31. lääke-esittelijäkurssi tammi-maaliskuussa

Tammi-maaliskuussa 1998 pidettiin 31. lääke-esittelijäkurssi. Lääke-esittelijäkurssit järjestää Lääketietokeskus Oy ja opiskelijat ovat alalla jo olevia lääke-esittelijöitä. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, joka antaa osallistujille riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen.

Yksityissektori haluaa kilpailua terveydenhuoltoon

Omasta mielestään maamme terveyspolitiikan sivupenkille istutettu Terveydenhuollon Palvelujärjestöt TEPA ry on hiljakkoin julkistanut oman terveyspoliittisen ohjelmansa. TEPA on yhteistyöjärjestö, joka edustaa yksityisiä terveydenhoitoalan palveluntuottajia. Se katsoo, että yksityiset palvelut eivät saa Suomessa riittävää arvostusta ja että sen tietotaitoa ei hyödynnetä riittävästi. Viimeisen sysäyksen kirjoittaa oma ohjelmajulistus näyttävät antaneen sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehet, jotka keskittyivät tarkastelemaan vain julkista terveydenhuoltoa ja ylhäältä ohjattua palvelujärjestelmää, ikään kuin maassamme ei yksityisektoria olisi olemassakaan.

Taito Pekkarinen

Reuman vaihtoehtoiset hoidot

Reumaattiset immuunitaudit ovat vilkkaasta tutkimuksesta huolimatta säilyttäneet sitkeästi syntynsä salat. Vaikka lääkehoidon vaikuttavuus on viime vuosina olennaisesti parantunut, ei taudin etenemistä saada aina kuriin. Lääketieteen kyvyttömyys tarjota parantavaa hoitoa lienee syynä siihen, että vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat suosittuja reumataudeissa. Monissa maissa yli puolet potilaista on ainakin kokeillut jotakin nivelreuman vaihtoehtoista hoitomuotoa, vaikka eräät niistä ovat varsin kalliita. USA:ssa kaikkien tautien vaihtoehtoishoitojen liikevaihto on lähes 14 miljardia dollaria vuodessa.

Heikki Isomäki

Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena

Nukummeko siksi, että valveen aikana aivoihin kertyvä unitekijä hiljentää aivojen toiminnan? Tutkituista unitekijöistä adenosiinin on havaittu toimivan uni-valverytmin säätelyssä: valveen aikana kertyvä adenosiini hiljentää aivojen vireyttä ylläpitävien tumakkeiden solujen toimintaa, kunnes valveillaolo estyy ja uni alkaa. Unen aikana adenosiinipitoisuus vähenee ja valve mahdollistuu uudestaan. Adenosiini näyttää liittyvän nimenomaan syvän unen säätelyyn, koska myös useita muita säätelyyn osallistuvia tekijöitä tunnetaan. Kahvin piristävä vaikutus puolestaan perustuu siihen, että kofeiini salpaa adenosiinireseptorit.

Tarja Porkka-Heiskanen (Stenberg), Dag Stenberg

Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys

Suomalainen viettää suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hän hengittää kotonaan, työpaikallaan, koulussa tai julkisissa tiloissa. Hengitystiesairauksille altistavia tekijöitä on lähes joka paikassa. Rakennuksessa ja sisustuksessa käytetyt materiaalit, huono ilmanvaihto, tupakansavu, lemmikkieläimet ja kosteusvaurioista peräisin olevat homesienet ja bakteerit lisäävät sairastumisriskiä. Kerran tapahduttuaan herkistyminen ei korjaudu, vaikka oireet saataisiin loppumaan poistamalla allergeeni. Huonolaatuisen sisäilman kansantaloudellinen merkitys on valtaisa. On arvioitu, että korjausrakentamisen kustannukset ja sisäilmasta johtuvat terveydenhuollon menot ovat noin 15 miljardia markkaa vuodessa. Artikkeli perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän muistioon.*

Tari Haahtela, Kari Reijula

Masennuksen diagnostiikan ongelmat terveyskeskuksessa

Masennuksen diagnosointi on todettu vaikeaksi tehtäväksi perusterveydenhuollossa. Diagnosointia voivat vaikeuttaa masennuksen epätyypillinen oirekuva tai kroonisuus. Lääkärit eivät myöskään helposti tunnista vaikean masennuksen taudinkuvaa. Diagnosointia voi parantaa koulutuksella sekä kiinnittämällä huomiota vastaanottotapahtumaan ja masennuksen epidemiologiseen tietämykseen. Runsas terveydenhuoltopalvelujen käyttö taas saattaa johtaa lääkärin ajatukset liiankin usein masennukseen, varsinkin kun masennussairauden lääkehoito on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut täydellisen mullistuksen. Antidepressiivisen lääkehoidon helppous saattaa johtaa liian aktiiviseen lääkitykseen tilanteissa, jotka kertovat paremminkin ihmismielen normaalista mielialareagoinnista kuin masennussairaudesta. Erotusdiagnostisia ongelmia syntyy suhteessa alkoholismiin, bipolaariseen sairauteen sekä somaattisiin sairauksiin, jotka sekundaarisesti voivat aiheuttaa masennusoireilua.

Outi Poutanen

Lapsen pelko ja sen hallinta lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla

Lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle tulevalla lapsella on monia pelon aiheita, joista osa voi aikuisen mielestä tuntua täysin käsittämättömiltä ja aiheettomiltakin. Jotta lapsen pelko hammashoitoa kohtaan voitaisiin estää, on ensiarvoisen tärkeää valmistaa lasta riittävän ajoissa vastaanottoa ja varsinkin vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä varten. Tämän asian merkitystä olisi syytä korostaa jo esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydessä, jotta vanhemmat oppisivat oikean toimintamallin.

Tuula Manner, Päivi Haapasalo, Sára Karjalainen

Sarveiskalvon kilpihaavauma - harvinainen vernaalisen keratokonjunktiviitin komplikaatio

Allerginen konjunktiviitti on varsin tavallinen ongelma ja saadaan lähes aina hoidetuksi paikallisilla ja systeemisillä allergialääkkeillä. Jotkut allergisen konjunktiviitin muodot saattavat kuitenkin olla vaikeahoitoisia ja jopa näköä uhkaavia. Silmän etuosien tutkiminen biomikroskoopilla on aiheellinen etenkin nuorten potilaiden allergisten silmäoireiden pitkittyessä, jotta vaikeammat allergisen konjunktiviitin muodot kyetään ajoissa tunnistamaan.

Tapio Ihanamäki, Heikki Seppä

Kohulääke sildenafiili ja erektioimpotenssi

Erektiodysfunktio, jolla tarkoitetaan miehen kyvyttömyyttä aikaansaada tai ylläpitää riittävää erektiota tyydyttävän sukupuolisuorituksen läpiviemiseen, vaivaa 39 %:a nelikymppisistä ja 67 %:a seitsenkymppisistä miehistä. Tähän asti impotenssin (hypotenssin?) hoidot ovat koostuneet erilaisista mekaanisista hoidoista, intrakavernoottisista injektioista ja transuretraalisesti annetusta alprostadiilista.

Robert Paul

Allergian maailmanmestaruuskisat

Allergian yleistymisestä on viime aikoina kannettu huolta ja äimistelty, mistä se voisi johtua. Maailmanlaajuinen samoilla menetelmillä tehty vertailu atooppisten oireiden yleisyydestä voisi antaa vinkkejä taudin syistä. Tällainen tutkimus on nyt tehty kyselemällä oireita lähes puolelta miljoonalta 12-13-vuotiaalta lapselta 56 maassa.

Heikki Arvilommi