Cochrane-katsaus Lääkärin kehotuksen vaikutus tupakoinnin lopettamiseen

Tupakoinnin lopettamista voidaan edistää useilla eri tavoilla. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, mikä on lääkärin kehotuksen vaikutus potilaiden tupakoinnin lopettamisen onnistumiseen. Pyrkimyksenä oli myös verrata, miten yksinkertaisen kehotuksen vaikuttavuus eroaa monipuolisemmasta tupakoinnin lopettamiseen tähtäävästä valistuksesta.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Cochrane-analyysin tulos on merkittävä. Pienellä panoksella saadaan hyvä tulos (1). Tulokset on saatu tutkimustilanteissa. Jos yhtä hyvään tulokseen päästään lääkärin vastaanoton yhteydessä antamalla säännönmukaisesti tupakoitsijoille kehotus lopettaa tupakointi, olisi lopputulos erittäin merkityksellinen kansanterveyden kannalta. Hieman yli 20 % työikäisestä suomalaisväestöstä tupakoi päivittäin. Suuri osa väestöstä käy lääkärin vastaanotolla ainakin kerran vuodessa. Näin arvioiden puolen miljoonan suomalaisen tupakoitsijan saadessa lääkäriltään kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen voitaisiin tupakoitsijoiden määrää vähentää 10 000:lla vuodessa.

Klas Winell

Kunta-alan työolobarometri 1997

Kuntien työolojen kehittymistä koskevia tietoja julkaistaan nyt neljännen kerran työolobarometrin muodossa. Tiedot on kerätty aikaisempien vuosien tapaan työministeriön valtakunnallisen työolobarometrin yhteydessä syys-lokakuussa 1997. Tilastokeskus keräsi aineiston puhelinhaastatteluilla.

Eettinen neuvottelukunta terveydenhuoltoon syyskuussa

Suomeen perustetaan terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta syyskuun alussa. Neuvottelukuntaa koskeva asetus vahvistettiin kesäkuussa presidentin esittelyssä.

TV1 etsii elokuvia lääkäreistä

Yleisradion TV1:n MOT-ohjelma kaipaa vanhoja elokuvia tai filmipätkiä 1930-50-luvun lääketieteestä ja lääkärin ammatista syyskuun alussa esitettävään dokumenttiraporttiin.

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito - Tammisaaren malli

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito eli kotisairaalatoiminta käynnistettiin Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa Tammisaaressa vuonna 1995. Se on joillekin potilaille vaihtoehto muuten välttämättömälle sairaalahoidolle. Osa sairaalan sairaansijoista siirretään tällöin potilaiden kotiin, ja ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva pätevä hoitotiimi vastaa hoidosta käyttäen hyväkseen sairaalan asiantuntemusta ja tekniikkaa. Kokemukset runsaan 500 kotisairaalapotilaan hoidosta kahden vuoden ajalta osoittavat potilaita olleen sairaalan kaikilta erikoisaloilta. Diagnooseista yleisimmät olivat pahanlaatuiset taudit ja infektiosairaudet. Varovaisen arvion mukaan kotisairaala on osastohoitoa edullisempi vaihtoehto. Suurin etu on kuitenkin potilaan parempi elämän laatu ja mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Hoidon lääketieteellisestä laadusta ei missään vaiheessa ole tingitty.

Ulla Wikström, Henrik Weibull, Matti Klockars

Kliinisen mikrobiologian laboratorioiden tutkimusvalikoima ja ulkoisen laadunvarmennuksen käyttö

Kansanterveyslaitoksessa toimiva mikrobiologian laboratorioiden toimilupatyöryhmä selvitti kyselytutkimuksella eräiden tartuntatautien diagnostiikka-käytäntöä kaupallisten testikittien osalta. Viikon ajalta ilmoitetut tiedot osoittivat, että käytössä on melkoisen kirjava määrä eri testisovelluksia. Tavoitteena oli samalla kerätä tietoa kliinisen mikrobiologian laboratorio-tutkimusten laaduntarkkailun kehittämiseksi, sillä valmisteilla oleva EU:n direktiivi tuo ilmeisesti muutoksia testien käytön ja laadun valvontaan. Yhteistyötä käyttäjien, valmistajien, maahantuojien ja viranomaisten kesken tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Pauli Leinikki, Anja Siitonen, Antti Nissinen, Reija Hirvonen

Seerumiseulonta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tulokset ja tehokkuus sikiön 21-trisomian ja kehityshäiriöiden diagnostiikassa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin vuoden 1995 alusta yhtenäinen seerumiseulontajärjestelmä, joka tarjoaa alle 40-vuotiaille raskaana oleville naisille vapaaehtoista seerumiseulontaa ja yli 40-vuotiaille äideille mahdollisuutta päästä halutessaan suoraan sikiön kromosomitutkimukseen. Seerumiseulontaan oikeutetuista 11 682 naisesta 68 % antoi verinäytteen 2,5 vuotta kestäneen seurannan aikana, ja 40 vuotta täyttäneistä naisista 91 % (314) hakeutui sikiön kromosomitutkimukseen. Kaikista aikavälillä todetuista 21-trisomiatapauksista löytyi seulontajärjestelmällä 63 %, ja seerumiseulonnan herkkyys 21-trisomian suhteen oli 70 %. Suurentuneen seerumin alfafetoproteiinin (AFP) pitoisuuden avulla löytyi lisäksi 5 kongenitaalinefroositapausta ja 8 muuta sikiön vaikeaa kehityshäiriötä. Seulontajärjestelmä tehosti Downin oireyhtymän diagnostiikkaa ja vähensi yhtä diagnoosia varten tarvittavien invasiivisten sikiötutkimusten määrää. Järjestelmä on toimiva, ja suosittelemme edelleen, että yhtenäistä käytäntöä noudatettaisiin.

Reita H. Nyberg, Jukka Uotila, Pertti Mörsky, Risto Tuimala, Kalle O.J. Simola

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1998

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 200 markkaa. Tähän sisältyy 50 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Pentti Alhola

Syöpägeenitestit tulevat - olemmeko valmiit?

Syövälle altistavien geenivirheiden löytyminen ja testien kehittyminen niiden toteamiseksi ovat tuoneet pohdittavaksi monenlaisia hyöty- ja haittanäkökohtia (1). Kokemusta periytyvistä taudeista on toki entuudestaan, mutta viime vuosien nopea kehitys ihmisen genomin tuntemuksessa ja testaamisessa sekä monien yleisten tautien taustalta löytyneet geenivirheet ovat yllättäneet käytännön terveydenhuollon.

Kaija Holli