76113 osumaa

Päihteiden sekakäyttö yleistyy

A-klinikan asiakkaista oli viime vuonna yhä suurempi osa päihteiden sekakäyttäjiä. Yleisin yhdistelmä oli alkoholi ja lääkkeet, mutta myös satunnaisia huumeiden käyttäjiä oli entistä enemmän. Myös pelkästään huumeita käyttäviä asiakkaita oli runsaammin kuin ennen, mutta heidän määränsä oli edelleen suhteellisen vähäinen. Eri toimintayksiköiden välillä on tosin suuria eroja: lähinnä nuorille tarkoitetun Hietalinna-yhteisön asiakkaiden enemmistö on huumeiden käyttäjiä.

Uusi valtakunnallinen vertailumittari: yleislääkärin vastaanoton laatu

Potilaan antama palaute terveydenhuollon toiminnasta on osoittautunut käyttökelpoiseksi hoidon ja palvelujen laadun arvioinnin menetelmäksi. Perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttöön tarkoitetun kansainvälisen, standardoidun potilaspalautemittarin kehittämistyö on nyt saatu päätökseen ja mittarille on Suomessa tehty arviointitutkimus. Seuraavassa esitellään tämä tutkimus sekä valmis lomake ja sen käyttömahdollisuuksia.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä, Maarit Outinen, Sheryl Hinkkanen

Kokemuksia etälääketieteestä ja sen mahdollisuuksista

Lääketiede elää uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien ja taloudellisen niukkuuden välisessä murroksessa, minkä vuoksi työtapamme muuttuvat tulevien vuosien aikana. Erilaisten teknisten apuvälineiden osuus korostuu työssämme. Syntyy uusia käsitteitä, joista etälääketiede on yksi esimerkki. Kyseistä termiä on lanseerattu jo vuosia lääketieteeseen, mutta kuitenkin vasta nyt käsitteestä on tullut konkreettinen ja sitä on sovellettu enemmän käytäntöön.

Heikki Lamminen, Juha Nevalainen, Markku Lampinen, Hannu Uusitalo

Terveyden edistäminen näyttää siirtyvän järjestöjen tehtäväksi

Kansanterveysjärjestöjen panos terveyden edistämiseen kasvaa jatkuvasti, kun taas kuntien osuus entisestään pienenee. Terveyden edistäminen näyttääkin olevan siirtymässä kolmannen sektorin harteille. Tällaista suuntausta osoittaa Terveyden edistämisen keskuksen tuore terveysbarometri 1998. Barometri perustuu yhteensä 120 kunnallisen terveyskeskusjohtajan ja 72 kansanterveysjohtajan haastatteluihin ja kuvaa heidän näkemyksiään ja arvioitaan terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suvi Sariola

EU on vielä outo monille suomalaiskunnille mutta Kymmenet kunnat ovat saaneet EU-rahaa terveyden edistämiseen

Paljon puhuttu EU-rahoitus on vielä vierasta suomalaiskunnille. Kaksi kolmesta terveysbarometria varten haastatellusta 120 terveyskeskusjohtajasta kertoi, ettei kunta ollut hakenut EU-rahaa terveyden edistämiseen. Useimmat näistä kunnista eivät terveyskeskusjohtajiensa näkemyksen mukaan olleet juuri muutenkaan kosketuksissa EU:n kanssa. Yli 30 kuntaa oli kuitenkin hakenut ja saanut EU-rahaa terveyden-edistämisprojektia varten. Monessa EU-rahoista osalliseksi päässeessä kunnassa arvioitiin, että ilman tätä rahoitusta hankkeet olisivat jääneet toteuttamatta. Terveyden edistämisen keskuksen terveysbarometria varten tehdyistä haastatteluista ilmeni, että kunnat olivat saaneet EU:sta rahaa useimmiten työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviin projekteihin, esimerkiksi työttömien terveystarkastuksiin.

Suvi Sariola

Terveydenhuollon tuottavuus

Tiedotusvälineet ovat täyttyneet viesteistä ammattiliittojen kevätkokouksista. Erityisesti vientiliittojen edustajilta on kuulunut sellaisia vaatimuksia, että palkankorotukset tulisi suhteuttaa alan tuottavuuteen ja palkanmaksukykyyn. Lisäpontta näille vaatimuksille on ilmeisesti saatu jo pitkään jatkuneesta nousukaudesta sekä eräiden yritysten optiojärjestelyistä. Suomennettuna viesti on tietenkin se, että vientiliittojen palkankorotusten tulisi olla tuntuvia kun taas julkisen palvelusektorin "rupusakilta" joutaa vaikka viedäkin. Ydinkysymys on se, mitenkä samalla mittarilla voisi mitata tuottavuutta esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja terveydenhuollossa.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030