Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 16/98 uutispäivyrissä julkaistuihin poimintoihin WHO:n terveysraportista oli päässyt livahtamaan painovirhe, jonka vuoksi väestöennustelaskelmat näyttävät käsittämättömiltä. Oikeat luvut ovat seuraavat:

Kielitaitoa lääkeneuvontaan

Apteekkien koulutus- ja tiedotussäätiö on julkaissut kätevän apuvälineen ulkomaalaisten asiakkaiden lääkeneuvontaan. Piktogrammiopas on pieni vihkonen, jossa asiat esitetään pelkistetyin kuvin. Kuvien alla on lisäksi selitysteksti 10 kielellä, suurimpien eurooppalaisten kielten lisäksi japaniksi, somaliksi ja arabiaksi. Ohjeet koskevat tavallisia lääkkeiden ottamiseen, säilyttämiseen, käyttötarkoituksiin, haittavaikutuksiin ja vasta-aiheisiin liittyviä asioita.

Väki vaihtuu jälleen Lääkärilehdessä

Lääkärilehdessä mm. avoimia virkoja -osastoa hoitanut Sirpa Aro on jäänyt eläkkeelle. Kaikkiaan hän ehti olla Lääkäriliitossa 37 vuotta, josta ajasta yli 20 vuotta toimituksessakin. Hänen tilalleen toimitusapulaiseksi on valittu painopinnanvalmistaja Paula Krom.

Hankalan potilaan ja lääkärin ongelma - miten tähän tultiin?

Millainen potilas on hankala? Jotkut potilaat ovat useampien lääkärien mielestä hankalia, kuten esimerkiksi vihamieliset potilaat, joskin lääkärien mielipiteet kuitenkin vaihtelevat. Kuinka paljon ärsyttävät riippuvainen, erityiskohtelua vaativa, hoitoratkaisuja sanelemaan pyrkivä potilas ja ns. "pinnari" tai itse käyttäytymisellään ongelmia aiheuttava, esimerkiksi itsetuhoinen potilas? Lääkärit oppivat kokemuksesta, millaiset potilaat ovat omasta ja toisten lääkärien mielestä hankalia.

Erkki Äärelä

Tietoteknologian avulla saumattomia palveluketjuja

Kokeilualuettaan vielä etsivä makropilotti on ratkaisevassa asemassa, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa lähdetään käytännössä kehittämään saumattomia palveluketjuja ja testaamaan omaa asiakaskorttia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti keinoja, joilla palveluketjun saumattomuutta voidaan edistää tietoteknologian avulla, ja ehdottaa mm. tietoverkkoihin uusia palveluja.

Suvi Sariola

Makropilotin korttikokeilu alkaa hahmottua Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskortti tunnistaa sormenjäljen

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ryhdytään kokeilemaan uutta asiakaskorttia ja siinä ns. biometristä tunnistusmenetelmää, todennäköisesti sormenjälkeen perustuvaa tunnistusta. Asiakaskorttia kokeillaan makropilotissa, ensi syksynä alkavassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakokeilussa, jonka pilottialuetta ei ole vielä valittu. Makropilotin perusteella arvioidaan kortin tarkoituksenmukaisuutta ja päätetään, onko kortti syytä ottaa käyttöön laajemmin. Asiakaskorttia on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka jätti yhteisen muistion palveluketjuja selvittäneen työryhmän kanssa.

Suvi Sariola

Teknologia pääteemana Terve-Sos-tapahtumassa

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunnitellun asiakaskortin ydinkysymys on sen monikäyttöisyys. Tekniikka antaa kortin kehittämisessä suuret mahdollisuudet, mutta korttia käyttämään halukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden lukumäärä riippuu korttiin kytkettyjen palvelujen lukumäärästä, kortin hyödyllisyydestä. Näin arvioitiin Oulussa pidetyssä Terve-Sos 98 -tapahtumassa, jonka seminaareissa pohdittiin muun muassa teknologiaa ja hyvinvointiklustereita.

Tietojen luovuttamista koskevat säännökset halutaan selvemmiksi

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaivataan muutosta potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen luovuttamista sekä rekisterinpitoa koskeviin säännöksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tietosuojatyöryhmä ehdottaa joukkoa lakimuutoksia, joilla purettaisiin nykyisistä säännöksistä aiheutuvaa jäykkyyttä.

Lomalle

Pitkä ja kalsea kevät saattaa lopultakin kääntyä kesäksi. Kansainvälisille vieraille onkin jo kyllästymiseen asti selitetty, että kyllä Suomessakin on joskus lämmintä.

Kati Myllymäki

Hallituksen kokous 4.6.98: Sopimuksen soveltamisongelmista tieto liittoon

Lääkärisopimuksen palkankorotukset ja muut sopimusmuutokset tulevat voimaan heinäkuun alusta eikä sopimuksen tulkinnasta ollut ilmennyt suurempia ristiriitoja Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken. Paikallistason neuvotteluissa on kuitenkin syntynyt jonkin verran erimielisyyksiä lähinnä päivystyksen alkamisajankohdasta sekä ylilääkärien ja apulaisylilääkärien siirtämisestä I-kalleusluokkaan. Hallitus totesi, että kaikki paikalliset ongelmat tulee ilmoittaa liittoon, jotta hallitus voi päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Marit Henriksson