Kuntoutuksen vaikutuksista halutaan lisää tutkimusta

Kuntoutuksen vaikutuksista ei ole kattavaa arviota. Kuntoutukseen ohjautumisesta ei ole tehty laajoja tutkimuksia, ja tieteellinen näyttö kuntoutumismenetelmien vaikuttavuudesta on vähäistä, todetaan valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kuntoutusta koskevassa selonteossa. Siinä pidetään välttämättömänä tehdä kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta riittävän laajoja, tieteelliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia, joissa analysoidaan myös kustannusvaikuttavuutta. Tutkittuun tietoon perustuvat kuntoutusmenetelmät ehdotetaan sisällytettäväksi valtakunnallisiin hoitosuosituksiin. Selonteossa esitetään myös mahdollisuus perustaa riippumaton yksikkö arvioimaan kuntoutuksen tarvetta, kohdentumista ja vaikuttavuutta.

Vaikeneminen vai vaientaminen

Viime aikoina on tiedotusvälineissä kommentoitu kahta HYKS:ssa sattunutta tapausta myös julkisuusasiana. Toinen koski Meilahden sydänkirurgeja ja toinen Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiakirurgiaa. Tiedotusvälineistä saamani käsityksen mukaan kummassakin tapauksessa työnantaja määräsi jonkinasteisen tiedotussulun tai -rajoituksen. Totta on tietysti se, että useimmat ongelmat tulee selvittää yksikön sisäisin toimin eikä lööppijulkisuus välttämättä helpota ratkaisujen löytymistä. Potilaita ja potilaiden omaisia eivät kuitenkaan sido johtosäännöt eikä vaitiolovelvollisuus, joten sairaanhoidon yksikkö ei voi koskaan toimia tiedotuksellisesti hermeettisessä tyhjiössä ja tokkopa olisi tarpeenkaan. Silloin kun media kiinnostuu jostakin teemasta - aiheesta tai aiheetta - olisi kuitenkin parempi tarjota riittävästi faktaa vastapainoksi huhujen ja hevosmiesten tietotoimiston joka tapauksessa tarjoamalle tiedolle. Tuore alhojulkisuus on varoittava esimerkki pitkittyvästä ja paisuvasta skandaalista, joka vain pahenee bitti kerrallaan pihdatun informaation myötä.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton seminaari poliitikoille : Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä korjattava

Poliittiset puolueet valmistautuvat parhaillaan eduskuntavaaleihin ja niiden jälkeisen hallitusohjelman tavoitteiden laatimiseen. Herättääkseen keskustelua terveydenhuollon ongelmista ja esitelläkseen omia linjauksiaan Lääkäriliitto järjesti 15.10. seminaarin, johon osallistuivat poliittisten puolueiden terveyspoliittiset asiantuntijat sekä edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kuntaliitosta ja sairaanhoitopiireistä. Liitto korosti seminaarissa, ettei nykyinen säästökierre ja kasvava eriarvoistuminen kuntien välillä voi jatkua, vaan terveydenhuollon rahoitus- ja hallintojärjestelmä on uudistettava.

Marit Henriksson

Tunnetko Lääkäriliiton organisaation?

Tiedätkö sinä, miten Lääkäriliitto huolehtii jäsenten edun-valvonnasta ja muista ammattikunnan yhteisten asioiden ajamisesta? Lääkäriliitto ei ole ainoastaan työmarkkina-järjestö, vaan myös terveyspoliittinen vaikuttaja, joka osallistuu monin tavoin terveydenhuollon kehittämiseen. Lääkäriliitolla on lisäksi omat asiantuntijaelimensä mm. lääkärikoulutusta ja eettisiä asioita sekä eri sektoreilla toimivien lääkärien erityiskysymyksiä varten.

Marit Henriksson

Uusi erikoislääkäritutkintoasetus ja siirtymäkauden järjestelyt

Uusi erikoislääkäritutkintoasetus annettiin 4.9.98 ja se astuu voimaan 1.1.99. Asetuksen sisältöä kuvattiin Lääkärilehden 1.10. ilmestyneessä numerossa (SLL 28/98). Siinä siirtymäkauden osalta todettiin lääketieteellisten tiedekuntien nykykäytäntö, jonka mukaan 8 vuoden (suppean alan) koulutusohjelmaan voi kirjoittautua vasta, kun 6 vuoden koulutusohjelma (pääerikoisala) on suoritettuna. Tämä tulkinta aiheuttaisi suuria ongelmia siirtymäkauteen liittyen niille lääkäreille, jotka eivät ehdi saada pääerikoisalaansa suoritettua ennen vuoden vaihdetta. Siirtymäkausi sinänsä on 7 vuotta pitkä ulottuen vuoden 2005 loppuun saakka.

Hannu Halila

Sjukhusägarens ansvar

Hälso- och sjukvårdens ansvarsnämnd (HSAN) i Sverige har i ett utslag indirekt konstaterat att ansvaret för ett misslyckande i vården kan ligga hos sjukhusägaren. Fallet gäller ett spädbarns död, där vårdresurserna hade begränsats så att, enligt personalen, det med rådande bemanning var omöjligt att ta emot ett intensivvårdskrävande barn.

Svante Stenman

Integroitujen tautikontrolliohjelmien uusi tuleminen

Maailmassa kuolee vuosittain noin 11 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Viimeisen 20 vuoden aikana kehitysmaiden lapsikuolleisuutta vastaan on taisteltu etupäässä vertikaalisilla tautikontrolliohjelmilla. Nyt kansainvälisessä kehitysmaalääketieteessä puhaltavat uudet, integraation tuulet: tehokkaammilla, taloudellisemmilla ja sairasta lasta holistisemmin lähestyvillä ohjelmilla pyritään vähentämään sairastuvuutta ja kuolleisuutta.

Seppo Suomela

Monimutkainen synnynnäinen sydänvika aikuisella: jatkoseuranta terveydenhuollon haaste

Aikuisiän saavuttavat nuoret, joilla on lapsuudessa leikkauksella hoidettu monimutkainen synnynnäinen sydänvika, on uusi terveydenhuollon erityispalveluja tarvitseva ryhmä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 3 000 yli 15-vuotiasta tällaista potilasta. He tarvitsevat säännöllistä kardiologista jatkoseurantaa ja muidenkin asiantuntijoiden apua esim. ammatinvalintaan, asevelvollisuuden suorittamiseen, ehkäisyyn sekä raskauteen ja synnytykseen liittyvissä kysymyksissä.

Eero Jokinen, Markku Kupari

Uutta suomenkielistä radiologiaa

Kaikki suomalaiset alan professorit ovat kirjoittaneet yhdessä uuden ja kompaktin radiologian oppikirjan. Onnittelut tuloksellisesta ja hyvästä yhteistyöstä! Edellinen kotimainen oppikirja oli vuodelta 1991. Siinä oli lukuisa joukko kirjoittajia ja tulos sen myötä epäyhtenäisempi. Alakin on kehittynyt teknologiaa seuraten, joten uuden oppikirjan laatiminen on hyvin perusteltua.

Hannu Suoranta

Ongelmalääkäreitä - onko heitä

Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen valvontaa koskevaa kirjallisuutta on vähän, suomeksi tuskin mitään. Alalla toimivana uutuuksiin tarttuukin innosta täristen: jokohan löytyi se viisasten kivi?

Aulikki Wallin