Hematologian herkkupalat kansissa

Vaikka nykyaikainen viestintätekniikka on tuonut ulottuvillemme näyttöpäätteiden kautta mitä ihmeellisimpiä graafisia, kuvallisia ja kirjallisia esityksiä, ei meidän pidä kuvitella, että painoalan kehitys olisi mitenkään laahannut jäljessä. Takana ovat ajat, jolloin oppikirjoja saattoi julkaista pelkkinä tekstiä sisältävinä niteinä - nykyään on oltava kuvia, kaavioita ja runsasta väritystä, ja mikäs sen parempi oppimisen tueksi. Parantunut painotekniikka on myös tehnyt mahdolliseksi eritasoisten oppikirjojen räätälöimisen lukijoiden tarpeita varten.

Robert Paul

Pulskan pojan parhaaksi

Yleensä muoti on vallan hetkellinen ilmiö, joka häipyy yhtä nopsaan kuin tuleekin. Tyypillistä sille on sekin että se rietas herää henkiin jonkun kymmenen vuoden välein ja villiinnyttää uudet, hyväuskoiset uhrit yhtä julmasti. Tästä olisi itsekullakin varmasti esimerkkejä mielinmäärin. Nykylasten vaatetusta katsellessani olen vakuuttunut ettei viisastumista jälkipolvessamme ole suinkaan tapahtunut; yhtä typerän, viluisen, köyhän ja kurjan näköisiä ovat juniorimme kuin itse olimme jokuaika takaperin. Tosin tyttäreni väittää että minä se vasta näytänkin resupekalta tietä tallatessani, mutta samalla tavoinhan kritisoin isäukkoani itsekin murrosiän hormonimyrskyssä.

Vanhan Viipurin lääkintähuollosta vuoteen 1812

Viipurin kaupunki, jossa oli 1600-luvun puolivälin jälkeen noin 3 500 asukasta, joutui vuonna 1710 ison vihan aikana venäläisten haltuun ja liitettiin vuoden 1721 rauhanteossa Venäjään. Kun Suomesta tuli vuonna 1809 Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaanmaa, yhdistettiin Venäjään kuulunut "Wanha Suomi" vuonna 1812 jälleen muuhun Suomeen.

Arno Forsius

Kotisairaala on hyvä idea, mutta vielä keskeneräinen

Erikoissairaanhoitoon kohdistuneet säästöpaineet, sairauksien tutkimisen ja hoidon nopea kehittyminen ja hoidon laajeneminen uusiin, usein iäkkäämpiin potilasryhmiin ovat synnyttäneet länsimaissa tämän vuosikymmenen alkupuolella ajatuksen aikaisemmin sairaalassa annetun hoidon järjestämisestä potilaan kotona. Idea tällaisesta kotisairaalasta on lähtöisin pyrkimyksistä hoitaa kuolevia syöpäpotilaita mahdollisimman pitkään kotona. Myös päiväkirurgian kokemukset ovat vieneet ajatuksia tähän suuntaan. Erilaisilla malleilla toimineista kokeiluista on kertynyt jo jonkin verran tutkimusraportteja, joista yhden, Tammisaaressa toteutetun suomalaisen pioneerityön tulokset julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa.

Taito Pekkarinen

Astmaohjelma etenee myös apteekeissa

Valtakunnallinen astmaohjelma vuosille 1994-2004 lähestyy puoliväliään. Astmaohjelma painottuu perusterveydenhuoltoon, jota erikoissairaanhoito tukee konsultaatioin sekä huolehtimalla vaikeimpien ja pahentuneiden tapausten hoidosta. Terveyskeskukset ovat nimenneet ohjelman toteutusta varten yhdyshenkilöt, tavallisimmin lääkärin ja astmahoitajan. Apteekit tulivat virallisesti mukaan astmaohjelmaan vuosi sitten, ja yhteistyö on lähtenyt paikallistasolla käyntiin pääosin vilkkaasti.

Timo Klaukka, Sirpa Peura, Petra Vidgren

Tunnistavatko lääkärit poistamansa ihokasvaimet?

Maassamme otetaan vuosittain useita satoja tuhansia näytteitä ihomuutoksista. Yleensä päätöksen näytteen ottamisesta ja ensimmäisen arvion muutoksen mahdollisesta pahanlaatuisuudesta tekee avoterveydenhuollossa toimiva kliinikko, jonka taitoa tunnistaa erilaisia ihokasvaimia arvioitiin tässä tutkimuksessa. Näytteiden lähetediagnooseissa havaittiin selviä puutteellisuuksia ja usein patologian laboratoriossa joudutaan arvuuttelemaan jopa potilaan hoitopaikkaa käsialavertailujen avulla. Huolestuttavaa on, että usein kliinikko piti kasvainta hyvänlaatuisena vaikka kyseessä oli potentiaalisesti invasiivinen karsinooma. Lääkärin koulutus ja kokemus vaikuttivat selvästi arvion ja lähetediagnoosin oikeellisuuteen. Kirjoittajien mukaan kliinikoille olisi aiheellista järjestää toistuvia koulutus- ja palautetilaisuuksia ihomuutosten arviointikyvyn ja lähetteiden laadun parantamiseksi. Tutkimuksen aineistona oli yli 2 500 ihonäytettä terveyskeskuksista, alue- ja keskussairaaloista, yliopistosairaalasta ja yksityisvastaanotoilta.

Sirkku Mäkinen, Annamari Ranki, Heini Huhtala, Risto Aine, Anssi Lagerstedt, Kai Krohn

Kohdunkaulan syöpä- ja esiastelöydökset seulonnoissa

Kohdunkaulan syövän järjestelmälliset seulonnat aloitettiin 1960-luvun puolivälissä. Syövän ilmaantuvuus väheni siitä lähtien, mutta 1990-luvulla se on jälleen lisääntynyt. Seulonnoissa löytyneiden invasiivisten syöpien vaara kolminkertaistui 1980-luvulta vuoteen 1995. Keskivaikeiden ja vaikeiden solumuutosten määrät lisääntyivät 50 %, ja ne todettiin pääosin 30-45-vuotiailla naisilla. Lievien solumuutosten määrissä ei tapahtunut muutoksia. Syynä uuteen suuntaukseen saattaa olla muuttunut seksuaalikäyttäytyminen ja sen lisäämä tautivaara tai muutokset seulontoihin osallistumisessa, niiden järjestämisessä tai laadussa. Seulonnoista saadut tiedot talletetaan Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteriin.

Mervi Kallio, Matti Hakama

Diagnostiseen lannepistoon liittyvä jälkipäänsärky aiheuttaa pitkittynyttä työkyvyttömyyttä ja haittaa kotona selviytymistä

Lannepiston aiheuttaman jälkipäänsäryn yleisyyttä sekä jälkipäänsäryn aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ja haittaa arvioitiin haastattelemalla 325 aikuista, joille oli tehty diagnostinen lannepisto Kymenlaakson keskussairaalassa. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 67 % potilaista. Tyypillinen lannepiston jälkeinen päänsärky diagnosoitiin 41 potilaalla (19 %). Jälkipäänsärky aiheutti yli viikon kestävää työkyvyttömyyttä tai haittaa kotona selviytymisessä 16 potilaalle (7 %). Lääkärikunnan tietoisuutta lannepiston jälkeisen päänsäryn yleisyydestä, ehkäisystä, päänsärkyyn liittyvästä työkyvyttömyydestä ja päänsäryn hoidosta tulisi lisätä. Tutkimuksemme sekä kirjallisuustietojen ja kliinisen kokemuksen perusteella suosittelemme, että mikäli lannepiston jälkeinen päänsärky ei levolla, runsaalla nesteen nauttimisella ja tulehduskipu-lääkkeillä häviä 2-4 vuorokauden kuluessa, potilas tulisi ohjata viivytyksettä anestesiologiseen yksikköön epiduraaliveripaikkahoitoon.

Harri Tohmo, Eero Vuorinen, Antti Muuronen

Kotona annettava solunsalpaajahoito

Solunsalpaajahoidot on perinteisesti annettu sairaalan poliklinikassa tai vuodeosastolla. Joidenkin solunsalpaajien, kuten fluorourasiilin, pitkäkestoisia infuusioita on kuitenkin mahdollista järjestää myös kotioloissa. Hoidot annetaan kannettavilla pumpuilla, jotka ovat joko sähkökäyttöisiä tai perustuvat solunsalpaajaliuoksella venytetyn elastisen nestesäiliön vähittäiseen tyhjenemiseen. Infuusiot annetaan rintakehän ihon alle asennettuun infuusioporttiin, keskuslaskimokatetriin tai perifeeriseen laskimokanyyliin. HYKS:n syöpätautien klinikan potilaat ovat saaneet kotioloissa annettavia fluorourasiilihoitoja paksu- ja peräsuolisyöpäleikkauksen liitännäishoitona. Menetelmä vähentää sairaalasidonnaisuutta ja poliklinikkakäyntien määrää noin puoli vuotta kestävän liitännäishoidon aikana.

Pia Österlund, Inkeri Elomaa, Heikki Joensuu

Miten hormonikorvaushoito räätälöidään

Monet naiset eivät käytä saamaansa hormonihoitoa sivuoireiden vuoksi tai esim. syövän pelossa. Luonnollisesti kenenkään ei tarvitse estrogeenihoitoa käyttää, jos ei sitä halua. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi, miksi oikeastaan on hoidon aloittanut. Vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonikorvaus-hoito onkin pyrittävä suunnittelemaan yksilöllisesti ja siihen on aina liitettävä neuvonta ja ohjaus. Estrogeenia voidaan antaa tabletteina, laastarina tai iholle levitettävänä geelinä, ja sen annosta voidaan yksilöllisesti muuttaa. Hoidon seurannassa ei kuitenkaan tarvitse käyttää laboratoriotutkimuksia. Jos naisella on kohtu tallella, pitää hoitoon liittää progestiini, jotta voidaan estää kohdun limakalvon syövän riskin lisääntyminen. Tämäkin voidaan toteuttaa usealla tavalla, ja varsinkin ikääntyvällä naisella tässä pyritään vuodottomaan hoitoon.

Aila Tiitinen