76114 osumaa

Vaikeat epilepsiat, epilepsiaoireyhtymät ja status epileptikus lapsuusiässä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten epilepsian yleisyyttä, vaikeahoitoisen epilepsian määrää, laatua ja syitä, selvittää tiettyjen hoitomenetelmien (barbituraattianestesiat) tehokkuutta hoitoresistenttien epilepsioiden ja konvulsiivisten status epileptikusten hoidossa sekä arvioida liitännäisvammaisuuksien (kehitys- ja liikuntavammaisuus) ja epilepsian välistä suhdetta.

Kai Eriksson

Glutationitransferaasi Alfa - aikaerotteinen immunofluorometria seerumista maksasolujen integriteetin seurantaan

Maksasolujen integriteettiä eli toiminnallista eheyttä voidaan seurata mittaamalla verenkierrosta yhdisteitä, jotka vapautuvat maksasolujen vaurioituessa. Tavallisimmin käytettyjen aminotransferaasien (ASAT ja ALAT) rajoituksia ovat huono herkkyys ja pitkä puoliintumisaika. Aminotransferaaseja on periportaalisilla alueilla, mutta niitä ei ole kaikkein haavoittuvimmissa sentrilobulaarisissa maksasoluissa. Niinpä merkittäväkin sentrilobulaarinen vaurio heijastuu huonosti aminotransferaaseihin. ASAT:n puoliintumisaika seerumissa on 20 tuntia ja ALAT:n 50 tuntia, joten ne seuraavat maksasolujen integriteetin muutoksia viiveellä. Glutationitransferaasi Alfa (GSTA) on vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi ja sitä on runsaasti sekä sentrilobulaarisissa että periportaalisissa maksasoluissa. GSTA:n puoliintumisaika seerumissa on vajaa tunti. Edellä mainitut ominaisuudet tekevät GSTA:sta erittäin herkän ja nopeasti reagoivan maksasolujen integriteetin indikaattorin.

Pekka Tiainen

Pienikin painonpudotus vähentää terveysriskejä

Lihavuus on länsimaiden ja pian koko maailman johtava terveysongelma. Lihavuuden syynä pidetään liiallista rasvan saantia ja vähäistä liikunnan määrää. Länsimaissa jo noin puolet väestöstä on joko lievästi tai selvästi ylipainoisia. Lihavuuden rajan eli painoindeksin 30 (esim. 170 cm pitkän henkilön paino 87 kg) ylittää Yhdysvalloissa 22 %, Suomessa noin 14 % ja Ruotsissa 7 % väestöstä. Kiinassa lihavia on vain noin 1,5 %. Vuoteen 2025 mennessä ongelma on levinnyt maailmanlaajuiseksi, todettiin kansainvälisen lihavuustutkimuskongressin lehdistöseminaarissa Pariisissa 30.8.1998.

Lääkelaitos puuttui kliinisiin lääketutkimuksiin

Lääkelaitos on viime aikoina joutunut puuttumaan joihinkin kliinisiin lääketutkimuksiin, joista ei ole tehty ennakkoilmoitusta ja joita ei ole käsitelty eettisissä toimikunnissa. Nämä tutkimukset täyttävät kuitenkin ennakkoilmoitettavan kliinisen lääketutkimuksen tunnusmerkit. Tällöin kyseessä on yleensä monikeskustutkimus, jossa tehdään hoitointerventio, joka poikkeaa tavanomaisesta hoidosta ja siihen pelkästään liittyvästä havaintojen teosta. Usein lääkkeen määrääminen ja luovutus poikkeavat myös tavanomaisesta hoitotapahtumasta. Lääkelaitos on päättänyt äsken yhden tällaisen tutkimuksen keskeyttämisestä.

Täsmälaser ja biomateriaalit kasvokirurgian kehityksen kärkeä

Kasvo- ja leukakirurgeille on viime vuosina kehitetty aina vain täsmällisempiä työkaluja. Varsinkin laserkirurgian ja elimistössä liukenevien biomateriaalien mahdollisuuksia esiteltiin syyskuun alkupäivinä Helsingissä kokoontuneessa Euroopan kasvo- ja leukakirurgiyhdistyksen kongressissa. Kongressiin osallistui noin 1 500 alan erikoislääkäriä ja erikoishammaslääkäriä sekä näytteilleasettajaa eri puolilta maailmaa.

Rintasyöpäseulonnassa kirurgiseen biopsiaan - odotus ennen leikkausta ja diagnoosin saamista

Syöpäepäily rintasyöpäseulonnassa on monelle naiselle yllättävä ja raskas kokemus. Varmuuden saaminen diagnoosista on silloin tärkeintä ja siksi diagnoosi pitäisi selvittää mahdollisimman pian. Tässä tutkittiin odotusaikojen pituutta varmistustutkimusten ja kirurgisen biopsian välillä sekä ennen vastauksen saamista ja tarkasteltiin odotusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, että osa naisista joutui odottamaan tutkimuksiin pääsyä sekä tuloksia kohtuuttoman kauan ja että he kokivat tämän rasittavana tekijänä. Asiakkaiden elämänlaadun kannalta olisi tärkeää, että heitä ohjattaisiin hoitojärjestelmässä eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti.

Gunilla Rehnberg, Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Päivi Hietanen

Terveydenhuoltohenkilöstön tupakointi Suomessa 1995

Terveydenhuoltohenkilöstö tupakoi huomattavasti vähemmän kuin muu väestö. Tässä selvityksessä oli tupakoivia lääkäreitä eniten vanhimmissa ja hoitajia nuorimmissa ikäryhmissä. Eri ammattiryhmistä perushoitajat tupakoivat eniten (14 %) ja terveydenhoitajat vähiten (2 %). Terveydenhuollon henkilöstön tiedoilla, asenteilla ja henkilökohtaisella tupakointikäyttäytymisellä on suuri merkitys tupakkavalistustyössä. Terveydenhuollon ammattilaisten käyttäytyminen voi toimia esimerkkinä potilaille ja väestölle sekä ohjata heidän asennoitumistaan tupakointiin.

Markku Myllykangas, Vesa Jormanainen, Klas Winell, Aulikki Nissinen

Kehitysvammaisten palvelujärjestelmän muutos

Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet muuttuvat: laitoshuoltoa puretaan ja lähipalveluja pyritään lisäämään. Toisinaan muutosta pidetään väistämättömänä, mutta joskus toivottavana. Vanhan ja uuden järjestelmän leikkauskohtaan syntyy "palvelukuoppa", jos vanha järjestelmä purkautuu, ennen kuin uusi on kehittynyt palvelukykyiseksi. Rakennemuutoskeskustelusta on tunnistettavissa kolme puhetapaa: taloushallinnollinen, ideologinen ja toimintakäytännöllinen muutospuhe, joita erilaiset toimijat käyttävät tuodessaan esiin omia käsityksiään.

Leena M. Matikka

Terveydenhuollon tietoteknologian laaja kokeilu alkaa Satakunta pilottialueeksi

Satakunta on valittu sosiaali- ja terveydenhuollossa alkavan laajan tietoteknologiakokeilun, Makropilotin, kokeilualueeksi. Makropilottialueeksi pyrki 19 alueellista yhteenliittymää, joissa oli mukana mm. kuntia ja kuntayhtymiä. Osana kokeilua Satakunnassa otetaan käyttöön pilottia varten luotava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskortti, joka jaetaan alueen väestölle.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030