja lääketiede

Globaali etiikka pyrkii määrittelemään eri kulttuureja ja uskontoja yhdistäviä arvolähtökohtia. Sen tavoitteena on yhteisen moraalinormiston hahmottaminen maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Taloudellisen globalisaation eriarvoisuutta lisäävän vaikutuksen hillitsemiseksi tarvitaan lisää vastuukykyisyyttä ja kokonaisuuden huomioon ottavaa ajattelua. Kirjoituksessa pohditaan, mitä tämä merkitsisi bioetiikan ja lääkärin työn kannalta. Kirjoittaja on osallistunut globaali etiikka -prosessin kehittämiseen vuodesta 1992 lähtien yhteistyössä saksalaisen professori Hans Küngin kanssa.

Reijo E. Heinonen

Akrobaatti

Adoben PostScriptista kehitetty pdf-tiedostomuoto on saavuttanut perustyökalun aseman julkaisutoiminnassa. Esitysmuotoa voidaan soveltaa yllättävän monin tavoin.

Erkki Karjalainen

Suomalaista kansan-parannusta, ylikansallista uskomus-lääkintää

Luontais- eli vaihtoehto- eli uskomuslääkintää pidetään usein synonyymina perinteiselle kansanlääkinnälle. Käsitys on virheellinen: uskomuslääkintä on jälkiteollisen yhteiskunnan ilmiö, laaja elinkeino ja moderni kaupanala, joka tuottaa teollisesti lisäravinto- ja yrttivalmisteita sekä terapiapalveluita. Kansanomaisen lääkinnän osuus uskomuslääkinnästä on pieni.

Hannes Karppinen ja manuaalinen terapia

Hannes Karppinen on parantajasukua. Vaikka hän on palkittu terapia-alan yrittäjä, on hän myös vanhaa kotimaista jäsenkorjaajaperinnettä edustava kansanparantaja. Terveydenhuollon koulutusta hänellä ei ole. Hänen käsityksensä elimistön toiminnasta ja kipujen syistä on sukua vanhan kiropraktiikan näkemykselle, jonka mukaan selkärangassa olevat häiriöt (virheasennot, lukkotilat, kiropraktiikassa subluksaatiot) ovat mitä moninaisimpien vaivojen syitä.

Veijo Saano

Rumjantseva ja karaisevat kotihoidot

Ljudmila Rumjantseva on lääkäri. Hän esittelee kirjansa johdannossa monia avainsanoja hoitojensa tueksi. Luonnonmukaisuus, elimistön puolustusjärjestelmät, käsitys että hoitomenetelmän vanhuus olisi tae sen toimivuudesta, ekologia ovat epämääräisiä, myönteisesti latautuneita sanoja ja ajatuksia, joita monissa muissa yhteyksissä on esitetty milloin minkin vaihtoehtoterapian vakuudeksi.

Veijo Saano

Syöpään sairastuneen opas antaa toivoa

Kirjanen käsittelee monia syöpään sairastumiseen liittyviä kysymyksiä. Opas on kirjoitettu nimenomaan potilaan näkökulmasta ja siinä kerrotaan sekä vaikeista tunnetason että aivan käytännöllisistä ruokatottumuksiin ja harrastuksiin liittyvistä asioista. Kirjan tarkoituksena on oppia hallitsemaan omaa sairastumista ja käsittelemään tunteita, ajatuksia ja kysymyksiä, jotka heräävät sairastumisen yhteydessä. Oppaassa todetaan, että sekä sairastuneilla että heidän läheisillään on huikeita voimia sopeutua ja selviytyä, kunhan nämä voimat otetaan käyttöön.

Vähintään 30 minuuttia päivässä

Jokaisen aikuisen tulisi harrastaa päivittäin kohtuullisen rasittavaa liikuntaa vähintään 30 minuuttia yhtenä tai useampana jaksona. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön yhdessä antamat suositukset ovat syntyneet Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman kokemusten pohjalta.

Terapeuttinen leikki lapsen avuksi sairaalassa

Terapeuttinen leikki auttaa lasta tutustumaan vieraaseen sairaalaympäristöön ja toimenpiteisiin, mutta se antaa myös välineen kerrata ja työstää sairaalakokemuksia. Terapeuttinen leikki sijoittuu jonnekin leikkiterapian ja pedagogisen leikinohjauksen välimaastoon. Sillä on tärkeä tehtävä lapsen kehityksen ylläpitäjänä ja vahvistajana sairaalajaksojen aikana.