Barry Riccio voi hyvin

Toukokuussa tiedemaailmassa kohahti, kun maailmanlaajuisesti uutisoitiin syövän kuin syövän pian parantuvan ja vielä vähin sivuvaikutuksin uusilla verisuonten kasvua estävillä aineilla, angiostatiinilla ja endostatiinilla. Uutissähkeissä kerrottiin, että jo heti ensimmäisen tällaista hoitoa saaneen potilaan, illinoislaisen professorin Barry Riccion, mahasyöpä olisi pienentynyt jo kuukauden hoidon jälkeen 70 %. Antiangiogeenistä lääkitystä saanut potilas voi mitä parhaiten, ja yhden viikonlopun aikana lääkkeitä kehittelevän yrityksen EntreMedin osakekurssi ponnahti 12 dollarista 83 dollariin.

Heikki Joensuu

gammad-T-solut ja astma

Immunologian kehitystä parin vuosikymmenen ajan seuranneet varmaan muistavat, miten kuumeisesti etsittiin T-solujen pintareseptoria. Kun tämä reseptori sitten löydettiin, sen todettiin koostuvan kahdesta ketjusta, joille annettiin nimet alfa ja beeta. Viime vuosina on kuitenkin käynyt ilmi, että T-solujen joukossa on pieni alaryhmä, jolla on erilainen reseptori kuin valtapopulaatiolla. Tämän reseptorin ketjuille annettiin nimeksi kreikkalaiset aakkoset gamma ja delta, ja vastaavia soluja alettiin kutsua gammad-T-soluiksi. Näitä soluja on vain pieni osa perifeerisen veren T-soluista, limakalvojen immuunijärjestelmässä ne sen sijaan saattavat paikoin olla jopa vallitseva solutyyppi.

Matti Viljanen

Tupakasta hyötykasvi

Luonto on varustanut limakalvomme erittämään vasta-aineita, jotka ovat tehokkaita suojaamaan ulkomaailman mikrobeilta ja muilta vierailta. Rakenteeltaan ne ovat mutkikkaita, monesta osasta koostuneita. Epiteelisolun läpi erittyessään ne saavat vielä viimeisen silauksen eli osan, joka suojaa niitä hajottavilta entsyymeiltä. Jos vasta-aineita osattaisiin tuottaa teollisesti, niillä olisi käyttöä esimerkiksi suun kautta nautittuina ehkäisemään infektioita. Nyt on tällainen tehdas saatu aikaan. Se on kasvi - tupakka. Sen tuotteella on tehty ensimmäiset kokeet ihmisillä.

Heikki Arvilommi

Harjoitus tekee mestarin - vai laatugeenistö?

Varhaislapsuuden kasvuympäristö ja virikkeet vaikuttavat lapsen kehitykseen ratkaisevalla tavalla. Aivot ovat ensimmäisten ikävuosien aikana herkimmillään vastaanottamaan aistimuksia ja vaikutteita. Vaikka aivojen muovautumiskyky on voimakkaimmillaan varhaislapsuudessa, aikuisillakin systemaattinen harjoittelu vaikuttaa harjoittelusta vastaavien aivoalueiden toimintaan ja laajuuteen.

Konjugoitunut linolihappo kiinnostaa syöpätutkijoita, laihduttajia ja kehonrakentajia

Konjugoitunutta linolihappoa (CLA) syntyy välituotteena linolihapon kaksoissidosten tyydyttyessä bakteerien toimesta eläinten pötsissä ja sitä on pienehköjä määriä märehtijöiden maidossa ja lihassa. Kemiallisesti tuotetun CLA-seoksen on eläinkokeissa todettu ehkäisevän syövän kehitystä. Sillä on todettu eläimissä myös anabolisia vaikutuksia, joiden perusteella on arveltu sen voivan edistää laihduttamista ja lihasmassan kasvattamista. Tuloksia ihmiskokeista ei vielä ole tiedossa eikä tiedetä, missä määrin kemiallisesti tuotetun rasvahapposeoksen ja luonnostaan ravinnossa esiintyvän isomeerin vaikutukset eroavat toisistaan.

Antti Aro

Joka kolmannella suomalaisella koululaisella astma- tai allergiaoireita

Astma- ja allergiapotilaiden määrän kasvaminen on viime vuosina havaittu terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla. Osaltaan kasvu selittyy diagnostiikan herkistymisellä ja allergiapalvelujen kysynnän lisääntymisellä parantuneiden hoitomahdollisuuksien myötä, mutta myös näiden sairauksien absoluuttisen esiintyvyyden on arvioitu lisääntyneen Suomessa sekä useimmissa muissakin länsimaissa. Syitä allergisten sairauksien esiintyvyyden kasvuun ei tiedetä. Todennäköisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret muutokset länsimaiden elämäntavoissa ja elinympäristöissä ovat vaikuttaneet atopiaa lisäävästi. Myötävaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunneta, mutta varhaislapsuuden ympäristöaltisteilla, infektiot mukaanlukien, näyttää olevan keskeinen merkitys.

Sami Remes

Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli

Ksylitolin vaikutus korvatulehdusten ehkäisyssä

Väitöskirjassa kuvataan uusi ja totutuista keinoista poikkeava menetelmä korvatulehdusten ehkäisemiseksi. Tutkimus koostuu laboratoriotöistä, joissa tutkittiin ksylitolin vaikutusta korvatulehdusbakteerien käyttäytymiseen, sekä kliinisistä tutkimuksista, joissa arvioitiin erilaisten ksylitolivalmisteiden tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä päiväkotilapsilla.

Tero Kontiokari

Terveyden biotieteiden uusi koulutusohjelma käynnistyi Turussa

Turun yliopistossa on tänä syksynä aloittanut opiskelunsa ensimmäiset 20 terveyden biotieteiden opiskelijaa. Koulutusohjelma on lääketieteen ja luonnontieteiden muodostama kokonaisuus, jossa yliopiston mukaan otetaan huomioon myös elintarvike- ja lääkealan kehitys sekä tulevaisuuden työvoimatarpeet. Filosofian maisterin tutkintoon johtava viisivuotinen koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.

Kirkkonummella alkaa eurooppalaisen terveyskortin kokeilu

Kirkkonummella ryhdytään lokakuun alussa kokeilemaan eurooppalaista terveyskorttia. Korttia kokeillaan EU-rahoituksen tuella yhdeksässä maassa yhtä aikaa. Pankkikorttia muistuttavalla terveyskortilla pyritään helpottamaan asiointia terveyskeskuksessa ja sairaalassa: palvelu nopeutuu, kun terveyskortista saadaan nopeasti ja luotettavasti tiedot esimerkiksi potilaan pysyvistä diagnooseista, lääkityksestä, leikkauksista, allergioista sekä potilasta hoitaneista lääkäreistä ja sairaaloista. Kokeilussa ovat mukana Kirkkonummen pääterveysasema, Jorvin sairaala ja Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikka.