Kellertyvät kesät

Jos kohta kesä -98 jäi väliin säällisesti, kesäjuttuja citykarhuista sydänkirurgeihin riitti. Petotutkijat väittivät edellisiä vaarattomiksi ja selvitysmiehet eräitä jälkimmäisistä potilasriskeiksi. Kun kesä -97 jäi lääkärien mollaamisen suhteen bulevardilehdistöltä ynnä kellertyvältä ja viihteellistyvältä muulta massamedialta miltei väliin, tuli nyt tuplasti turpiin. Oli syytä tai syyhyä.

Pisara

Matti Äyräpää - suomalaisuusmies ja hammaslääketieteen uranuurtaja

Liperin kirkkoherran Anders Josef Europaeuksen perheeseen syntyi kymmenen lasta, nuorimpana Matias Anshelm vuonna 1852. Äiti kuoli tuberkuloosiin jo kuukauden kuluttua pojan syntymästä. Matias Europaeus käytti vuodesta 1876 nimeä Matti Äyräpää, suomennettuaan esivanhempiensa latinaistetun nimen.

Arno Forsius

Uusi erikoislääkäritutkintoasetus vähentää erikoisaloja rajusti

Uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta annettiin monivuotisen valmistelutyön jälkeen syyskuun alussa. Asetus tulee merkittävällä tavalla muuttamaan sekä suomalaisen erikoislääkärikoulutuksen muotoa että sisältöä ja karsii suomalaisten erikoisalojen lukumäärän lähes puoleen.

Hannu Halila, Kati Myllymäki

Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja aivohalvauskuolleisuuden muutokset kymmenen vuoden aikana FINMONICA-tutkimuksessa

Suomessa perustettiin 1980-luvun alussa väestöpohjainen aivohalvausrekisteri kolmelle alueelle, Pohjois-Karjalan lääniin, Kuopion lääniin sekä Turun ja Loimaan alueelle. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana selvitettiin näiden alueiden 25-74-vuotiaan väestön aivohalvausten ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja aivohalvauksen aiheuttama kuolleisuus. Kymmenen vuoden aikana tapauksia rekisteröitiin 11 392 ja niistä 78 % oli ensimmäisiä aivohalvauksia. Aivohalvausten ilmaantuvuus pieneni merkitsevästi koko aineistossa, miehillä 1,7 % ja naisilla 2,2 % vuotta kohti. Kuolleisuus aivohalvaukseen väheni samoin, miehillä 5,2 % ja naisilla 4,7 % vuotta kohti. Myös kohtaustaajuus pieneni merkitsevästi sekä miehillä että naisilla. Ilmaantuvuuden suhde kuolleisuuteen suureni selvästi seuranta-aikana, mikä tarkoittaa sitä, että kuolleisuus on pienentynyt jyrkemmin kuin ilmaantuvuus.

Juhani Sivenius, Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Erkki V. Narva, Veikko Salomaa, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto

Aivosähkökäyrän seurantaan perustuva laite anestesian riittävyyden arvioinnissa

Leikkauspotilaan verenkierron, hengityksen, hapetuksen ja lihasrelaksaation seurantaan anestesian aikana on nykyisin käytössä monipuolisia mittareita. Mutta vaikka anestesian monitoroinnin kehitys on ollut nopea, anestesian syvyyden arviointi on vaikeaa. Se on perustunut pääasiassa autonomisen hermoston välittämien heijasteiden, kuten potilaan verenpaineen ja sykkeen tarkkailuun, ja nämä mittarit tiedetään epätarkoiksi. Koska lihasrelaksantteja käytettäessä potilaan tajuttomuudesta ei voida olla varmoja, useimmat potilaat nukutetaan tarpeettoman syvään anestesiaan. Tämä taas hidastaa toipumista ja lisää lääkekustannuksia. Silti myös tahatonta hereilläoloa esiintyy edelleen satunnaisesti. Uusi EEG-analyysiin perustuva anestesian syvyyden mittauslaite auttaa anestesian yksilöllisessä räätälöinnissä kullekin potilaalle. Anestesian syvyyden optimointi parantaa anestesiatyön laatua ja saattaa vähentää kustannuksia ja nopeuttaa toipumista anestesiasta. Nopea toipuminen on tärkeää erityisesti päiväkirurgiassa, jonka osuus leikkaustoiminnassa kasvaa koko ajan.

Arvi Yli-Hankala, Anne Vakkuri, Kari Korttila

Metabolinen oireyhtymä ja sen merkitys

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksien ja kohonneen verenpaineen muodostamaa vaaratekijäkokonaisuutta, johon tavallisesti liittyy myös keskivartalolihavuus. Sekä oireyhtymän yksittäisten poikkeavuuksien että niiden kasautumisen taustalla on insuliiniresistenssi. Nykykäsityksen mukaan metabolinen oireyhtymä on osittain periytyvä, toisaalta ympäristötekijöiden muovaama sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä. Se on diagnosoitavissa usein jo varhaisvaiheessaan, jolloin ehkäisevät toimenpiteet ovat mahdollisia.

Mauno Vanhala

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 26/98 olleessa kirjoituksessa: Pertti Tuominen, Anna-Liisa Tuominen, Toivo Rintamäki ja Ulla-Kaija Lammi: Sepelvaltimotautipotilaiden ruokavaliointerventio ja lipidilääkitys Kangasalan seudun terveyskeskuksessa oli sivulla 2788 tutkimuksen kohdeväestön ikää ilmaiseva arvo < 75-vuotias, kun sen pitäisi olla muodossa

Kiusaaminen ja lasten psyykkinen hyvinvointi - haasteita kouluterveydenhuollossa

Ainakin viidennes lapsista joutuu kiusatuksi tai kiusaa toisia lapsia peruskoulun ala-asteella. Pojilla ongelmat ovat huomattavasti tavallisempia kuin tytöillä. Suuri osa näistä lapsista on selvästi psyykkisesti oireilevia tai häiriintyneitä. Sekä kiusaajat että kiusatut lapset tunnistavat myös itse omia ihmissuhdeongelmiaan eivätkä koe sosiaalisia suhteitaan tyydyttävinä. Kiusaamisongelmat lisäävät lapsen todennäköisyyttä ohjautua lastenpsykiatriseen hoitoon, mutta suurta osaa psyykkisistä oireista ja ongelmista eivät vanhemmat ja opettajat pidä sen laatuisina, että niihin katsottaisiin tarpeelliseksi puuttua. Kouluterveydenhuollolla voisi olla merkittävä asian hoitamista edistävä rooli etenkin kun koulukiusaamisen on selvästi osoitettu olevan yhteydessä mielenterveyteen.

Kirsti Kumpulainen, Eila Räsänen

Koulupelon monet kasvot

Koska koulu liittyy lasten ja nuorten elämään lähes päivittäin, saattaa koulupelko vaikeuttaa yksilön elämää erittäin voimakkaasti ja pidemmällä tähtäimellä estää hänen integroitumistaan yhteiskuntaan. Pitkään jatkuessaan koulupelosta saattaa tulla yksi lapsuusiän vaikeimmista psyykkisistä sairauksista. Koulunkäynnistä kieltäytyjien vanhemmat ovatkin pitäneet koulupelkoa huomattavasti vaikeampana lapsen kannalta kuin lapsuuden masentuneisuutta, eroahdistusta tai nuorten käyttäytymishäiriötä. Tutkimukset koulunkäynnistä kieltäytyjistä ovat olleet heterogeenisiä ja häiriön luokittelu ja hoito on ollut vaihtelevaa. Viime vuosikymmenellä alettiin kiinnittää huomiota koulunkäynnistä kieltäytymisen erilaisiin etiologisiin syihin ja taustalta löytyykin, vastoin aiempia käsityksiä, enemmän masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä.

Paula Pasanen-Aro, Tuula Tamminen

Sydän- ja verisuoni-sairauksien riskit kasautuvat pienestä pitäen

Aikuisista tiedetään, että tietyt riskitekijät lisäävät ateroskleroosin aiheuttamiin sairauksiin sairastumisen vaaraa. Mutta mistä alkaen riski alkaa kasautua? Bogalusa Heart Study on pitkän linjan seurantatutkimus, jossa on mm. selvitetty obduktioissa, miten elämänsä aikana oireettomille 2-39-vuotiaille henkilöille on ilmaantunut sepelvaltimoiden ja aortan ateroskleroosia.

Robert Paul