Vanhustenhoidon käsikirja brittikollegoille - neuvoja palvelujen järjestämiseen

Kirja kuuluu yleislääkäreille suunnattuun BMJ:n julkaisemaan kirjasarjaan. Kirjan luvut on otsikoitu palvelujärjestelmän osien mukaan: perhe ja muut ei-viralliset auttajat, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, yleislääkärin etsivä työ ja sairaalan ja kunnan yhteistyö. Johdannossa kuvataan väestörakenteen muutoksia ja sen asettamia haasteita tulevaisuudelle. Kussakin kappaleessa kerrotaan mitä yleislääkärin kuuluu tietää kyseisestä palvelusta ja kuinka toimia yhteistyössä, osana laajempaa moniammatillista työryhmää.

Sirpa Hartikainen

Lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen näivettämiseen ei ole perustetta

Kesän alussa julkisuuteen tullut tieto sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntusen sopimuksesta valtiovarainministeri Sauli Niinistön kanssa yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden (EVO) leikkaamisesta ensi vuoden budjetissa 150 miljoonalla markalla yllätti niin lääkärit, tiedekunnat, yliopistosairaalat, kuin huhujen mukaan myös ministeriön virkamieskunnan. Ministeri päätyi EVO-rahojen tuntuvaan vähentämiseen, koska haluttiin välttää "poliittisesti vaikeampia" säästökohteita - mitä ilmaisu sitten tarkoittaneekaan. Uutisen nostattaman hälyn seurauksena valtioneuvoston elokuisessa budjettiriihessä leikattavaa summaa pienennettiin tiettävästi hieman eli 110 miljoonaan markkaan, jonka suuruisena esitys mennee hallitukseen yksimielisenä esityksenä eduskunnan syksyiseen käsittelyyn. Eduskunta voi halutessaan luonnollisesti päättää asiasta myös muuta.

Taito Pekkarinen, Hannu Halila

Tulehduskipulääkkeet gastroenterologin näkökulmasta

Gastroenterologi törmää usein tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin, kuten vatsavaivoihin, kroonisen suolistovuodon aiheuttamaan anemiaan ja vuotavaan mahahaavaan. Noin kolmasosalla tulehduskipulääkkeitä käyttävistä potilaista esiintyy ylävatsavaivoja, jotka johtavat usein lääkityksen keskeyttämiseen tai vaihtamiseen. Ongelmaa pienentävät kriittisyys tulehduskipulääkityksen aloittamisessa, mahaärsytyksen huomioon ottaminen lääkevalinnassa sekä limakalvoa suojaavan tukilääkityksen käyttö.

Pekka Pikkarainen

Sepelvaltimotautipotilaiden ruokavaliointerventio ja lipidilääkitys Kangasalan seudun terveyskeskuksessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa elintapamuutokset ovat ensisijaisia. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa annetun tehostetun ravintoneuvonnan ansiosta sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolitaso aleni noin 5 %. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt tavoitetason saavuttamiseksi useimmille sepelvaltimotautiin sairastuneille. Tehostettu ruokavalioneuvonta kuitenkin kannatti, sillä se lisäsi potilaiden muutakin hoitomyöntyvyyttä. Vuoden 1994 jälkeen on sepelvaltimotautiin sairastuneiden kolesterolilääkitys lisääntynyt voimakkaasti. Kangasalla työikäisistä sepelvaltimotautia sairastavista miehistä lähes puolet ja naisista runsas kolmannes käytti kolesterolilääkitystä syyskuussa 1997. Tarvetta hoidon tehostamiseen on edelleen erityisesti naisten ja diabeetikkojen osalta.

Pertti Tuominen, Anna-Liisa Tuominen, Toivo Rintamäki, Ulla-Kaija Lammi

Turun mammografiaseulonnan kymmenen ensimmäisen vuoden tuloksia

Mammografiaseulontatutkimuksen tavoitteena on pienentää rintasyöpäkuolleisuutta löytämällä syövät mahdollisimman pieninä ja paikallisina. Vuonna 1987 aloitettiin maassamme 50-59-vuotiaitten naisten valtakunnallinen rintasyöpäseulonta ja Turussa seulonnan piiriin otettiin kaikki 40-74-vuotiaat naiset. Kymmenen vuoden aikana on Turussa tehty tämän ikäisille naisille lähes 160 000 seulontatutkimusta, joiden tuloksena on löytynyt 60 % uusista invasiivisista rintasyövistä ja 85 % in situ -muutoksista. Seulontatutkimus löytää rintasyövän tarkemmin ikäryhmässä 50-74 kuin tätä nuoremmassa, 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Seulonnassa löytyneet syövät olivat pieniä, paikallisia ja useammin kliinistä astetta I-II verrattuna syöpiin, jotka löytyivät sattumalta. Samoin in situ -muutokset löytyivät pääasiassa vain seulonnassa. Näin ollen Turun mammografiaseulontatutkimus on toteutunut suunnitellulla tavalla.

Pekka J Klemi, Liisa Pylkkänen, Sakari Toikkanen, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen, Ilmo Parvinen

Koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset

Koulukiusaaminen koetaan vakavaksi ongelmaksi, vaikka sen olemuksesta ja syistä kiistelläänkin. Kouluterveys 1997 -kyselyssä tutkittiin koulukiusaamisen yleisyyttä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Pirkanmaan ja Vaasan lääneissä. Kyselyssä ilmeni, että koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoisuus olivat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla, ja sitä esiintyi eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka itse kiusasivat muita.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen, Arja Rimpelä

Lapsen suun limakalvosairaudet

Lapsen suutulehduksen aiheuttajana voi olla virus, bakteeri tai sieni. Toisaalta lasten veri- ja autoimmuunitauteihin liittyvät suumuutokset voivat muistuttaa tavanomaisia infektioperäisiä vaurioita. Diagnoosi perustuu anamneesiin, yleisoireisiin ja limakalvomuutosten sijaintipaikkaan. Tarvittaessa tehdään virus-, bakteeri- ja sieniviljely tai tutkitaan kudosnäyte. Suuoireet on tärkeää ottaa huomioon lapsen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toistuvat tai krooniset limakalvomuutokset lapsen suussa voivat olla ensi oire yleissairaudesta, jonka diagnostikkaa voidaan helpottaa tunnistamalla suumuutokset.

Liisa Aine

Kyhmy kaulalla - kaulan ja suurten sylkirauhasten tuumorit

Nuorilla potilailla tavallisin kaulakyhmyn syy on tulehduksen aiheuttama imusolmukesuurentuma, mutta yli 40-vuotiaiden potilaiden kaulakyhmyistä suurin osa on pahanlaatuisia. Yli 10 %:lla pään ja kaulan alueen syöpäpotilaista on ensioireena kyhmy kaulalla, ja noin neljäsosa suurten sylkirauhasten kasvaimista on pahanlaatuisia. Ohutneulanäyte (ONB) on hyödyllinen hoidon suunnittelussa, vaikka leikkauspäätöstä ei tehdä pelkästään sen perusteella. Muutosten laatu varmistuu vasta histologisessa tutkimuksessa, mutta ennen kyhmyn poistoa on kuitenkin arvioitava tuumorin todennäköinen syy. Leikkaus on jo alkuvaiheessa laajempi kuin pelkkä kyhmyn poisto, jos tuumori on sylkirauhasperäinen tai potilaalta löytyy pään ja kaulan alueelta primaarikasvain.

Timo Atula

Pentoksifylliiniä kardiomyopatian aiheuttamaan vajaatoimintaan?

Sydämen vajaatoiminnan patogeneesiin osallistuvat monen muun tekijän lisäksi tulehdukselliset sytokiinit, mm. TNF-alfa. Vanha kunnon pentoksifylliini, jota on vuosikymmeniä käytetty parantamaan perifeeristä verenkiertoa, on TNF-alfa:n estäjä. Tämän lisäksi pentoksifylliinillä, joka ksantiinijohdoksena on fosfodiesteraasin salpaaja ja lisää solunsisäistä ATP:n määrää (kuten teofylliini ja kofeiini), on jonkinasteinen positiivinen inotrooppinen vaikutus. Tarina ei kerro, ovatko nämä vaikutukset toisiinsa kytkeytyneitä vai ei.

Robert Paul

Naisten munuaiskiviriski ja juotavat - lisää terveysvalistuksen aihetta

Munuaiskivipotilaille runsas juominen on paikallaan. Miehistä on tutkimustietoa, jonka mukaan omena- ja greippituoremehun nauttiminen kuitenkin lisää munuaiskivien uusiutumisriskiä, kun taas kahvin, teen ja alkoholipitoisten juomien nauttiminen vähentää sitä. Naisista tällaista tutkimustietoa ei tähän mennessä ole ollut. Naisten munuaiskivitaudin ilmaantuvuus on vain noin kolmannes miesten vastaavasta, joten voisi ajatella, että juomapuolella saattaisi olla naisille erilainen merkitys kuin miehille.

Robert Paul