Liikennekuolemat kasautuvat kehitysmaihin

Liikenteessä on kuollut tällä vuosisadalla jo 30 miljoonaa ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä kolarit tappavat ja vammauttavat enemmän ihmisiä kuin sodat, tuberkuloosi, HIV ja hengitystiesairaudet. Vain mielenterveysongelmat ja sydänsairaudet ovat tuolloin tuhoisampia, todetaan Punaisen Ristin katastrofiraportissa. Ongelma kasautuu kehitysmaihin, joissa jo nyt tapahtuu 70 % onnettomuuksista. Eniten onnettomuuksia tapahtuu köyhimmille ja nuorille. Kehitysmaissa kolareissa kuolleista on alle 15-vuotiaita 15 %, muualla 6 %. Liikennekuolema on 15-44-vuotiaiden miesten johtava kuolinsyy kehitysmaissa.

Suomalaisilla hyvät tiedot syövistä

Suomalaiset tietävät syöpäsairauksista, niiden synnystä ja hoidosta enemmän kuin muiden EU-maiden asukkaat keskimäärin. Tieto pohjautuu Euroopan unionin Eurobarometri-tutkimukseen, jossa on haastateltu 16 000 henkilöä 15:stä Euroopan maasta. Viime vuonna tehtyyn tutkimukseen haastateltiin noin tuhat suomalaista.

Ammattitautien määrä vähentynyt edelleen

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 5 038 ammattitautiavuonna 1997, mikä oli 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös ammattitautiin sairastuneiden osuus työssäkäyvistä ihmisistä laski hieman - 0,27 %:sta 0,23 %:iin.

Miehen tie

Mieheksi muuttumiselle ei ole olemassa oikeaa ikää. Kukin olkoon poika juuri niin kauan kuin on tarpeen, kirjoittavat lääkäri Hannu Säävälä ja terveydenhoitaja Eero Keinänen. Heistä toinen on kokenut muutoksen parikymppisenä, toinen noin 35-vuotiaana.

Rokotteiden haittavaikutukset ja niiden ilmoittaminen

Rokotteiden haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on yli kolminkertaistunut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitykselle on monta syytä: vuonna 1992 uudistettu ilmoituslomake, tehostettu tiedotus, kasvanut tehosterokotusten määrä ja lisääntyneet matkailijoiden rokotukset ovat kaikki vaikuttaneet paitsi haittavaikutusten esiintymiseen myös niiden raportointikäytäntöön. Haittavaikutusprofiilissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Terhi Heinäsmäki, Terhi Kilpi, Kari S. Lankinen

Lääkäreiden näkemys lääke-esittelystä

Jatkuva laadun kehittäminen lähti teollisuuden tarpeista tehostaa ja parantaa tuotantoa. Sittemmin laatuajattelu on levinnyt koko palvelusektorille ja viime vuosina myös terveydenhuoltoon. Lääke-esittelyjen kohdalla laatu merkitsee tilaisuuden oikeaa ajoitusta ja kohdentamista sekä eettisten näkökohtien huomioon ottamista. Hyvä lääke-esittely on sujuva, asiallinen, vuorovaikutuksellinen ja rehellinen. Lääke-esittelyt ovat lääkäreiden mielestä tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja niillä voidaan täydentää työpaikan sisäistä koulutusta.

Klas Winell, Pertti Soveri

Patologian laboratorion akkreditointi

Laboratorioita akkreditoivien toimielinten yhteistyöelin Euroopassa on EA (European Cooperation for Accreditation), jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa akkreditointielinten toimintaa, todeta toimintojen tasavertaisuus ja solmia monenkeskisiä tunnustamissopimuksia. ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF (International Accreditation Forum) ovat samantyyppisiä organisaatioita, jotka edistävät akkreditointielinten välisten maailmanlaajuisten tunnustamissopimusten syntymistä. Suomi on ollut EAL:n monenkeskisen sopimuksen jäsen kalibrointilaboratorioiden osalta vuodesta 1989 sekä vuodesta 1993 testauslaboratorioiden ja vuodesta 1994 sertifiointielinten osalta. Vuodesta 1996 lähtien Suomi on ollut IAF:n ja konferenssista organisaatioksi muuttuneen ILAC:n jäsen.

Heikki Aho, Pirkko Kociba

MRSA-kantoja olikin kaksi Sairaalabakteerin aiheuttama epidemia on saatu hallintaan HYKS:ssa

HYKS:ssa alkukesästä havaitun sairaalabakteerin tyypitykset ovat osoittaneet, että MRSA-epidemiassa olikin yllättäen kyseessä kaksi erillistä metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten kantaa, jotka kumpikin aiheuttivat pienen epidemian samanaikaisesti. Kuudella potilaalla oli Tallinnasta peräisin oleva MRSA-kanta, jota ei ole ennen tavattu Helsingissä. Neljän muun potilaan MRSA-kanta on peräisin pitkäaikaiskantajalta ja on sama kuin vuosien 1992-96 laajassa epidemiassa Suur-Helsingin alueella.

Suvi Sariola

"Vantaan talous on täysin kuralla" Kesälomautukset käynnistymässä, irtisanomisia pelätään

Kyseenalaista mainetta taloutensa huonoon jamaan saattamisella niittäneistä kunnista Karkkila on saanut seuraa Vantaasta. Lisävelkaantuminen on ollut pakko lopettaa. Tässä tarkoituksessa kaupunki on realisoinut kiinteää omaisuuttaan. Kuluvalle budjettivuodelle haetaan 80 miljoonan markan säästöä henkilöstömenoista. Kun säästösopimusneuvoteluissa ei ammattijärjestöjen kanssa onnistuttu, kaupunki lomauttaa koko henkilöstönsä vähintään kahden viikon ajaksi. Henkilöstössä kytee pelko myöhemmin toteutettavista irtisanomisista, vaikka "virallinen Vantaa" tämän vaihtoehdon torjuukin. Vantaan kesänalun tunnelmista kertovat jatkossa sosiaali- ja terveysjohtaja Urpo Alanko, terveydenhuollon johtaja Risto Ihalainen ja terveyskeskuslääkäri Mia Venhola.

Tuomo Saarikko

HYKS ei anna lomautuksen ennakkoilmoitusta Neljän tulosyksikön talous tehotarkkailuun

HYKS on asettanut neljä tulosyksikköä tehostettuun tarkkailuun saadakseen menonsa ja jäsenkuntalaskutuksensa kuriin. Kesäkuun alussa HYKS:n hallitus myös valtuutti sairaalanjohtaja Arvo Relanderin antamaan ennakkoilmoituksen koko henkilökuntaa koskevasta lomautuksesta. Lomautusilmoitus päätettiin kuitenkin jättää antamatta.

Suvi Sariola