Nykytietämys mykotoksiineista

Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Hengitystiealtistuksen tai elintarvikkeiden kautta nämä aiheuttavat verenvuotoa ruoansulatuselimistössä sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on esim. viljan ja maapähkinöiden käsittelyn ja yhteydessä todettu lisäävän maksa-, keuhko- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tutkimustietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvu sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä.

Eeva-Liisa Hintikka, Kari Reijula, Marjo Nikulin

Rakennusten homeongelman toteamismenetelmät

Mikrobiologisten selvitysten tavoitteena on osoittaa, poikkeaako rakennuksen mikrobisto tavanomaisesta pitoisuuksiltaan tai lajistoltaan. Näytteitä voidaan ottaa sisäilmasta, pinnoilta ja materiaaleista. Suoralla mikroskopoinnilla voidaan selvittää, onko näytteessä mikrobikasvua osoittavaa sienirihmastoa tai runsaasti itiöitä. Viljelemällä saadaan lisäksi selville, onko näytteen lajisto tavanomaisesta poikkeava. Tiettyjen mikrobisukujen läsnäolo osoittaa kosteusvauriota, ja jos kyseessä on toksiineja tuottava suku, nopeat toimenpiteet ovat erityisesti tarpeen.

Aino Nevalainen, Teija Meklin, Anne Hyvärinen

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden oireet ja kliininen kuva

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa olleet raportoivat usein ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa, yskää, kurkun karheutta, silmäoireita ja hengenahdistusta. Yleisoireina voi olla väsymystä, päänsärkyä ja lämpöilyä. Lisääntynyt infektiosairastavuus on myös tavallista. Kosteusvauriomikrobeille altistumisen harvinaisia terveyshaittoja ovat homeille allergisoituminen, astma ja keuhkorakkulatauti. Ärsytysoireiden statuslöydökset ovat usein vähäisiä verrattuna oireiden koettuun vaikeuteen. Pelkästään oireista ja kliinisistä löydöksistä kosteusvauriomikrobeille altistumista ei voi päätellä.

Helena Mussalo-Rauhamaa, Tuula Husman, Kaisu Juntunen-Backman

Kosteusvaurioon liittyvät oireet - miten potilaat tutkitaan?

Kun rakennuksen vesivahingosta johtuva rakennevaurio ja mikrobialtistuminen on huomattu ja siitä johtuvia terveyshaittoja epäillään, vaurion korjaaminen on ensisijainen toimenpide. Vaurioituneissa rakennuksissa asuville tai työskenteleville henkilöille voi aiheutua erilaisia terveyshaittoja, koska he altistuvat toistuvasti mikrobeille, homeille ja bakteereille ja niiden aineenvaihduntatuotteille. Lievimpiä haittoja ovat limakalvojen ärsytysoireet, kuten silmien ja nenän kutina sekä kirvely samoin kuin kurkunpään ärsytysoire, jotka häviävät altistumisen loputtua. Samanaikaisesti voi olla yleisoireina päänsärkyä, jäsensärkyjä ja väsymystä, jotka häviävät silloin, kun altistuminen loppuu. Infektioalttius saattaa epidemiologisten tutkimuksien perusteella nousta mikrobialtistumisen seurauksena ja johtaa esimerkiksi nenän sivuontelo- ja korvatulehduskierteeseen, minkä osoittamiseen ei ole keinoja yksilötasolla, joskin infektioiden väheneminen altistumisen loputtua voi antaa siitä viitettä.

Helena Keskinen, Henrik Nordman

Silmäaltistuskoe homeiden aiheuttaman terveyshaitan toteamisessa

Homeiden ja muiden allergeenien aiheuttamia silmäoireita voi tutkia altistuskokeella. Työperäisen sairastumisen korvaamiseksi edellytetään positiivista reaktiota homeuutteelle. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalassa tehdyssä silmän homealtistustutkimuksessa saatiin varsin harvoin selkeää näyttöä tyypin I allergisesta reaktiosta. Sen sijaan muutkin tekijät, kuten kuivasilmäisyys, voivat aiheuttaa samantapaista oireilua ja epäilyä homeallergiasta. Kirjoittajien mukaan silmän homealtistus kannattaa tehdä vain harvoissa perustelluissa tapauksissa, kun tutkittavan muutkin testitulokset viittaavat homeallergiaan

Osmo Kari, Helena Mussalo-Rauhamaa

IgG-luokan homevasta-aineiden käyttö

Työterveyshuolto on käyttänyt IgG-luokan vasta-aineita jo toistakymmentä vuotta maatalous- ja teollisuustyöntekijöiden mikrobialtistumisen seurantaan. Myös kosteusvauriorakennuksissa asuvien tai niissä työskentelevien altistuksen arvioinnissa voidaan tietyin rajoituksin käyttää IgG-luokan homevasta-aineiden määrittämistä. Kyseiset vasta-aineet ovat nykyisen tiedon perusteella puhtaasti altistumista kuvaava menetelmä, eikä niillä ole sairauden todennäköisyyden, vaikeusasteen tai ennusteen kannalta yksiselitteistä merkitystä.

Marjut Reiman, Markku Seuri, Mikko Vahteristo, Sirpa Laitinen, Tuula Husman, Juha Pekkanen, Aino Nevalainen

Sydämen pseudoaneurysman paras hoito

Sydänlihaksen repeämä ei välttämättä johda kuolemaan, jos sydämen repeämää suojaavat perikardiaaliset kiinnikkeet tai epikardium. Ilmiötä kutsutaan pseudoaneurysmaksi, ja se voi ilmaantua sydäninfarktin, sydänleikkauksen, rintakehän vamman tai endokardiitin seurauksena. Pseudoaneurysman arvioidaan voivan helposti rupturoitua uudelleen, ja siksi myös oireettomat potilaat pyritään hoitamaan kirurgisesti. Mutta kliinikko on puun ja kuoren välissä - milloin kirurginen riski on hyväksyttävä?

Robert Paul

Paiseita painista

Erilaisista ihmisten välisistä interaktioista paini on sieltä intiimeimmästä päästä. Siinä hiertyy nahka nahkaa vasten ja kontakti on tiivis. Väliin mahtuu kuitenkin mikrobi. Meillä painijoiden riesana on ollut Trichophyton tonsurans -sienen aiheuttama silsaepidemia. Amerikasta raportoidaan nyt metisilliinille resistentin Staphylococcus aureus -bakteerin (MRSA) aiheuttaneen paiseita painijoukkueessa.

Heikki Arvilommi

Hyytymistekijä V:n mutaatio ja laskimoveritulppa artroplastian yhteydessä

Hemostaasitutkimuksen viime vuosien suurimpia havaintoja on hyytymistekijä V:n geenimutaation yhdistäminen APC-resistenssiin ja sitä kautta laskimotukosriskiin. Tavallisin todettava laskimotukostaipumuksen syy onkin nykyään tämä mutaatio. On siten ymmärrettävää, että halutaan selvittää, miten tätä mutaatiota kantavat potilaat selviytyvät leikkauksen aiheuttamasta immobilisaatiosta.

Robert Paul

Aika hemokromatoosin seulonnalle?

Hemokromatoosi on raudan kertymäsairaus, joka diagnosoimattomana ja hoitamattomana johtaa mm. maksakirroosiin. Jos tauti todetaan ennen kirroosivaihetta, voidaan kirroosi asianmukaisella hoidolla estää. Kuukautisvuoto suojaa jossain määrin naisia hemokromatoosikirroosilta. Kliinisesti oireita aiheuttavan hemokromatoosin esiintyvyys Pohjoismaissa on noin 0,4 %, mutta tautia kantanee jopa 10 % väestöstä. Herää ajatus seulonnasta...

Robert Paul