76114 osumaa

Sotavuosien synnytyshuoltoa tilapäissairaaloissa

Jotkut sotavuosina syntyneet ihmettelevät outoa syntymäpaikkakuntaansa, johon suvuilla ei tunnu olevan mitään yhteyttä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri LL Vappu Väyrynen (s. 1903) antaa heille selityksen. Hän on valinnut runsaasta päiväkirja- ja kirjeaineistostaan julkaistavaksi muistelmia pääkaupungista maaseudulle evakuoitujen synnytyssairaaloiden toiminnasta. Näihin tilapäissairaaloihin lääkintöhallitus määräsi työvelvollisina naislääkäreitä ja lääketieteen kandidaatteja.

Kyllikki Kauttu

Milloin lääkärin pitää pyytää anteeksi?

Viime aikoina arkkiatri Risto Pelkonen on esittänyt kiinnostavia ajatuksia lääkärin työstä ja etiikasta. Erityisesti mieleeni ovat jääneet kirjoitukset lääkärin vallankäytöstä sekä anteeksipyytämisestä. Jälkimmäinen koski lääkärin velvollisuutta pyytää anteeksi huonoa käytöstään, esimerkiksi myöhästymistä vastaanotolta. Arkkiatri Pelkosen mielipiteisiin on potilaan helppo yhtyä.

Potilasvahinkolaki hienosäätöön

Hallitus antoi heinäkuun alkupuolella eduskunnalle esityksen potilasvahinkolain muuttamisesta. Kansainvälisestikin myönteistä huomiota saanut potilasvahinkojärjestelmämme ydin on se, että potilaan on mahdollista saada korvausta kärsimästään vahingosta ilman oikeuskäsittelyä. Järjestelmän toinen kantava periaate on oikeus korvaukseen ilman osoitusta hoidon antaneen syyllisyydestä tai tuottamuksellisuudesta. Lakimuutoksen taustana ovat potilasvahinkolain noin 10 voimassaolovuoden aikana todetut puutteet ja ongelmat. Myös muissa pohjoismaissa on otettu käyttöön hieman suomalaisista ratkaisuista poikkeavia korvausjärjestelmiä, joista myös on kertynyt kokemuksia.

Taito Pekkarinen

Mikä lannerangan röntgentutkimuksessa on vaikeaa terveyskeskuslääkärille?

Lähes jokaisessa Suomen terveyskeskuksessa on röntgenlaitteet. Tavallisimmin terveyskeskuslääkäri vastaa röntgentutkimusten tulkinnasta ainakin alustavasti. Terveyskeskuslääkärien suorituskyvyn arvioimiseksi katsoimme 470 potilaan tutkimusten tulkinnat jälkikäteen ja yritimme selvittää, mikä asia lannerangan tutkimuksissa on vaikeaa. Osoittautui, että virheitä tuli nimenomaan tavallisten löydösten kohdalla.

Jukka Lehtovirta, Olavi Kiekara, Seppo Soimakallio

Ketkä eivät käy äitiysneuvolassa? Tutkimus riittämättömän raskaudenseurannan esiintyvyydestä ja syistä

Vaikka äitiysneuvolajärjestelmämme on yleisesti tunnettu, jää pieni osa synnyttäjistä edelleenkin säännöllisen raskauden seurannan ulkopuolelle. Osa heistä asuu ulkomailla ja tulee Suomeen synnytystä varten, eikä sen vuoksi käytä suomalaisia neuvolapalveluja. Osa raskaana olevista aloittaa käynnit neuvolassa myöhään, koska ei tiedä raskaudestaan tai vaikean elämäntilanteen vuoksi on asunnoton tai haluaa salata raskauden. Sosiaalisista syistä palveluja vähän käyttäneiden osuus oli tässä tutkimuksessa noin 0,5 % synnyttäjistä. Useimmat heistä olivat naimattomia, vähän koulutettuja, nuoria ja ensisynnyttäjiä. Heidän kohdallaan on kirjoittajien mukaan epätodennäköistä, että terveyssektorin toimilla voitaisiin järjestelmän kattavuutta enää nykyisestään merkittävästi lisätä. Haastattelututkimus oli osa Euroopan komission rahoittamaa yhteiseurooppalaista hanketta ja tehtiin kolmessa pääkaupunkiseudun synnytyssairaalassa.

Kirsi Viisainen, Marja-Liisa Tölö, Mika Gissler, Vilho Hiilesmaa, Marja-Liisa Jaakkola, Juha Vesterinen, Elina Hemminki

Aikuisikäisten nuoruustyypin diabeetikkojen hoito ja seuranta Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä vuodesta 1981 lähtien

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on seurattu systemaattisesti aikuisia, alle 35-vuotiaina nuoruustyypin diabetekseen sairastuneita henkilöitä. Seuranta on tehty keskussairaalassa vuodesta 1981 lähtien kahden vuoden välein ja vastaavasti terveyskeskuksissa vuodesta 1986 lähtien. Diabeteksen hoitotasapaino korjaantui vuoteen 1991 asti, minkä jälkeen se huononi. Kotiseurannassa 1980-luvulle asti käytössä olleet virtsakokeet jäivät pois ja tilalle tulivat verensokerimääritykset. Diabeteksen hoitomuoto muuttui yksi- ja kaksipistoshoidoista monipistoshoitoihin molemmissa hoitopaikoissa. Keskussairaalan diabetespoliklinikalla insuliinipumppuhoidon osuus vakiintui 12-13 %:iin diabeetikoista. Diabeteksen komplikaatioiden merkittävin muutos oli kliinisen ja alkavan nefropatian ilmaantuvuuden väheneminen keskussairaalan aineistossa. Hypertonian hoito yleistyi molemmissa hoitopaikoissa.

Hannu Turtola, Antti Rainio, Eila Elovaara, Juha Mustonen

Koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset

Koulukiusaaminen koetaan vakavaksi ongelmaksi, vaikka sen olemuksesta ja syistä kiistelläänkin. Kouluterveys 1997 -kyselyssä tutkittiin koulukiusaamisen yleisyyttä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Pirkanmaan ja Vaasan lääneissä. Kyselyssä ilmeni, että koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoisuus olivat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla, ja sitä esiintyi eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka itse kiusasivat muita.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen, Arja Rimpelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030