Marie Curie - radiumin keksijä, fyysikko ja kemisti

Marie Curie, alunperin Manya Sklodowska (1867-1934), oli puolalaissyntyinen fyysikko ja kemisti, jonka ura sivusi myös lääketiedettä. Hänen isänsä oli matematiikan ja fysiikan opettajana Venäjän hallitsemassa Puolassa. Manya oli etevä oppilas kouluaikana, mutta sen jälkeen hänen oli varojen puutteessa ryhdyttävä heti opettajaksi. Samalla hän osallistui salaa kansallismielisen "vapaan yliopiston" toimintaan luennoiden puolan kielellä naistyöläisille. Manya otti 18 vuoden ikäisenä kotiopettajattaren paikan ja koki sen aikana onnettoman rakkaussuhteen. Ansaitsemillaan varoilla hän rahoitti sisarensa Bronian lääketieteen opiskelua Pariisissa. Avustamiseen kuului, että sisaren tuli vuorostaan auttaa häntä.

Arno Forsius

Kiusaamiskirja

Kiusaaminen on ihmisen toiminnoista jaloimpia, jos kohta se tunnetaan myös eläinmaailmassa. Esimerkiksi siat joutuessaan elämään liian pienessä tilassa voivat stressaantua niin että päättävät tappaa jonkun lajitoverinsa lämpimikseen. Sikojen metodi on juoksuttaa uhria niin kauan että se menehtyy. Kanat taas nyppivät uhrinsa höyhenet yhden toisen jälkeen, siihenkin kuolee.

Ei uusia valtakirjamenettelysopimuksia Kelan kanssa

Suomen Lääkärilitto ja Kela ovat neuvotelleet yksityislääkäreiden lääkärinpalkkioiden, laboratorio- ja röntgentutkimusten ns. suorakorvauskäytännöstä lähes viidentoista viime vuoden ajan. Kyse näissä neuvotteluissa on siitä, miten palvelun tuottaja eli lääkäri tai lääkärikeskus voisi alentaa potilaalta välittömästi perimänsä palkkion sairausvakuutuksen korvauksen määrällä ja saada perimättä jätetty vakuutuksen osuus suoraan Kelalta. Apteekeissa kokonaan korvattavia lääkkeitä koskeva vastaava järjestelmä toteutettiin heti sairausvakuutuslain vuonna 1964 tapahtuneen säätämisen jälkeen. Aluksi toimittiin Kelan ja Suomen Apteekkariliiton välisellä sopimuksella, vuonna 1970 asiasta säädettiin kaikkia korvausluokkia koskien lailla. Tämän jälkeen apteekit ovat saaneet omaa tilitystään vastaan Kelalta sv-korvausrahansa. Tämän lisäksi Kela on maksanut apteekille ostokertakohtaisen palkkion sv-korvauksen laskemisen ja tilityksen teosta aiheutuneesta lisätyöstä.

Taito Pekkarinen

Rilutsoli - ensimmäinen ALS-lääke

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on sairaus, jonka hoitoa on perinteisesti pidetty toivottomana. Samoin kuin Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hidastamisessa on viime vuosina saavutettu pieniä mutta merkittäviä edistysaskeleita, voidaan ALS:n etenemistä nykyisin jonkin verran jarruttaa. ALS:ia sairastavilla on usein runsaasti tietoa tautinsa laadusta ja käynnissä olevista lääketutkimuksista. Tämän vuoksi heitä hoitavien lääkäreiden, erityisesti neurologien, tulisi perehtyä ALS:n hoitoon tarkoitetun uuden lääkeaineen, rilutsolin ominaisuuksiin.

Hannu Laaksovirta

Keskenmenojen hoito Suomessa

Keskenmenojen hoitokäytännöt eivät pohjaudu kokeelliseen tai muuhun vertailevaan tutkimukseen, vaikka keskenmeno on yleinen ja voi joskus aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tilan. Kirjallisuudesta ei löydy vertailevia tutkimuksia hoitoonhakeutumisen tai vuodehoidon tarpeesta. Myös oppikirjoissa on keskenmenon hoitoa kuvattu lyhyesti ja ylimalkaisesti. Mielenkiinto keskenmenojen hoidon tutkimukseen on lisääntynyt vasta 1990-luvulla. Artikkelissa kuvataan keskenmenojen hoitoa Suomessa sekä pohditaan hoitokäytäntöjen järkevyyttä olemassa olevan kirjallisuuden valossa.

