Styrelsenytt den 4 juni: Rapportera om problem med nya avtalet!

I början av juli träder läkaravtalets löneförhöjningar och andra avtalsändringar i kraft. Inga större meningsskiljaktigheter om avtalets tillämpning har framkommit mellan Läkarförbundet och Kommunala arbetsmarknadsverket. Lokalt har det dock förekommit oenighet om tidpunkten då jouren skall inledas samt om överföringen av överläkare och biträdande överläkare till I dyrortsklassen. Styrelsen konstaterade att alla lokala problem bör inrapporteras till förbundet så att nödiga åtgärder kan vidtas.

Suomen Lääkäriliiton palkkasuosituksia

Lääkäriliitolla on ollut tuntipalkalla työskentelevien lääkärien palkkasuositus, kasvatusneuvolapalkkasuositus ja reumatoimistojen poliklinikoiden lääkärien palkkasuositus. Liiton hallitus on vahvistanut uudet suositukset voimaan tuleviksi 1.7.1998.

Lääkärilehti palkitsi Kerättären ja Kemppaisen

Suomen Lääkärilehden väitöskirjapalkinto 1997 on myönnetty LT Esko Kemppaiselle hänen kliinisesti merkittävästä väitöskirjastaan, joka käsittelee äkillisen haimatulehduksen diagnostiikkaa. Lääkärilehden Vuoden kirjoitukseksi 1997 valittiin oululaisen erikoislääkärin Raija Kerättären artikkeli Uupuneen työntekijän tarina.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Heinäkuun alussa astuu voimaan uusi määräys, jonka mukaan muualla kuin Yhdysvalloissa lääkärintutkintonsa suorittaneiden on suoritettava kliinisten taitojen koe, ennen kuin heidät voidaan hyväksyä erikoistumispalveluun. Kokeen on laatinut Educational Commission on Foreign Medical Graduates, joka on tähänkin asti huolehtinut näiden lääkärien tutkinnoista.

Tuula Fabrizio

Uuvuttaako työ lääkäriä? Koulutustilaisuus Tampereella

Lääkärintyön yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, resursseja ja uupumista käsiteltiin Tampereella Psykiatrisen Lääkäriasema Egofunktion järjestämässä koulututustilaisuudessa, jonka otsikkona oli "Uuvuttaako työ lääkäriä". Tilaisuuteen saapui suuri joukko pirkanmaalaisia kollegoita ja keskustelu oli vilkasta.

Anja Mathur

Syy-seuraussuhteen epävarmuudesta kosteusvaurio-oireissa

Erikoisl. Risto Voutilainen osallistuu home- ja kosteusvauriokeskusteluun. Hän toteaa mm.: "Jos ei olisi tapahtunut IgG-väärintulkintaa, jos kosteusvaurioiden yleisyys olisi tiedetty ja jos kosteusvauriomikrobeista olisi tiedetty edes sen verran kuin nyt, ei olisi syntynyt homekohua eikä sen aiheuttamaa ylimääräistä sairastavuutta".

Risto Voutilainen

Keksintöjä tyhjästä

Pieni firma on patentoinut "desktopin" ympärillä olevan tyhjän tilan. Apple on puolestaan antanut ymmärtää Rhapsodyn kuolleen vaikka tulevaisuudessa kaikki Macintoshit käyttävät Rhapsodya.

Erkki Karjalainen

Sairaaloiden ja hoitolaitosten nimityksiä

Vieraskielisessä kirjallisuudessa kiinnittävät huomiota sairaaloiden monenlaiset nimitykset. Useissa läntisen kulttuurin kielissä niiden juuret ovat antiikin ajassa tai keskiajassa. Suomessa sairaaloiden ja hoitolaitosten nimet ovat olleet varsin kauan kansallisen kielen mukaisia, esim. sairaala, parantola, hoitola ja vanhainkoti. Näin on tapahtunut myöhemmin muissakin kielissä, esim. ruotsissa sjukhus, tanskassa sygehus, flaaminkielessä ziekenhuis, saksassa Krankenhaus.

Arno Forsius

Sepelvaltimotaudin ehkäisy valokeilassa

Suomalaisten miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus oli huippulukemissa 1960-luvun puolivälissä. Suomalaiset miehet olivat tällöin kärkisijalla kansainvälisissä sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa ja myös suomalaiset naiset olivat lähellä näiden tilastojen kärkeä. Suomessa sepelvaltimotautikuolleisuus kääntyi kuitenkin 1960-luvun loppuvuosina laskuun, joka on sittemmin jatkunut yhä jyrkempänä. Työikäisten suomalaisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on 1960-luvun loppuvuosista lähtien vähentynyt noin 60 %, ja niinpä suomalaiset eivät enää pitkään aikaan ole olleet kansainvälisten tilastojen kärkisijoilla. Tuoreimmissa eurooppalaisissa tilastoissa suomalaiset miehet ovat 10. sijalla ja suomalaiset naiset 14. sijalla. Tilastojen kärkeen ovat viime vuosina nousseet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat, joissa kuolleisuus sepelvaltimotautiin on ollut selvästi lisääntymässä.

Kalevi Pyörälä

Lääkärien lääkemääräykset vuonna 1997

Suomalaiset lääkärit määräsivät vuonna 1997 korvaukseen johtaneita lääkkeitä keskimäärin 288 000 markalla, ja summa kasvoi edellisvuodesta 7 prosenttia. Terveyskeskuksissa toimineet lääkärit kirjoittivat puolet avohoidon resepteistä. Erikoisaloista suurimmat lääkekustannukset syntyivät yleislääketieteen ja sisätauti-lääkäreiden lääkemääräyksistä. Tiedot perustuvat Kelan reseptitiedostoon, johon tulleita tietoja eritellään seuraavassa erikoisaloittain ja toimipaikan mukaan. Lääkärit ovat juuri saaneet myös postitse omia reseptejään koskevat henkilökohtaiset koosteet.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi