78623 osumaa

Lyhyesti: Astman seurantaa verkossa

Kotiseurantamenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet tietotekniikan myötä. Yhdysvalloissa 31 astmapotilaan tilaa seurattiin kotispirometriamittauksin niin, että kahdesti päivässä kolmen viikon ajan otetut käyrät ja oirekirjanpito siirrettiin Internetin välityksellä hoitavaan yksikköön. Alkuopetusta oli vain 40 minuutin jakso, vaikka potilaista valtaosalla ei ollut aiempaa kokemusta tietokoneista lainkaan ja lopuillakin vain vähän. Jakson lopulla tutkija vieraili potilaan kotona tarkastaen potilaan suorittaman mittauksen laadun. Ohjaamattoman ja ohjatun suorituksen tuloksissa oli vain vähän eroa: FVC-arvoissa ero oli keskimäärin 4,1 %, FEV1-arvoissa 3,7 % ja PEF-arvoissa 7,9 %. Potilaiden mielestä seuranta onnistui varsin hyvin, ja he olivat siihen motivoituneita ylimääräisistä 15 dollarin puhelinkuluista huolimatta. Chest 2000;117: 148-155

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Suunielun syöpään uusi hoito

Tonsillasyövät ja kielen tyven syövät ovat suunielun syövistä tavallisimpia. Suunielun suurikokoisen syövän käypä hoito on ollut sädehoito, mutta nyt julkaistun satunnaistetun tutkimuksen mukaan kemosädehoito johtaa pelkkää sädehoitoa parempaan tulokseen. Kolmen vuoden kuluttua kemosädehoidolla hoidetuista oli elossa 51 %, pelkkää sädehoitoa saaneista vain 31 %. Kemosädehoitoryhmässä annettiin sädehoidon kanssa yhtä aikaa fluorourasiilia ja karboplatiinia. J Natl Cancer Inst 1999;91: 2081-2086

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Hormonihoito vaikuttaa seulontamammografian tuloksiin

Vaihdevuosien ja menopaussin jälkeisen hormonihoidon vaikutuksia seulontamammografian tuloksiin tutkittiin 103 770 naisen aineistosta (ikä 40-70 v). Mikäli naisella oli kuvauksen aikana estrogeenihoito joko progestiinin kanssa tai ilman, kahden vuoden välein tehdyn mammografian herkkyys seurantajakson aikana puhkeavan syövän osoittamisessa oli 64,8 % (luottamusväli 58-72), kun ilman hoitoa olleilla herkkyys oli 77,3 % (74-81). Myös vääriä positiivisia mammografialöydöksiä oli hormoneja saaneilla enemmän. Hormonihoito voi lisätä rauhaskudoksen tiheyttä ja siten huonontaa kuvauksen osuvuutta. Tekijät pohtivat, olisiko hormonikorvaushoito lopetettava kahta viikkoa ennen seulontamammografiaa. Lancet 2000;355:270-274

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Lataa ja varmista?

Ameriikan ihmemaassa väitellään kiihkeästi siitä, onko aseen hallussapito kansalaisoikeus vai ei. Atlantassa saatiin kyselytutkimuksella selville, että noin joka neljännestä lapsiperheestä löytyi kotoa jonkinlainen paukkurauta. Yli puolet aseen omistajista säilytti asetta joko ladattuna tai lukitsemattomassa paikassa, ja peräti 13 % aseista oli sekä lukitsemattomia että ladattuja. Kolme neljännestä vanhemmista uskoi, että heidän 4-12-vuotiaat lapsensa osasivat erottaa oikean ja leikkiaseen, ja 23 % olisi huoleti uskonut perilliselleen ladatun kuudestilaukeavan. Lieköhän näillä asenteilla yhteyttä Yhdysvalloissa nopeasti yleistyviin lasten ja nuorten väkivaltakuolemiin? Pediatrics 1999;104:1059-1063

