Tartuntatautitilanne

Viimeaikojen epidemiologista tilannetta ovat hallinneet virukset; influenssa A -epidemia on nyt laantunut, mutta kalikivirusta löytyy yhä useamman ruokamyrkytysepidemian yhteydessä. Kuten Kansanterveys-lehdessä 3/1998 todettiin, meiltä puuttuu luotettavaa tietoa siitä, miten virusta erittyy normaalioloissa tai kalikivirusripulin jälkeen. Myös aikaisempien vuosien taustatiedot puuttuvat, sillä diagnostiset menetelmät on otettu käyttöön vasta viime vuoden lopussa. Tarvitaan siis todettujen kalikivirusepidemioiden tarkkaa läpikäymistä pidemmältä ajalta, jotta viruksen todellinen epidemiologinen luonne selviää.

Maarit Kokki

Virologinen epidemia-tilanne 23.3.-19.4.1998

Kevät on tullut myös viruslöydösrintamalle. Influenssa A -epidemia hellitti jo maaliskuun lopulla, joskin yksittäislöydöksiä esiintyy yhä. Kaikki analysoidut influenssa A -virukset Suomessa ovat olleet H3N2-alatyyppiä ja valtaosa ns. Sydney-kantaa muistuttavia. Viruslöydösten runsaudesta huolimatta menneen talven influenssaepidemia ei ollut muista mittareista (mm. Helsingin kaupungin poissaolotilastot) päätellen edelliskautista kummempi. Tämä on totta yleisemminkin Euroopassa. Toinen alustava yleistys on, että epidemia vaivasi nyt erityisesti lapsia ikäihmisten päästessä suhteellisesti vähemmällä. Influenssa B:n esiintyminen Suomessa on pysynyt koko kauden yksittäislöydöksinä. Influenssa A/H1N1 -alatyypin viruksia ei Suomessa ole kuluneena kautena todettu yhtään.

Tapani Hovi

Muutoksia KTL:n rokotusneuvonnan puhelinaikoihin

Matkailurokotusten uudet puhelinneuvonta-ajat ovat maanantaisin ja torstaisin klo 10-12, puhelin (09) 4744 8485.

Ulostenäytteet ruoka- ja vesiperäisissä epidemioissa

Ruokamyrkytystapauksissa ulostenäytteet pyritään keräämään mahdollisimman pian oireiden alkamisen jälkeen bakteriologisia tutkimuksia varten. Samoja näytteitä voidaan käyttää myöhemmin virus- ja parasiittitutkimuksiin, jos näytteet säilytetään oikealla tavalla. Epäily virusten tai parasiittien osuudesta herää usein niin myöhään, että uusia näytteitä ei enää ole saatavissa oireilevista potilaista.

Työlääketiede tänään - työperäisten sairauksien tutkiminen edellyttää yhteistyötä

Työterveyslääkäri tietää, miten toimia esimerkiksi silloin, kun potilas väittää oireidensa pahenevan vaikkapa työpaikan pölystä, mutta muiden alojen lääkäreille menettelytavat eivät ole tuolloin yhtä selviä. Vaikka potilas voi olla intuitiivisesti oikeassa, lääkäri saattaa torjua potilaan epäilyt erityisesti silloin, kun hän ei itse tiedä asiasta riittävästi. Kun potilas ohjataan työterveyslääkärin vastaanotolle, saadaan työlääketieteellinen tietämys osaksi potilaan tutkimusta. Lukumäärältään yleisimmät työperäiset sairaudet ja ammattitaudit, esimerkiksi useimmat ärsytysihottumat ja rasitusvammat, on perinteisesti tutkittu ja hoidettu perusterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa.

Jukka Uitti

Hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset - millainen lääkärin lähete ja milloin?

Sairausvakuutus korvaa nuorempien ikäluokkien sekä rintamaveteraanien hammashoitoa. Vanhemmat, 1955 ja sitä ennen syntyneet, saavat korvausta vain yhdestä tutkimuskäynnistä kolmen vuoden aikana. He voivat saada korvausta myös muun kuin hammassairauden parantamiseksi välttämättömästä hammashoidosta tiettyjen sairauksien yhteydessä, jolloin tarvitaan oikeanlainen lääkärin lähete.

Aira Lahtinen

Kokemuksia etäkonsultaatioista Peijaksen sairaalassa

Lähetejärjestelmä muodostaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa sitovan yhteyden. Nykyaikaiseen tietotekniikkaan perustuvassa sähköisessä lähetejärjestelmässä voidaan siirtää perinteistä lähetetekstiä ja laboratoriotuloksia, mutta myös kuvantamistuotteita ja videokuvaa. Tällaisessa toiminnassa lähete voidaan käsittää potilaan hoitoa koskevaksi konsultaatioksi, joka voi johtaa tilaukseen. Kokemuksia etäkonsultaatioista on Peijaksen sairaalan sisätautien poliklinikassa, ja laajemmin etäpoliklinikkatoiminnan vaikutuksia selvitetään paraikaa tekeillä olevassa tutkimuksessa.

Kari Harno

Potilasasiakirjat arkistoidaan terveyskeskukseen yksityislääkärin luopuessa vastaanotostaan

Mitä tehdä potilasasiakirjoille, kun yksityislääkäri lopettaa vastaanottonsa?

Suvi Sariola

Taas kukkasilla kukkulat

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa 15.-16.5. - perinteiseen tapaan toukokuun kauneimpana ja helteisimpänä viikonloppuna. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius kuvasi käytyä TUPO-kierrosta sovittelijan toimiston näkökulmasta ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja Aune Brotherus-Kettunen tehtyä sopimusta työnantajan kannalta. Jälkipeliä tulkinnoista ja ratkaisuista käytiin valtuuskunnan kesken vielä yömyöhään. On erittäin hyödyllistä ja suorastaan välttämätöntä - joskaan ei aina niin harmonisen miellyttävää - kuulla myös vastapuolen poikkeavia tulkintoja itse selvänä pitämistään asioista. Työaikaan liittyvät kysymykset näyttävät edelleen nousevan esiin ristiriitaisina ja tunteita herättävinä, vaikka uudesta sopimuksesta pyrittiinkin raivaamaan mm. jaksokiistat pois. Järkevältä tuntuu se, että myös työnantajapuoli näkee edelleen lääkärisopimuksen yksinkertaistamisen tärkeäksi tavoitteeksi. Nyt olisi sopiva aika tarkastella lääkäriliitteitä kaikessa rauhassa ja pyrkiä käymään kaikki tekstit järjestelmällisesti läpi. Samalla voinee toivoa myös järkevää neuvottelutoimintaa paikalliselta työnantajalta. Vaikka lakkoase nyt hetkeksi piilotettiin, ei ole mitään mieltä puhkua edelleen kytevään työaikahiillokseen. Lääkäriliiton ja jäsenkunnan näkemykset ylitöistä, päivystyksen järjestämisestä tai työajan sijoittelusta eivät ole muuttuneet.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton valtuuskunta: Tähtäin seuraavalle sopimuskierrokselle

Viime talven neuvotteluissa saatiin lääkärien palkkakehitys käännetyksi nousuun ja myönteisen kehityksen turvaamiseksi on varautuminen seuraavalle neuvottelukierrokselle aloitettava pian, todettiin Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokouksessa 15.-16.5.98. Sitä ennen on kuitenkin käytävä paikalliset neuvottelut uudesta lääkärisopimuksesta, jonka palkka- ja työaikamuutokset astuvat voimaan heinäkuun alussa.

Marit Henriksson