Vanhemmuuden ja aikuistumisen tukeminen keinoja nuorison juomisen hallintaan

Vaikka eurooppalaisuus onkin muodissa, perinteinen suomalainen humalajuominen on säilyttänyt asemansa. Humalahakuisen juomisen käynnistyminen yhä nuoremmalla iällä on viime vuosina herättänyt huomiota ja huolta. Ilmiön eri puolia käsiteltiin syyskuun puolivälissä valtakunnallisilla päihdepäivillä Helsingissä. Terveyden edistämisen keskuksen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän kanssa järjestämään tapahtumaan osallistui yli 300 päihdealan toimijaa.

Polku tuo potilaat luennoimaan

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Helsingin sairaanhoito-oppilaitos ovat tienraivaajina Polku-projektissa, jossa oppilaitokset ja joukko kansanterveysjärjestöjä tuovat tulevien ammattilaisten opetuksessa tavallista enemmän esiin potilaan näkökulmaa. Kansanterveysjärjestöjen valitsemat ja potilasluennointiin kurssitetut potilaat esimerkiksi käyvät oppilaitoksissa kertomassa sairaudestaan.

Päihdehaittojen kohdistuminen lapsiin huolettaa kunnissa ja järjestöissä

Päihdekysymykset ovat olleet viime vuosina keskeisin terveyden edistämisen alue kuntien terveysjohtajien haastatteluihin perustuvassa Terveyden edistämisen keskuksen jokavuotisessa terveysbarometritutkimuksessa. Moniongelmaiset perheet, lastensuojelutoimien tarpeen lisääntyminen, psykosomaattisten oireiden yleistyminen nuorilla ja pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset ovat taustana huolelle, että päihteisiin liittyvät ongelmat vaikeutuvat entisestään.

VTT:n Future Foods -tutkimusohjelma selvittää ruoan terveysvaikutuksia

VTT aloitti nelivuotisen Future Foods -tutkimusohjelman vuonna 1997. Ohjelma pyrkii hyödyntämään biotekniikkaa korkealaatuisten ja terveysvaikutuksiltaan hyvien elintarvikkeiden valmistuksessa. Kiinnostus elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin on nykyisin yksi elintarvikekysynnän pääsuuntauksista. Kuluttajat odottavat tulevaisuuden elintarvikkeilta terveellisyyden lisäksi mm. turvallisuutta, helppokäyttöisyyttä, luonnonmukaisuutta ja ennen kaikkea nautittavuutta -ruoan tulee myös maistua hyvältä.

Melkas johtaa tartuntatautien neuvottelukuntaa

Tartuntatautien neuvottelukunta on asetettu uudelle kolmivuotiskaudelle. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on neuvotteleva virkamies Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylilääkäri Juhani Eskola Kansanterveyslaitokselta.

Tartuntatautitilanne

Runsaiden sateiden aiheuttama pohjavesien nousu on saattanut edesauttaa kesän mittavimman epidemian syntymistä Haukiputaalla lähellä Oulua. Epidemia alkoi elokuun ensimmäisellä viikolla, saavutti huippunsa 7.8. ja on nyt laantunut. Epidemian aikana noin 450 kuntalaista kävi terveyskeskuksen vastaanotolla tai soitti ripulioireiden vuoksi. Muutama päivä epidemian alkamisesta useista ripulipotilaiden näytteistä eristettiin Campylobacter jejuni. Kalikivirus- ja parasiittitutkimustulokset olivat negatiivisia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tartunta on saattanut levitä kunnallisen vesijohtoverkoston välityksellä. Miten kampylobakteeri on verkostoon joutunut, on epäselvää eikä vedestä ole eristetty mitään patogeeneja. Veden klooraus jatkuu edelleen. KTL pyrkii yhdessä Haukiputaan kunnan kanssa selvittämään kyselytutkimuksella sairastavuutta sekä sairastuvuuden ja vedenkäytön yhteyttä. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan myöhemmin.

Maarit Kokki

Virusepidemiologinen tilanne kesäkautena 25.5.-16.8.98

Tämä sadekesä näyttää olleen useimpien virusten osalta varsin samanlainen kuin kuuma kesä 1997.

Marjaana Kleemola

Kohonneen verenpaineen genetiikka valkenee hiljalleen

Verenpainetauti on ns. monitekijäinen tauti, jonka syntyyn vaikuttavat eri ympäristötekijät ja perimä yhdessä. Kun kohonneen verenpaineen aiheuttajageeneistä tiedetään enemmän tulevaisuudessa, sopiva lääkitys saatettaisiin valita sen perusteella, millaista geenivirhettä potilas kantaa tai tunnistaa henkilöt, jotka ovat erityisen alttiita tiettyjen riskitekijöiden vaikutukselle.

Katariina Kainulainen, Markus Perola

Bisnes on terveydenhuollossa hyvä renki, mutta huono isäntä

Kunnallinen hallinto ja liike-elämä rinnastetaan usein toisiinsa, vaikka näiden kahden sektorin välillä on perustavaa laatua olevia eroja omistajuuden, rahoituksen ja päätöksenteon suhteen. Kunnallisessa järjestelmässä omistaja, rahoittaja, päätöksentekijä ja yleensä myös asiakasyhteisö on kunta itse. Liike-elämässä em. roolit ovat enimmäkseen selkeästi eriytyneet. Kunnalliselta sektorilta puuttuu myös kilpailutilanne, joka on liike-elämässä vallitseva perusasetelma. Terveydenhuollolle olisi jo aika saada sen omista lähtökohdista toimiva ohjausjärjestelmä, joka ei jäljittele markkinamekanismeja. Terveydenhuollon ohjauksen tulee perustua väestöpohjaiseen järjestämisvastuuseen, hoitoketjujen ohjaamiseen, toimijoiden väliseen sopimiseen sekä ristiriidattomaan kannustamiseen.

Seppo Tuomola

Psykiatrian avohoitoresurssoinnilla tuloksia

Psykiatrisen hoidon suuntaus on ollut sairaalahoidosta avohoitoon. Vähentyneitä sairaalaresursseja on kuitenkin vain harvoin ohjattu avohoitoon. Jämsän seudulla vuonna 1993 näin tapahtui - Pitkäaikaispotilasprojektin (PAPP) johdosta avohoitopalvelut monipuolistuivat ja sairaalahoitopäivät vähenivät 39 %. Projekti toteutettiin vuosina 1994-1997.

Timo Valtakoski, Airi Itäpuro, Seija Juntunen, Leena Kaunisto, Kaisu Mäntymaa, Tuija Niemiharju