Per Ashorn

Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta

Kuntoutuksesta on sen laajamittaisuudesta huolimatta tehty yllättävän vähän kontrolloituja tutkimuksia. Keuhkoahtaumapotilaiden (COPD) kuntoutuksesta on nyt saatu tietoa briteiltä. 200 potilasta satunnaistettiin joko saamaan aktiivista kuntoutusta kuusi viikkoa (loppuvaiheessa 92 potilasta) tai tavanomaiseen lääkehoitoon (lopussa 88 potilasta). Potilaiden FEV1-taso oli alle 60 % viitearvosta, eikä bronkodilataatiovastetta sallittu 20 % tai enempää (ei siis astmaatikkoja tällä kriteerillä). Taudin tuli olla stabiilissa vaiheessa, eikä lääkityksen muutoksia saanut olla kahden edeltävän kuukauden aikana. Kuntoutus käsitti puolen päivän mittaisen ohjelman kolmena viikonpäivänä. Siinä opetettiin hengitystekniikkaa, limanpoiston tekniikkaa, liikunnan merkitystä ym. Lisäksi siihen kuului yksilöllisesti suunniteltu 30 minuutin pituinen käsien ja jalkojen lihasvoimaa lisäävä harjoittelu ja mm. harjoittelu juoksumatolla. Näihin sisällytettiin hengenahdistuksen ja hapetuksen asteen mittaaminen. Kuuden viikon avohoitokuntouksen jälkeen ryhmiä seurattiin vuoden ajan.

Hannu Puolijoki

Puukko vai pallo diabeetikon sepelvaltimotaudin hoitoon?

Aikuistyypin diabetes on valtimotauti. Yhä useammat diabeetikot tarvitsevat vaikeaoireisen sepelvaltimotaudin takia sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja invasiivista hoitoa. Valitettavasti diabeetikoiden sepelvaltimotaudin invasiivisen hoidon tuloksista on varsin vähän tutkimustietoa hoitopäätösten perustaksi. Muutama vuosi sitten julkaistussa amerikkalaisessa BARI-tutkimuksessa ohitusleikkaukseen satunnaistetut diabeetikot selviytyivät huomattavasti paremmin kuin pallolaajennuksella hoidetut: leikkaushoitoryhmän kuolleisuus oli viiden vuoden seurannassa 19 % ja pallolaajennushoitoryhmän niinkin suuri kuin 35 %. Vaikka tämä tulos oli päätutkimuksen alaryhmäanalyysi, on vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavia potilaita sen perusteella ohjattu entistä enemmän ohitusleikkaukseen.

Juhani Airaksinen

Äidin astma-lääkkeet ja vastasyntynyt

Varhaisraskaudessa, ensimmäisen trimesterin aikana tapahtuva astman lääkehoito ei todennäköisesti aiheuta synnynnäisiä epämuodostumia. Aiheesta on julkaistu noin kymmenen tutkimusta, joista kolme prospektiivista kelpuutettiin aineistojensa laajuuden, tutkimustavan ja havaintojen dokumentoinnin perusteella kriittiseen tarkasteluun. Yksikään näistä tutkimuksista ei osoittanut epämuodostumien lisääntymistä. Astman lääkehoidot käsittivät mm. beeta-agonisteja, teofylliinin, natriumkromoglikaatin, kortikosteroideja ja antihistamiineja. Laajin aineisto oli yli 2 000 äitiä, jotka olivat raskauden alussa käyttäneet budesonidia inhalaatioina. Silti arvion tekijät ehdottavat vielä laajempia tutkimuksia asian varmistamiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Heikko hoitomotivaatio AIDS:n hoidon ongelma

Mutaatioiden myötä ilmenevä resistenssi lääkehoidolle ei näytäkään olevan suurin syy HIV/AIDS-lääkityksen epäonnistumiseen. Ranskan ja Yhdysvaltojen sairaaloissa tehty tutkimus osoitti, että perusongelma on sittenkin potilaiden heikko motivoituminen hoitoon. Se, onko potilaalla käytössään kaksi vai kolme lääkettä sisältävä yhdistelmähoito, ei vaikuta tilanteeseen. Epäonnistuneen hoidon taustalla oli selvästikin viruslääkepitoisuuden jääminen pieneksi. Kun HIV/ AIDS-potilaan lääkityksen teho näyttää heikkenevän, tutkijat kehottavat yksilöimään potilaalle ongelmallisimman lääkkeen ja korvaamaan sen paremmin siedetyllä ja vähemmän toksisella vaihtoehdolla. Hoidon kokonaistehosta ei kuitenkaan tule tinkiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat