Yksityisten palveluntuottajien määrä kasvaa sosiaalialalla

Yksityisten sosiaalipalvelujen, kuten vanhusten asumispalvelujen, kotipalvelujen ja yksityisten päiväkotien, määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 1997 toimintansa aloitti 213 uutta toimintayksikköä ja kaikkiaan toiminnassa oli 1 848 yksityistä sosiaalipalvelun yksikköä. Näistä lähes puolet eli 773 tuotti asumispalveluja. Yksityisiä kotipalvelujen tuottajia oli 223.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja ja asiakasvirtoja kartoitettu

Varsinkin tietotekniikan hyödyntämiseen perustuvia saumattomia palveluketjuja pidetään tärkeänä tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Saumattomassa palveluketjussa asiakkaan tietojen on tarkoitus kulkea joustavasti toimintayksiköstä toiseen. Näin pyritään turvaamaan kokonaisuuden hallintaa ja jatkuvuutta.

Opaskirja aivovammoista

Eriasteisten aivovammojen vuoksi hoidetaan Suomessa vuosittain arviolta 15 000 potilasta, ja heistä noin tuhannella vamma on vakava. Useimmiten aivovammoja syntyy liikenneonnettomuuksissa, ja potilaat ovat tavallisesti nuoria ihmisiä, joilla vamman vaikutukset heijastuvat laajalti opiskeluun, työhön, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin.

Allergiaa jo puolella Suomen väestöstä

Allergia- ja astmasairastavuus on lisääntynyt länsimaissa, myös Suomessa. Sairastavuuden kasvu painottuu nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 1997 astmalääkeistä sai korvausta 302 000 henkilöä eli 6 % Suomen väestöstä. Astma on ylivoimaisesti yleisin sairaus, joka oikeuttaa lääkkeiden erityiskorvauksiin. Astman vuoksi erityiskorvauksia sai vuoden 1997 lopussa yli 24 000 henkilöä - määrä on kasvanut 1990-luvulla keskimäärin 2 000:lla vuodessa. Terveydenhuollon käyttö on lisääntynyt, kun yleinen tieto allergioista on kasvanut. Yhä useammat ihmiset ymmärtävät oireidensa takana olevan astman ja allergian, joita on myös opittu diagnosoimaan varhaisessa vaiheessa, totesi LKT Erkka Valovirta uuden Allergiatalon vihkiäisissä 26.8.98 Helsingissä.

Aikuistyypin diabeteksen hoidon tehostaminen terveyskeskuksessa

Asikkalan terveyskeskuksessa havaittiin, että aikuistyypin diabetesta sairastavien hoitotasapainoa voidaan huomattavasti parantaa paikallisen tavoiteohjelman avulla. Vuonna 1995 vain runsaalla kolmasosalla diabeetikoista hoitotaso oli tyydyttävä. Terveyskeskuksessa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti tehostettiin potilaiden neuvontaa ja verensokerin määrityksiä vuoden 1996 aikana. Erityisesti pyrittiin saamaan pitkään epätasapainossa olleet potilaat säännölliseen seurantaan. Vuoden kuluttua noin puolet diabeetikoista oli saavuttanut tyydyttävän hoitotasapainon. Parhaat tulokset saavutettiin 66-75-vuotiaiden ryhmässä. Kirjoittajien mukaan valtakunnalliset hoitosuositukset jäävät usein varsin etäisiksi, mutta paikallisen sovelluksen avulla voidaan löytää sopiva käytännön toimintatapa.

Eino Luostarinen, Kurt Nybäck

Terveysneuvonta - mistä se on kiinni?

