Ulkomaisen palvelun vaikutus ikälisäkertymään: Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio C-15/96

Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin on 15.1.1998 antanut tuomion, jossa oli kyse toisen EU-jäsenvaltion julkishallinnon palveluksen lukemista hyväksi palkkauksen tasoa määritettäessä. Tuomiolla saattaa olla merkitystä myös lääkärien ikälisämääräyksiä, kokemuslisämääräyksiä ja määrävuosikorotuksia sovellettaessa sekä valtion että kunnallisella sektorilla.

Viikkolevon tulkinta työneuvoston ratkaistavaksi

Kysymys työaikalain vaikutuksista lääkärien viikkoleposäännöksiin on Lääkäriliiton aloitteesta päätetty viedä työneuvoston ratkaistavaksi. Syksyllä 1996 voimaan tulleen työaikalain 31. pykälä:n mukaan Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Marit Henriksson

EVO-rahojen leikkaus uhka tutkimukselle ja koulutukselle

Lääkäriliitto, Duodecim-seura ja Finska Läkaresällskapet järjestivät 30.9.98 tiedotustilaisuuden, jossa lehdistölle selvitettiin yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden leikkaamisen aiheuttamia ongelmia lääketieteelliselle tutkimukselle ja lääkärikoulutukselle. Lääkärijärjestöt pyrkivät torjumaan hallituksen esityksen EVO-rahojen supistamisesta vetoamalla mm. kansanedustajiin. Budjettivarojen leikkaus merkitsisi monen tutkimushankkeen keskeytymistä, potilaiden terveyspalvelujen heikkenemistä ja lääkärikoulutuksen tason vaarantumista.

Uutiskirje Yhdysvalloista

New Yorkin osavaltio on edelleenkin ainoa, missä on laadittu tarkat säännöt erikoistumassa olevien lääkärien työoloista. Nämä Bellin säännöiksi kutsutut ohjeet hyväksyttiin jo vuonna 1989. Ne laati yleislääkäri Bertrand Bell osavaltion terveyshallinnosta sen jälkeen, kun erään nuoren naisen kuolema oli herättänyt kohun väsyneiden lääkärien työskentelystä päivystyksessä - nainen sattui olemaan New York Times -lehden toimittajan tytär.

Tuula Fabrizio

Lääkäreiden empatiasta

Hoitosuhde on kaksisuuntainen vuorovaikutustapahtuma, jonka toisena osapuolena on lääkäri ja toisena hoidettava potilas. Tässä suhteessa lääkäri on vastaanottajan osassa varsin pitkään, jotta hän pystyy tekemään päätöksiä potilaan hyödyksi ja sairauden hoitamiseksi. Potilaan henkilökohtaisten valitusten vastaanottajana lääkärin täytyy keskittyä kuuntelemaan empaattisesti, jotta hän voi myöhemmin tehdä kognitiivisella tasolla johtopäätöksiä hoidosta. Potilas-lääkärisuhde on parhaimmillaan empaattinen vuorovaikutustapahtuma, jossa sekä lääkäri että potilas tekevät arvioita ja päätelmiä toistensa käyttäytymisestä.

Mirja Kalliopuska

Hankala lääkäri - mitä se on?

Onko hankalia lääkäreitä? Kovin paljon tietoa aiheesta ei ole. Kanteluja tehdään jonkin verran, mutta todennäköisesti ne eivät kerro koko totuutta. Osittain hankaluudet johtuvat varmasti näkökulmien eroista. Kirjoittaja tarkastelee aihetta lääninlääkärinä ja terveyskeskuksen ylilääkärinä. Hän pitää tärkeänä asiallisen palautekäytännön kehittämistä. Se on myös osa johtamista.

Ulla Mattelmäki-Rimpelä

Avoin kysymys Lääkäriliitolle

Allekirjoittaneet II kalleusluokan ylilääkärit Keski-Pohjanmaan Keskussairaalasta ihmettelevät mihin jäi Lääkäriliiton sopimuksen lupaama 12,9 % palkankorotus? Saatiin vain noin 8 % ja siitä työajan lisäys vei noin puolet eli jäi vain TUPO...

Roger Asplund, Elina Kronqwist, Minna Mörtenhumer

Ylilääkäreitä ja apulaisylilääkäreitä koskeva paikkakuntakalleusluokan muutos

Heinäkuun alusta voimaan tulleen virkaehtosopimuksen mukaan sairaalalääkärien palkkahinnoittelun rakennetta uudistettiin siten, että ylilääkärien ja apulaisylilääkärien palkkauksesta poistettiin toinen kalleusluokka. Sen seurauksena ylilääkärien ja apulaisylilääkärien palkkaus suoritetaan ensimmäisen kalleusluokan mukaisena. Lääkäriliiton valtuuskunnan hyväksyttyä lääkärisopimuksen siitä tiedotettiin ensimmäisen kerran Lääkärilehden 8/98 välissä olleessa järjestöextrassa. Tiedotteen mukaan ylilääkärien ja apulaisylilääkärien palkkauksesta poistetaan II kalleusluokka, jolloin kaikkien palkka maksetaan I kalleusluokan mukaisena.

Matti Koivistoinen

Uutta tietoa keliakiasta

Kirjan sisältö on koottu Tampereella syksyllä 1996 pidetyn kansainvälisen keliakiasymposiumin pohjalta. Teokseen on koottu kaikkiaan 38 esitelmöitsijän kirjoitukset, mukaan lukien seitsemän suomalaista kirjoittajaa. Ensimmäisen kerran tällainen teos julkaistiin 1969 Lontoon keliakiasymposiumin jälkeen. Nyt kirjoitettu teos on järjestyksessään seitsemäs; aikaa edellisestä kokousjulkaisusta on kulunut jo neljä vuotta. Teoksen kirjoitukset käsittelevät keliakian ja dermatitis herpetiformiksen viimeaikaisia tutkimustuloksia varsin monipuolisesti. Osa kirjoituksista on tiiviitä ja tasokkaita katsauksia, osa taas enemmän uusien tutkimustulosten esittelyä, mikä tuo jonkin verran heterogeenisuutta kirjan sisältöön. Toisaalta kirjoitusten luettavuus on varsin hyvä ja ne imaisevat helposti lukijan mukaansa. Luettavuutta parantavat vielä monet taulukot ja kuvat, joista osa on värillisiä.

Matti Vuoristo

Tulossa TULES-vuosikymmen

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys sekä diagnostiikkaan ja hoitoihin liittyvät vaikeudet tekevät niistä tulevaisuuden lääketieteen painopistealueen ja luovat pohjan kannattavalle tutkimustyölle. TULES-diagnostiikassa ja -hoidoissa on epätarkkuutta patofysiologian puutteellisen tuntemuksen vuoksi. Vääriä ja tarpeettomia diagnostisia ja hoidollisia toimenpiteitä tehdään edelleen. Epätarkkuus aiheuttaa hoitomenetelmien heikkoa vaikuttavuutta ja ylimääräisiä, jopa turhia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Mats Grönblad