Ärsyttävää kampanjointia

Tänä kesänä olen neljä kertaa saanut postista saapumisilmoituksen, ja kun olen hakenut saapuneen tavaran, se on ollut jokin mainoslahja, joka "ei ole mahtunut luukusta". Kahdesti se on ollut frisbee, kerran pahvilaatikko, jossa oli mainoskynä. Huippu oli tyhjä videokasettikotelo, johon kehotettiin lainaamaan (porno?) video naapurin nuorelta mieheltä.

Markku Vähätalo

Kunnianosoitus kunnanlääkärille

Kun Andreas Carlberg valittiin 20 hakijan joukosta Mäntsälän kunnanlääkäriksi 1931, oli poliittinen tilanne maassa jännittynyt, eikä vähiten juuri Mäntsälässä. Ei uuden kunnanlääkärin oma tilannekaan ollut ongelmaton. Valmistuttuaan 1928 hän oli heti ruvennut yksityislääkäriksi Järvenpäähän ja saavuttanut mainetta tunnollisena ja taitavana lääkärinä. Myös Mäntsälän läntisistä kylistä, kuten Ohkolasta kävi potilaita hänen vastaanotollaan. Nuoren lääkärin ystävällisyyttä arvostettiin, sillä mäntsäläläisiä oli vuodesta 1894 hoitanut äksy ja arvaamaton Ivar Sternberg. Hänen kovat otteensa potilaisiin oli johtanut peräti irtisanomisyritykseen.

Mikko Niemi

Mitäs me hutkitut ja hyllytetyt

Nykäsistä, lampeniuksista, erilaisista kestosekoilijoista, pakollisista kesäpedoista ja kukkotappeluista ynnä Kuttulasta selvittyään suuntasi tuulenpesäjournalismi harittavat silmänsä klassiseen kestoepäiltyyn, -syytettyyn, -syyllistettyyn, ja -tuomittuun, lääkärikuntaan.

Ohjeita matkustavaisille menneinä aikoina

Matkustaminen oli aikaisemmin vaarallista onnettomuuksien, ryöstöjen, kulkutautien ja sairastumisten vuoksi. Keskiajalla ja vielä uuden ajan alussa uskottiin, että matkalla vältyttiin pahimmalta, jos lähtö tapahtui astrologisen kalenterin mukaan "onnellisten tähtien alla". Tähtiin ei kuitenkaan voinut luottaa ehdottomasti eikä rukouksista tai pyhimyksistäkään tuntunut olevan aina apua. Sen vuoksi alettiin lisääntyvästi turvautua asiantuntijoihin vaikeuksien välttämiseksi.

Arno Forsius

Mielenterveys Euroopan asialistalle

Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama taakka yksilöille, perheille ja koko yhteiskunnalle on huomattava. Epidemiologisten tutkimusten mukaan lähes viidesosa aikuisväestöstä kärsii tietyllä hetkellä jostakin mielenterveyden häiriöstä, ja valtaosalla heistä on myös jonkinasteisen hoidon tai huomion tarve. Näiden häiriöiden elinaikaisen prevalenssin on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan jopa 50 %. Mielenterveyden häiriöt ovat myös yhteydessä selvästi lisääntyneeseen kuolleisuuteen: esimerkiksi hiljattain julkaistusta suomalaisesta tutkimuksesta ilmenee, että mielisairaaloista kotiutettujen potilaiden kuolleisuus oli neljän ja puolen vuoden seuranta-aikana noin nelinkertainen verrattuna vastaavanikäisen normaaliväestön kuolleisuuteen. Mielenterveyden häiriöiden tuottama inhimillinen kärsimys on suuri.

Ville Lehtinen, Eero Lahtinen

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää lääkehoidosta? Rohto-ohjelma ravistelee rationaaliseen lääkehoitoon

Suomalainen lääkehoito tiedetään periaatteessa asialliseksi ja lääkkeiden käyttö kohtuulliseksi. Silti lääkehoitoon liittyy joukko ilmeisiä ongelmia, jotka eivät ole väistyneet monista hyvistä suosituksista, kirjoituksista tai kurssituksista huolimatta. Nyt lääkärit halutaan itse ruotimaan ongelmakenttää ja etsimään keinoja lääkehoidon rationalisoimiseksi.

Suvi Sariola, Timo Klaukka

ROHTO etsii yhteistyö-kumppaneita

Kolmen vuoden kestoisen ROHTO-ohjelman painopiste on alueellisissa verkostoissa. Toimintaa käynnistetään ensi vuoden aikana muutaman sairaanhoitopiirin alueella. Suomen Lääkäriliitto ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat keskeisessä asemassa ohjelmaa toteutettaessa. Mukana ovat myös sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Kela, Kuntaliitto ja Lääkelaitos.

Trans- ja muiden rasvahappojen saanti suomalaisista elintarvikkeista TRANSFAIR-tutkimus

Vuonna 1995 kerättyjen, rasvan kokonaissaantia edustavaan ruokakoriin kuuluneiden 96 suomalaisen elintarvikkeen rasvahappokoostumus analysoitiin osana eurooppalaista TRANSFAIR-tutkimusta. Tulosten ja suomalaisen ruoankäyttötutkimuksen perusteella laskettiin trans-rasvahappojen ja muiden rasvahapporyhmien keskimääräinen saanti. Trans-rasvahappojen suhteellinen osuus oli suurin ranskalaisissa perunoissa, mikropopcornissa ja kasvirasvajäätelössä ja suurimmat määrät löytyivät suurtalouksien paisto- ja leivontarasvoista, mikropopcornista ja tuontimargariinista. Trans-rasvahappojen määrät olivat tyydyttyneisiin verrattuna vähäisiä, ja saanti jakautui jokseenkin tasan eläin- ja kasviperäisten trans-rasvahappojen kesken. Trans-rasvahappojen, samoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen ja kokonaisrasvan, keskimääräinen saanti oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa pienempi.

Meri Anttolainen, Marja-Leena Ovaskainen, Jukka Lauronen, Antti Aro

Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy

Vaikea hyponatremia on hengenvaarallinen tila, joka voi johtua monista sairauksista, polydipsiasta tai lääkkeistä. Selvitimme Peijaksen sairaalassa etiologisten tekijöiden jakauman 140 hyponatremiapotilaan aineistossa. Runsas puolet vaikeista hyponatremiatiloista johtui syistä, jotka olivat ilmeisiä hoitavalle lääkärille ilman etiologisia jatkotutkimuksia, kuten nestehukasta suolistoon, alkoholin tai muun nesteen aiheuttamasta laimentumisesta, maksakirroosista tai sydämen vajaatoiminnasta furosemidi- tai spironolaktonilääkityksen yhteydessä. Aiemmin diagnosoimaton sairaus oli hyponatremian syynä harvinainen: vain kahdelta potilaalta löytyi tällainen sairaus siitä huolimatta, että etiologisia tutkimuksia suoritettiin suurelle osalle potilaista. Lääke oli hyponatremian pääasiallinen syy 29 %:lla potilaista, tavallisimmin tiatsididiureetti tai karbamatsepiini. Lääkkeiden osuutta hyponatremian aiheuttajana ei tunnettu riittävän hyvin. Yli puolet potilaista, joiden hyponatremia johtui lääkkeestä, jatkoi hyponatremian aiheuttaneen lääkkeen käyttöä. Hyponatremian syytä selvitettäessä pitäisi ensimmäiseksi selvittää, käyttääkö potilas tiatsididiureetteja, epilepsialääkkeitä tai muita hyponatremiaa aiheuttavia lääkkeitä.

Sinikka Pohjola-Sintonen, Ritva Kauppinen-Mäkelin

Psykologisten tekijöiden yhteys kolesteroliarvoihin

Sepelvaltimotautiin liittyvissä tutkimuksissa on yhä enemmän alettu korostaa psykososiaalisten riskitekijöiden vaikutusta. Kuitenkin esimerkiksi työstressin, vihamielisyyden tai A-tyyppisen käyttäytymisen vaikutusmekanismit kardiovaskulaariseen järjestelmään ovat edelleen epäselviä ja tutkimustulokset vaikutuksista ristiriitaisia. Omassa tutkimuksessamme työ- ja elämäntilanteen kokemisella, vihamielisyydellä sekä A-tyyppisellä käyttäytymisellä ei ollut erityistä yhteyttä sepelvaltimotautiriskin osoittimena käytettyihin seerumin non-HDL-kolesteroliarvoihin.

Sirke Koskinen, Soili Keskinen, Strip Baby -Tutkijaryhmä