Terveysneuvonnan tarkoituksena on lisätä tietoa ja motivaatiota käyttäytymisen muuttamiseksi terveellisempään suuntaan. Vaikka ihmiset luottavat terveydenhuollon asiantuntijoiden antamaan tietoon, ei se aina johda terveellisempien elämäntapojen omaksumiseen. Kirjoituksessa pohditaan erilaisia syitä, jotka estävät pääsyn toivottuun lopputulokseen. Syyt voivat olla tavassa, jolla terveysneuvontaa annetaan, tai ne voivat olla vastaanottajan asenteissa tai odotuksissa. Joskus ohjeet ovat ristiriidassa ihmisen luontaisten taipumusten kanssa ja mieltymys esim. makeaan tai suolaiseen voittaa asiantuntijan ohjeet.

Raimo Lappalainen, Merja Koikkalainen

Tietoverkot avuksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämiseen

Sujuva tiedonkulku on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka avulla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään ja hoidonporrastus onnistuu. Tämä koskee mm. potilashoidon palautetta ja potilasta koskevien laboratorio- ja röntgentulosten saatavuutta hoitoketjun kaikilla tasoilla. Nykyisen tietotekniikan avulla ajantasalla olevan tiedon jakaminen on mahdollista, mikä kuitenkin edellyttää, että terveydenhuollon toimijoilla on käytössään toimintaan tarvittavat yhteensopivat laitteet, ohjelmat ja tietoverkot. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille tietoverkkovalmiuksista tekemämme kyselyn mukaan terveyskeskusten tekniset valmiudet tietoverkkoyhteistyöhön ovat hyvät.

Matti Nuutinen, Hanna Mäkäräinen, Juhani Pietikäinen, Hannu Paajanen, Jaakko Pukkila, Lauri Nuutinen

Ammattiliitot myyvät konsulttipalveluja kunnille

Ammattiliitot ovat ryhtyneet myymään konsulttipalveluja kunnille. Päänavaajina uudentyyppisessä toiminnassa ovat Kunta-alan ammattiliitto KTV ja terveydenhuoltoalan Tehy. Lääkäriliitto välttää konsultoinnin liittämistä ay-toimintaan periaatteellisista syistä.

Suvi Sariola

Onko terveysmarkka soikea?

Maailman lääkäriliiton pääsihteeri Delon Human käväisi pikavierailulla Suomessa. Tämä eteläafrikkalainen pediatri ehti tavata joitakin kymmeniä kollegoita ja tutustua suomalaiseen terveydenhuoltoon neuvottelujen ohessa. Kun kysyin hänen vaikutelmiansa keskusteluista ja tapaamisista, tavallisen vieraskorean kohteliaisuuden tilalla olikin vilpitön hämmästys. Jokainen hänen tapaamansa lääkäri oli huolissaan rahasta, ei niinkään omasta palkkapussistaan vaan terveydenhuollon resursseista. Tohtori Human totesi, että Suomen terveydenhuoltoa käytetään mallina ja hyvänä esimerkkinä kansainvälisillä foorumeilla ja että juuri siksi oli tyrmistyttävää kohdata tämä syvä huoli rahan riittävyydestä sairaanhoidossa. Tosiasia on, että suhteellisen matalalla bruttokansatuoteosuudella suomalainen terveydenhuolto on toteutettu hyvin korkeatasoisesti. Tri Human oli vielä hämmästyneempi, kun kerroimme suunnitellusta ensi vuoden valtion budjetista ja terveystieteiden erityisvaltionosuuksien leikkaamisesta.

Kati Myllymäki

Hallituksen päätöksiä 28.8.98: EVO-rahoitusta ei saa leikata!

Lääkäriliiton hallitus arvosteli maan hallituksen suunnitelmia leikata yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuutta noin 110 miljoonalla markalla ensi vuoden budjetissa. Liitto katsoo, että rahoituksen supistaminen vaarantaisi korkeatasoisen kliinisen lääketieteen tutkimuksemme tulevaisuuden, heikentäisi lääkärien perus- ja jatkokoulutuksen laatua sekä aiheuttaisi erikoislääkäripulaa. Hallitus päätti vedota lääkärikansanedustajiin, jotta he budjettiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana pyrkisivät palauttamaan erityisvaltionosuuden vähintään tämän vuoden tasolle.

Marit Henriksson