Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Kunnat haluaisivat siirtää kriminaalipotilaiden hoidon takaisin valtiolle

Vuoteen 1989 asti valtio vastasi ymmärrystä vailla olevien, rikoksesta tuomitsematta jätettyjen kriminaalipotilaiden hoidosta ja eristyksestä valtion mielisairaaloissa. Tämän jälkeen tehtävä annettiin kunnille, vaikka luvattua valtionosuuskompensaatiota ei koskaan toteutettukaan. Kunnat haluaisivat nyt palauttaa hoito- ja eristämisvastuun valtiolle, totesi Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula kuntien talousarviopäivillä 7.9.1998.

Efektia ja Suomen Terveystutkimus fuusioituvat

Sairaanhoitopiirien suurimmaksi osaksi omistama Suomen Terveystutkimus Oy ja Kuntaliiton konsultointi- ja tutkimusyhtiö Efektia Oy yhdistyvät.

Terveydenhuoltoon uusia maksuja

Valtion talousarvioesitys antaa kunnille mahdollisuuden korottaa eräitä sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja. Budjettiesityksen mukaan päiväkirurgiamaksu voisi olla enintään 250 markkaa, kun nykyään potilaalta voidaan periä vain sadan markan poliklinikkamaksu.

Hammaslääkäriliitolla nimienkeruukampanja: Aikuisten hammashoidon korvaukset tasapuolisesti kaikille

Hammaslääkäriliitto järjestää loka- ja marraskuussa nimienkeruukampanjan koko väestön saamiseksi tasaveroisesti tuetun hammashoidon piiriin. Tällä hetkellä vain vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet, rintamaveteraanit sekä tiettyjä yleissairauksia sairastavat saavat sairausvakuutuksesta korvausta hammashoidon kustannuksiin. Samat henkilöt saavat yleisesti yhteiskunnan tukemaa hammashoitoa myös terveyskeskuksissa. Useilla pienillä paikkakunnilla terveyskeskus antaa hoitoa koko väestölle, mutta lähes kaikki kaupungeissa asuvat yli 42-vuotiaat joutuvat kustantamaan hammashoitonsa kokonaan itse. Syntymävuodesta ja asuinpaikasta riippuva epätasa-arvoisuus on kohtuuton. Nykyisellään myös monet yleissairauksista kärsivät jäävät ilman heille lain mukaan kuuluvia korvauksia siksi, että järjestelmä on monimutkainen. Lääkärin tulee lähetteessä hammashoitoon ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot hammassairauden ja muun sairauden syy- ja seuraussuhteesta.

Valtakunnalliset elintarvikepäivät: Raportoituja ruokamyrkytyksiä tavallista enemmän

Suomessa raportoitiin vuonna 1997 yhteensä 68 ruokamyrkytysepidemiaa. Määrä on kaksinkertainen verratuna 1990-luvun yleiseen tasoon. Raportoiduissa epidemioissa sairastui yli 2 100 ihmistä, joista viitisenkymmentä joutui sairaalahoitoon ja yksi menehtyi. Yleisin epidemian aiheuttaja oli bakteeri (40 %). Virus aiheutti 21 % epidemioista ja kemiallinen aiheuttaja 7 %, kun taas 32 %:ssa epidemioista aiheuttaja jäi tuntemattomaksi.

Bioase - uutta näkökulmaa valmiussuunnitteluun

Mikrobien käyttöön tuhoaseena on alettu suhtautua vakavasti, vaikkei bioasesodan todennäköisyys lähialueillamme olekaan merkittävä. Sodan uhan vähäisyydestä huolimatta voimme joutua bioaseiden kanssa tekemisiin, sillä monet mikrobit ovat lähes ideaalisia terrorismin välineitä. Joukkotuhoaseeksi soveltuvia mikrobeja on mahdollista tuottaa riittäviä määriä yksinkertaisissa laboratorioissa, mikrobien geneettinen muuntelu on helppoa, eikä vaarallisten mikrobien levittämiseen tarvita monimutkaisia teknisiä välineitä tai vaikeasti saatavia aseita. Bioaseuhkaan pitää siksi Suomessakin varautua tarkistamalla valtakunnalliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat, kohentamalla mikrobiologisten laboratorioiden diagnostisia valmiuksia, tehostamalla epidemiologista seurantaa sekä kouluttamalla terveydenhuoltohenkilökunta diagnosoimaan ja hoitamaan bioaseena käytettäville mikrobeille altistuneet potilaat.

Juhani Eskola

Sisätautien poliklinikan uudelleenjärjestelyt Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan organisaatio uudistui vuonna 1995, ja keväällä 1996 eri toimialat (erikoisalat) aloittivat omat poliklinikkansa. Poliklinikkauudistuksen tavoitteena oli mm. lisätä erikoislääkärien työpanosta poliklinikoilla, vähentää uusintakäyntien määrää, lyhentää odotusaikoja ja loppujen lopuksi taata, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa koko HYKS:n piiriä ajatellen. Sisätautien ja geriatrian poliklinikan profilointi ja rajanveto muihin sisätautien erikoisalojen poliklinikoihin on ollut ongelmallisinta. Tämän vuoksi kuvaamme, mitä tarkoittaa erityistason erikoissairaanhoito sisätautien poliklinikalla ja miten se on toteutettu.

Helena Gylling, Lauri A. Laitinen

Kokemuksia ehkäisevän terveydenhuollon verkostoitumisesta - telelääketiedettä ilman diagnostisia tavoitteita

Noin kolme vuotta kestäneellä alueellisella sosiaali- ja terveydenhuollon tietoverkko-hankkeella tavoiteltiin tieteen alan ja hallinnon rajat ylittävää ajantasaista tiedonvaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden välillä. Kokemuksemme mukaan tällainen verkko voi toimia huokeana apuvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä ja päivittäisessä toiminnassa. Siitä saatava hyöty on merkityksellinen erityisesti eri alueiden kehittämismahdollisuuksille ja uusien ideoiden lisääntymiselle.

Juhani Hassi, Satu Elamaa-Rantahalvari, Tiina Mäkinen, Antti Peronius, Tuula Vauhkonen, Leila Risteli

Koko perusterveydenhuolto ostopalveluna Karjaan ja Folkhälsanin sopimus on ainoa laatuaan

Karjaan kaupunki ryhtyy ostamaan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut Folkhälsanilta. Sopimus on ainoa laatuaan koko maassa: mikään muu kunta ei ole antanut perusterveydenhuollon palveluja yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi vastaavassa laajuudessa. Folkhälsanille siirtyy lähes koko Karjaan terveyskeskuksen henkilökunta. Uutta toimintamallia pidetään terveyspoliittisesti mielenkiintoisena. Sosiaali- ja terveysministeriössä sitä aiotaan seurata tarkkaan.

Suvi Sariola