Ensimmäinen DNA-rokote-kokeilu HIV-1-potilailla

DNA-rokotus on eräs nykyimmunologian suurimpia ihmeitä. Siinä ruiskutetaan lihakseen esimerkiksi viruksen proteiinia koodittavaa geeniä sopivaan kantajaan kiinnitettynä. Täysin aiemmin vallinneiden teorioiden vastaisesti lihassolut alkavat tuottaa geenin koodittamaa proteiinia ja sitä kohtaan syntyy immuunivaste. Kuten ymmärtää saattaa, koko asia keksittiin vahingossa. DNA-rokotus tarjoaa turvallisen tavan kehittää immuunivaste vaarallisia mikrobeja kohtaan.

Matti Viljanen

Kokeellinen ohutsuolensiirtomalli

Suolensiirto on uusimpia tulokkaita elimensiirtokirurgian laajenevassa valikoimassa. Tavoitteena on parantava hoito potilaille, joiden oma ohutsuoli on sairauden vuoksi poistettu tai toimimaton. Vaikka ihmisille tehtyjä siirtoja on maailmanlaajuisesti raportoitu yli 200, voidaan suolensiirtotoimintaa yhä luonnehtia kokeelliseksi. Keskeisimpiä ongelmia ovat hallitsematon siirteen hyljintä ja sen huono toiminta. Suolisiirteen hyljintää voidaan hallita paremmin, kun siirteenä käytetään vain osaa ohutsuolesta. Ohutsuolisiirteen huonoon toimintaan johtavat tekijät sekä siirron aiheuttamat muutokset ruoansulatuskanavan fysiologiassa ja vaikutukset jäljelle jääneen ohutsuolen mukautumiskasvuun (adaptaatioon) tunnetaan vielä huonosti.

Mikko Pakarinen

Kroonisen kriittisen alaraajaiskemian hoito

Krooninen kriittinen alaraajaiskemia syntyy pitkälle kehittyneen valtimokovetustaudin seurauksena. Alentunut valtimoverenkierto uhkaa jalan elinkelpoisuutta ja pahimmillaan kehittyy kuolio. Väestön ikääntyessä ongelma yleistyy. Aikaisemmin hoito oli yksiselitteinen; tehtiin raaja-amputaatio potilaan hengen pelastamiseksi. Verisuonikirurgian kehitys on luonut mahdollisuuksia parantaa verenkiertoa niin, että nykyisin on mahdollista estää kuolion kehittyminen ja välttää amputaatio.

Michael Luther

Varhaislapsuuden hengenahdistuksen hoito

Hengitystietulehdukseen liittyvä hengenahdistus on tavallisin sairaalahoitoon johtava tautiryhmä varhaislapsuudessa. Hengitystietulehduksen aikana osalla lapsista keuhkoputket ahtautuvat limakalvoturvotuksen, liman tai keuhkoputkien supistumisen vuoksi. Keuhkoputkien ahtautuminen ilmenee uloshengityksen vaikeutumisena ja vinkumisena, ja kliinisesti taudinkuva on hyvin samankaltainen pienten lasten astman kanssa. Jopa kolmella neljästä sairaalahoitoon joutuneesta lapsesta hengenahdistus toistuu vuoden kuluessa ja vielä noin puolella kolmen vuoden kuluttua. Tämän tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää miten varhaislapsuuden hengenahdistusta tulisi hoitaa, voidaanko hengenahdistusten uusiutumista vähentää anti-inflammatorisella lääkityksellä, ja tutkia astman kehittymistä ennustavia tekijöitä näillä lapsilla.

Tiina M. Reijonen

Kemoterapialla hoidettujen multippelia myeloomaa sairastavien potilaiden ennuste

Multippeli myelooma on luuytimen soluista lähtöisin oleva pahanlaatuinen veritauti, johon toistaiseksi ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Taudin kulku ja potilaiden elinaika vaihtelevat kuitenkin suuresti. Myelooma on pääasiassa iäkkäiden ihmisten tauti, sillä enemmän kuin puolet potilaista on yli 70-vuotiaita.

Tiina Oivanen

Kelan kooste lääkäreille viime vuoden resepteistä tulossa

Kela lähetti vuosi sitten ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen koosteen kaikille vähintään 200 reseptiä vuonna 1996 kirjoittaneille lääkäreille. Siitä lääkäri näki mm. resepteistään kertyneet kustannukset ja korvaukset ja niiden muutoksen vuoteen 1995 verrattuna. Lisäksi vastaanottaja saattoi verrata omia lukujaan koko maan sekä oman erikoisalansa vastaaviin tietoihin. Lisäksi koosteeseen oli listattu reseptimääriltään ja kustannuksiltaan suurimmat lääkeryhmät.

Väestöennusteita tuleville vuosikymmenille

Vuonna 1955 ihmisten keskimääräinen eliniän odote oli 48 vuotta, nyt se on 66 vuotta, ja vuoteen 2025 mennessä eliniän odote kasvaa 73 vuoteen. Kehitys näyttää hyvältä, mutta eliniän piteneminen jakaantuu epätasaisesti, todetaan WHO:n juhlavuoden terveysraportissa. Se summaa 50 vuoden ajalta kerättyä tilastotietoa väestön terveyden, syntyvyyden, eliniän, tautikirjon, sairastavuuden ja kuolevuuden kehityksestä ja esittelee ennusteita ensi vuosituhannen puolelle.

Apteekkitoiminnalle eettiset ohjeet

Asiakaskeskeisyys ja kuluttajan oikeudet korostuvat uusissa apteekkitoiminnan eettisissä ohjeissa. Suomen Apteekkariliiton ja Suomen Farmasialiiton hyväksymät ohjeet ovat suomalaiselle apteekkiväelle ensimmäiset. Niiden laatiminen katsottiin ajankohtaiseksi mm. lisääntyneen kilpailun ja apteekkien taloustilanteen kiristymisen vuoksi. Myös voimakas markkinointi ja vaihtoehtohoidot ovat lisänneet apteekkihenkilökunnan vastuuta luotettavan informaation antamisessa, toteavat apteekkialan liitot.

Kuntaliitolta suositus laadunhallinnasta

Kuntaliitossa on valmistunut kunnallisten terveyspalvelujen laatua koskeva suositus. Sillä yritetään konkretisoida, mitä viime vuonna alkaneen julkisten palvelujen laatustrategiaprojektin periaatteet merkitsevät käytännön potilastyössä.

Vammaispalvelulaki 10 vuotta: Vimmaismessuilla pohdittiin vammaispalveluja

Helsinkiläiset mielenterveysyhdistykset pohtivat ensimmäistä kertaa psyykevammaisten asemaa yhdessä sosiaalityöntekijöiden, juristien ja lääkärien kanssa Vimmaismessut 98 -tapahtumassa, jonka järjestivät Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi, Niemikotisäätiö, Nikkilän sairaalan potilaiden tukiyhdistys, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ja Pro Lapinlahti.