Elina Hemminki, Mika Gissler, Niina Jaakkola, Jouni Jaakkola

Alaraaja-amputaatiot HYKS-piirissä 1995

Alaraaja-amputaatioita tehdään pääasiassa diabeteksen aiheuttamien verenkiertohäiriöiden vuoksi. Iäkkäiden potilaiden osuus on suuri ja sen odotetaan edelleen kasvavan 10-20 vuoden kuluessa. Leikkauksessa pyritään mahdollisimman säästävään toimenpiteeseen, mutta vieläkään ei meillä olla kansainvälisesti hyväksyttävällä tasolla. Henkilö, jolle tehdään alaraaja-amputaatio, tarvitsee hyvän moniammatillisen työryhmän apua kuntoutuakseen omatoimiseksi ja proteesin avulla liikkuvaksi. Viime aikoina on kuitenkin reisiproteesin saaneiden osuus pienentynyt. Tämä voi johtua potilaan iästä ja yleissairauden tilasta, mutta myös terveydenhuollon vähättelevästä asennoitumisesta ja lyhytnäköisistä säästötoimista.

Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Raija Alaranta

Vaikean keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoito päivystyspoliklinikalla - puhelinhaastattelu hoitokäytännöstä

Koko maan akuuttisairaanhoitopisteiden päivystäjät jäljitettiin puhelimitse. Heitä pyydettiin samantien vastaamaan kymmeneen kysymykseen, jotka koskivat vaikeaa keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavan potilaan pahenemisvaiheen akuuttihoitoa. Tutkimusmenetelmällä (potilasesimerkein) pyrittiin simuloimaan käytännön päivystystilannetta. Hapen ja lääkkeiden annostelussa esiintyi eniten kirjavuutta ja epäselvyyttä. Melko usein päivystävä lääkäri turvautui "talon tapaan" tai viittasi siihen, että "hoitaja kyllä tietää." Päivystyspisteiden ohjeet lääkkeiden annostelusta ja hoito-ohjeet onkin syytä tarkistaa ja päivittää aika ajoin. Hapen annosteluun ja happihoidon perusteisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota perus- ja akuuttiopetuksessa.

Sirkku Vilkman, Anne Pietinalho

Taittovirhekirurgia tänään

Silmän valontaittovirheiden kirurginen hoito on lyhyessä ajassa kehittynyt nopeimmin kasvavaksi silmäkirurgian muodoksi etenkin Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa. Meillä taittovirhekirurgia tuli tunnetuksi noin kymmenen vuotta sitten kun sarveiskalvon viiltoleikkaus, radiaalinen keratektomia, kehittyi silloisessa Neuvostoliitossa ja yleistyi sittemmin Yhdysvalloissa. Nykyään sarveiskalvon muotoa voidaan muuttaa fotorefraktiivisen keratektomian tai LASIK-leikkauksen (laser-assisted in situ keratomileusis) avulla. Yhdysvalloissa LASIK on saavuttanut suuremman suosion, koska näön palautuminen on nopeampaa, kipuja on vähemmän ja molempien silmien samanaikainen korjaus on mahdollista. Muutoin ei kummallakaan menetelmällä tehdyllä sarveiskalvon muokkauksella ole eroja. Tekniikat kehittyvät jatkuvasti ja lisäkokemuksen myötä myös leikkaustulosten pysyvyys paranee.

Timo Tervo, Minna Vesaluoma

Katsaus anemian diagnostiikkaan ja hoitoon

Väestön ravitsemustilan korjaannuttua viimeisinä vuosikymmeninä ovat dietaariset puutosanemiat käyneet harvinaisiksi; sama koskee myös vuosisadan alkupuolen suomalaista erikoisuutta eli matoanemiaa. Korjaantuneesta tilanteesta huolimatta anemia on edelleen avohoidossa tavallinen löydös. Automaattisten verenkuva-analysaattoreiden yleistymisen johdosta lääkäri saa nykyään runsaasti informaatiota verenkuvasta. Näiden tietojen perusteella voidaan tehdä alustavia arvioita anemian etiologiasta.

Seppo Vanhatalo

Lasten ja nuorten hyperkineettisten häiriöiden ja käytöshäiriöiden lääkehoito

Psyykenlääkkeiden valikoima on viime vuosina laajentunut huomattavasti. Tästä huolimatta lasten psyykenlääkkeiden käyttö on edelleen vähäistä, mikä johtuu osittain tutkimustiedon puutteesta, osittain hoitokulttuurista. Psyykenlääkkeellä pyritään lievittämään tai poistamaan oireita. Potilaan mielialan nopea korjaaminen helpottaa häntä ja auttaa positiivisen suhteen syntymistä potilaan ja lääkärin välille, mikä luo edellytyksiä pitkäkestoisille hoidoille jatkossa. Erilaisiin psykoterapeuttisiin hoitomuotoihin viisaasti yhdistetty lääkehoito saattaa lievittää suuresti lapsen ja perheen kärsimyksiä sekä nopeuttaa hoitoa.

Ritva Erkolahti, Jorma Piha